Routiva maaperä ja salojittavat lämmöneristeet

[jarzaba]

Tervehdys!

Ensiksi kiitokset hyvästä foorumista, paljon on tullut luettua ja tankattua informaatiota mutta kysymyksen aika tuli nyt.

Kyseessä on kellarillinen rintamamiestalo v. 1956. Meillä on maaperän (savi) routimisen aiheuttamana kuistin alla oleva sokkeli vaurioitunut pahasti, ja varsinaisen talon osaltakin liikkumista on paikoin havaittavissa. Kyseessä ei ole äkkinäinen tapahtuma, vaan liikkuminen on tapahtunut vuosien kuluessa. Sokkeli on muurattua betoniharkkotiiltä, jossa raudoitukset ovat vähän niin ja näin (olemattomia). Pahimmissa paikoissa harkkoja on työntynyt sisäänpäin niin paljon, että järkevimmäksi jäänee sokkelin muuraaminen uudelleen näiltä osin.

Samalla on tarkoitus tehdä salaojitus kuntoon, ja ratkaisuja on tullut mietittyä kuumeisesti. Fuktisol tms. vaikuttaisi toimintaperiaatteltaan järkevältä, mutta pari asiaa on jäänyt mietityttämään. Meidän tapauksessamme tärkeää olisi saada routiminen kuriin. Tämähän onnistuu esim. vaakatasoon asennettavilla routa-EPS-levyillä, mutta salaojittavien lämmöneristeiden kanssa en ole nähnyt rakenneratkaisuja, joissa routaeristys olisi toteutettu näin. Pohjustuksesta kysymyksiin:

1. Voiko routaeristyksen toteuttaa Fuktisolin kanssa kuten perinteisessä patolevyratkaisussa vai onko tässä jotain huomioitavaa? Maaperän lämpötila ainakin nousee, joten toteutuuko salaojittavan lämmöneristeen toimintaperiaate (riittävän suuri lämpötilaero)?
2. Entä tulisiko maanvaihto tehdä, jotta routiminen saadaan kuriin, vaikka Fuktisolin kanssa se ei periaatteessa olisikaan tarpeen?

Kellari ei ole tällä hetkellä lämmintä tilaa kuin saunan ja pukuhuoneen osalta, eikä siitä ole tarkoitus tehdä varsinaista asuintilaa. Jonkin verran lämmitystä kannattaa lisätä (ehkä ilmalämpöpumppu) routimisen estämiseksi. Kellarin seinät ovat siis pinnoittamatonta betoniharkkotiiltä, joten sisäänpäin kuivuminenkin (patolevy+EPS pystyyn+maanvaihto+routa-EPS vaakaan) on mahdollista toteuttaa. Varsinaisia kosteusongelmia ei ole ollut, vaikka sokkeli on täysin suojaamaton maaperän kosteudelta. Jos sokkelissa ei olisi näitä routavaurioita, en koko salaojitusurakkaan todennäköisesti ryhtyisi. Nyt se tietysti kannattaa vaurioiden korjaamisen yhteydessä toteuttaa.

[Matti Alander]

Olet oikeassa, että vaakatasossa olevan routaeristyksen vuoksi maaperän lämpötila nousee, mikä patolevytekniikassa estää kokonaan patolevyn toimintaidean. Myös salaojittavien eristeiden osalta vesihöyryn osapaine-erot pienenevät ja kuivuminen hidastuu, mutta ei pysähdy.
Routiminen johtuu erittäin kosteasta maaperästä, joka talvella jäätyy vähäisen kellari lämmittämisen seurauksena. Kun käytetään salaojittavaa lämmöneristettä kuivuu maaperä ulkopuoleltakin muutama kymmenen senttiä erittäin kuivaksi, jolloin routiminenkin miltei pysähtyy. Lisäksi salaojittava lämmöneriste joustaa jonkin verran maan ja seinän välissä, vähentäen mahdollisen routimisen puristusvoimaa,
Lämpimässä ja syvään perustetussa perustuksessa, ei vaakatason routaeristystä tarvita ja toimintakin paranee entisestään. Yleensä massanvaihtoakaan ei tarvita käytettäessä salaojittavia eristeitä, mutta mikään ei estä vaihtamasta massojakaan routimattomiin.
Vaakatason routaeristys on muutenkin tarkoitettu estämään anturan alapuolelta jäätymistä ja käytettäessä salaojittavia eristeitä olen antanut ohjeeksi sijoittaa matalissakin perustuksissa routaeristeen mahdollisimman alas, jotta saadaan mahdollisimman suuri lämpötilaero maan ja perustuksen välille, sekä tehokkaampi kuivaava ominaisuus.
Nykyisin on yleistynyt myös Suomessa 200 mm paksuisen salaojittavan lämmöneristeen kerroksen käyttö, jolloin kuivuminen on erittäin tehokasta ja pystysalaojituskyky valtava. Hommaa varten on nykyisin myös oma suojalistansa yläosaan, joka on 205 mm leveää. Ruotsissa kyseisen paksun eristekerroksen käyttö on ollut jo pidemmän aikaa ja sillä on saatu aikaiseksi todella hyviä tuloksia syvissäkin kellarinseinissä, joissa alaosan kuivuminen on maaperän lämpiämisen vuoksi 100 mm kerroksella verkkaisempaa. Paksummalla kerroksella saadaan myös lisää varaa mahdolliselle kokoon puristumiselle. 200 mm kerroksella täytetään myös Suomalainen C 2 ohje 200 mm pystysalaojitus paksuudesta.
Parasta on laittaa aina kerralla kaikki kuntoon ja oikeaoppisesti, niin ei tarvitse jälkikäteen hermoilla.