Uudet lattiat ja lattialämmitys
Uudet lattiat ja lattialämmitys
Hei,
Olemme ostaneet kunnostetun rintamamiestalon, josta olemme näin aluksi ajatelleet uusia vain lattiapintoja. Remontointikokemusta/-tietoa meillä ei juurikaan ole, joten sekin tuntuu jo vaativalta hommalta.
Keittiöön/eteiseen on suunniteltu klinkkeriä ja sen alle lattialämmitystä (sähkö). Viereiseen olohuoneeseen tulisi lautalattia. Olisiko hyvä idea laittaa samalla lattialämmitys myös sinne? Voiko tällöin patterit ottaa kokonaan pois vai tarvitaanko niitä vielä? Lattian alla on omistajan mukaan vanhat purueristeet, pitäisikö varautua lisäämään eristettä, esim. selluvillaa?
Olemme ostaneet kunnostetun rintamamiestalon, josta olemme näin aluksi ajatelleet uusia vain lattiapintoja. Remontointikokemusta/-tietoa meillä ei juurikaan ole, joten sekin tuntuu jo vaativalta hommalta.
Keittiöön/eteiseen on suunniteltu klinkkeriä ja sen alle lattialämmitystä (sähkö). Viereiseen olohuoneeseen tulisi lautalattia. Olisiko hyvä idea laittaa samalla lattialämmitys myös sinne? Voiko tällöin patterit ottaa kokonaan pois vai tarvitaanko niitä vielä? Lattian alla on omistajan mukaan vanhat purueristeet, pitäisikö varautua lisäämään eristettä, esim. selluvillaa?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Lattialämmitys sopii yhtähyvin rintamamiestaloon, kuin muihinkin ja pattereista seinillä voi samalla luopua.
Lattialämmitys välipohjissa ei vaadi eristeen lisäystä, mutta kellarilattiassa maata vasten paksu eristekerros säästää rutkasti energiaa.
Lisäksi kosteusongelmien esiintymisen riski pienenee.
Lattialämmitys on iso lämpöpatteri maata vasten ja jos lattian alus on huonosti eristetty, siirtyy lämmitystehoa huomattavan paljon maaperään.
Tällöin maaperä saattaa lämmetä huonetilan lämpöä korkeammaksi ja kosteus alkaa nousta vesihöyrynä maasta ylöspäin.
Aivan minimi eristyspaksuus Solupolystyreenilläkin on käytännössä 15 cm, mutta kevytsoraa tarvitaankin jo 40 cm.
Mikäli haluat erinomaisesti toimivan, kuivan ja energiaa säästävän kellarin lattian 200 mm salaojittavaa lämmöneristettä yhtenä kerroksena betonilaatan alla on erinomainen ratkaisu.
Betonilaatan yläpuolisia eristeitä ja kerrosrakenteita on syytä välttää, huonon kosteusteknisen toimivuuden takia. Samoin liian tiiviitä muovikalvon tavoin käyttäytyviä hengittämättömiä rakenteita.
Lattialämmitys välipohjissa ei vaadi eristeen lisäystä, mutta kellarilattiassa maata vasten paksu eristekerros säästää rutkasti energiaa.
Lisäksi kosteusongelmien esiintymisen riski pienenee.
Lattialämmitys on iso lämpöpatteri maata vasten ja jos lattian alus on huonosti eristetty, siirtyy lämmitystehoa huomattavan paljon maaperään.
Tällöin maaperä saattaa lämmetä huonetilan lämpöä korkeammaksi ja kosteus alkaa nousta vesihöyrynä maasta ylöspäin.
Aivan minimi eristyspaksuus Solupolystyreenilläkin on käytännössä 15 cm, mutta kevytsoraa tarvitaankin jo 40 cm.
Mikäli haluat erinomaisesti toimivan, kuivan ja energiaa säästävän kellarin lattian 200 mm salaojittavaa lämmöneristettä yhtenä kerroksena betonilaatan alla on erinomainen ratkaisu.
Betonilaatan yläpuolisia eristeitä ja kerrosrakenteita on syytä välttää, huonon kosteusteknisen toimivuuden takia. Samoin liian tiiviitä muovikalvon tavoin käyttäytyviä hengittämättömiä rakenteita.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Lautalattian alle lattialämmitys?
Lautalattian alle lattialämmityksen laittaminen on vähän työläämpi kuin ensialkuun kuvittelisi. Olen sitä tässä selvitellyt.
Ongelma on lämmön leviämättömyys puurakenteessa.
Jos ratkaisua ei tehdä valulaatalla on alimmaksi on laitettava kunnon eriste, jonka päälle asennetaan metallilevy lämpöä levittämään. Tähän väliin tulee lämmittävä vastus tai putkitus. Sitten olisi hyvä laittaa lattiagyproc ja vasta sen päälle puulattia äänieristeen päälle. Joihinkin lattialämmitystuotteisiin on saatavissa arvokas eriste-metalliprofiililevy hoitamaan tuota eriste-metalli hommaa. Profiiliin upotetaan ko. lämpötuote.
Valurakenteessa tehdään ensin alapuolelta eristettu vesitiivis kaukalo. Tämän jälkeen lämmitysjärjestelmä toteutetaan systeemin betoniasennusohjeen mukaisesti. Kuukauden odottelu. Lopuksi äänieristys ja lautalattia.
Jos talossa on vesikiertolämmitys kannattaa lattalämmitys ehdottomasti tehdä vesikiertoisena. Tällöin itse valitsisin noin 50mm betonivalun jo pelkästään varaavuuden vuoksi.
Vesikiertosysteemin luvattu käyttöikä on sama kuin xtra PEXin käyttöikä eli noin 50 vuotta. Kestää varmaan kauemminkin.
Sähkövastus käyttöikä on kai noin 15-25v.
Ongelma on lämmön leviämättömyys puurakenteessa.
Jos ratkaisua ei tehdä valulaatalla on alimmaksi on laitettava kunnon eriste, jonka päälle asennetaan metallilevy lämpöä levittämään. Tähän väliin tulee lämmittävä vastus tai putkitus. Sitten olisi hyvä laittaa lattiagyproc ja vasta sen päälle puulattia äänieristeen päälle. Joihinkin lattialämmitystuotteisiin on saatavissa arvokas eriste-metalliprofiililevy hoitamaan tuota eriste-metalli hommaa. Profiiliin upotetaan ko. lämpötuote.
Valurakenteessa tehdään ensin alapuolelta eristettu vesitiivis kaukalo. Tämän jälkeen lämmitysjärjestelmä toteutetaan systeemin betoniasennusohjeen mukaisesti. Kuukauden odottelu. Lopuksi äänieristys ja lautalattia.
Jos talossa on vesikiertolämmitys kannattaa lattalämmitys ehdottomasti tehdä vesikiertoisena. Tällöin itse valitsisin noin 50mm betonivalun jo pelkästään varaavuuden vuoksi.
Vesikiertosysteemin luvattu käyttöikä on sama kuin xtra PEXin käyttöikä eli noin 50 vuotta. Kestää varmaan kauemminkin.
Sähkövastus käyttöikä on kai noin 15-25v.
Mitä kuistin lattiaksi?
Meillä viileän kellarihuoneen päälle rakennetaan lasikuistia, johon suunnitteilla myös varaava takka. Pohjalla on nyt liittolaatta eli profiloitu pelti, jonka päällä betonivalu. Sen päälle olisi tarkoitus tehdä toinen, erillinen valu kosteuden katkaisemiseksi. Kannattaisiko siihen laittaa lattialämmityskaapeli? Entä pinnoite, talon muut lattiat ovat lankkua, toimiiko lattialämmitys puulattian alla vai ravistaako puun tohjoksi? Pitäisikö kuitenkin laittaa klinkkeri? Toisaalta jos vastus ei ole pitkäikäinen, niin puu olisi lämpimämpi pintamateriaali kuin klinkkeri. Toisaalta klinkkeri olisi paloturvallinen ja tavallaan luonteva jatke betonivalulle.
Ajatuksia?
Meillä viileän kellarihuoneen päälle rakennetaan lasikuistia, johon suunnitteilla myös varaava takka. Pohjalla on nyt liittolaatta eli profiloitu pelti, jonka päällä betonivalu. Sen päälle olisi tarkoitus tehdä toinen, erillinen valu kosteuden katkaisemiseksi. Kannattaisiko siihen laittaa lattialämmityskaapeli? Entä pinnoite, talon muut lattiat ovat lankkua, toimiiko lattialämmitys puulattian alla vai ravistaako puun tohjoksi? Pitäisikö kuitenkin laittaa klinkkeri? Toisaalta jos vastus ei ole pitkäikäinen, niin puu olisi lämpimämpi pintamateriaali kuin klinkkeri. Toisaalta klinkkeri olisi paloturvallinen ja tavallaan luonteva jatke betonivalulle.
Ajatuksia?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Sähkövastuskaapeli on oikein asennettuna todella pitkäikäinen, oikeastaan vielä ei käytännössä tidetä elinikää. Uskoisin käyttöiän olevan vähintään 50 vuotta.
Liittolevy alapuolella on täysin höyrytiivis, eikä kuivumista alaspäin pääse tapahtumaan. Rakenne voidaan toteuttaa ylöspäin kuivuvana ja ennen pinnoitusta on syytä varmistua mittauksin rakenteen riittävästä kuivuudesta.
Suosittelen lämmönsäätimiksi Devireg 550 oppivia termostaatteja, joilla saadaan erittäin tarkka säätö ja lattian lämpötila pidettyä riittävän alhaisena.
Deviltä löytyy myös versio, jossa betonivalua ei tarvita, vaan kaapelit on asennettu alumiini kasettiin, joka sisältää myös lämmöneristeen.
Tällaisessa välipohjarakenteessa ei mitään merkittävän paksuja lämmöneristyksiä tarvita, vaan toimeen tullaan ohuillakin kerroksilla.
Liittolevy alapuolella on täysin höyrytiivis, eikä kuivumista alaspäin pääse tapahtumaan. Rakenne voidaan toteuttaa ylöspäin kuivuvana ja ennen pinnoitusta on syytä varmistua mittauksin rakenteen riittävästä kuivuudesta.
Suosittelen lämmönsäätimiksi Devireg 550 oppivia termostaatteja, joilla saadaan erittäin tarkka säätö ja lattian lämpötila pidettyä riittävän alhaisena.
Deviltä löytyy myös versio, jossa betonivalua ei tarvita, vaan kaapelit on asennettu alumiini kasettiin, joka sisältää myös lämmöneristeen.
Tällaisessa välipohjarakenteessa ei mitään merkittävän paksuja lämmöneristyksiä tarvita, vaan toimeen tullaan ohuillakin kerroksilla.
Tuli tehtyä tuossa vesikiertoinen lattialämmitys ja lautalattia v.60 rakennetun rmt-tapaisen talon keittiöön. Ratkaisuun päädyttiin mm. siksi, että päästiin eroon kahdesta ikälopusta vesipatterista ja kyseinen rakenne jäi kohtuullisen matalaksi vasojen päältä mitattuna. Lattia tehtiin siten, että n. 400 mm jaolla olevien vasojen päälle asennettiin harvalaudoitus (21x70mm) 30 mm raoilla, laudanrakoihin lämmönjakopellit, joissa oleviin uriin sitten vesiputki. Putken asennuksen jälkeen päälle pantiin höyrysulkumuovi ja lopuksi 26 mm lämpökäsitelty mäntylauta. Lopputulos on hyvännäköinen ja toimiva; lämmönsäätely on automaattinen ja lattia on kauttaaltaan lämmin ja miellyttävä. Ainoa asia, joka on jäänyt mietityttämään, on se toimittajan ohjeen mukaan laitettu muovi; ei tullut kiireessä ja omaa tietämättömyyttään ihan loppuun asti ajateltua asiaa. Jossain vaiheessa kun samanlainen lattia lämmityksineen tehdään muihin huoneisiin, niin ajattelin käyttää jotain muuta materiaalia höyrysulkuna tai jättää sen kokonaan pois.
Kiitos vastauksista. Selvitämme, vaatiiko kaapeli oman valun, vai voisiko sen pistää vapaaseen ilmatilaan kiemurtelemaan liittolaatan päälle, tilaa olisi 30 cm ilmapatjalle ennen kuistin lattialaudoitusta, se tasoittaisi lämpöä, ja osa karkaisi alapuoliseen kellarihuoneeseen ja saisi karatakin, ehkäpä muuta lämmitystä sinne ei tarvittaisikaan kun viileäksi ajateltu muutenkin. Maakellari on meillä vielä erikseen. Rakenne olisi huokea ja helposti huollettava.
Mites sitten rossipohjan päälle rakennettava kylpyhuone? Siinä tuo liittolaatta ei taida olla hyvä ratkaisu, kun vesieristeen kanssa muodostaisi tuon sandwich-rakenteen joka ei kuivu minnekään? Miten se pitäisi toteuttaa hirsirakenteen kylkeen? Kuitubetonilevyä? Paksua vesivaneria? Hengittävää puuta/puukuituvillaa hela hoito ja lattian pintaan venelakka?
Mites sitten rossipohjan päälle rakennettava kylpyhuone? Siinä tuo liittolaatta ei taida olla hyvä ratkaisu, kun vesieristeen kanssa muodostaisi tuon sandwich-rakenteen joka ei kuivu minnekään? Miten se pitäisi toteuttaa hirsirakenteen kylkeen? Kuitubetonilevyä? Paksua vesivaneria? Hengittävää puuta/puukuituvillaa hela hoito ja lattian pintaan venelakka?
Kannattaisiko viileähkön kellarin ja luultavasti viileähkön yläpuolisen kuistin välinen betonivälipohja varustaa läpäisyraoilla varustetulla styroxilla/foamilla, jotta rakenne päsee edes jossakin määrin kuivumaan ylöspäin, vai pitää täysbetonisena ilman mitään eristystä ajatuksella, että lattialämmityskaapeli saa lämmittää myös kellarin kattoa? Jälkikäteen kai liitolaatan peltipintaan voisi asentaa PU-levyä tms, jos tuntuu että tehoa karkaa liiaksi alaspäin tai jostakin syystä haluaakin pitää kellarihuoneen kuistia lämpimämpänä tms. ennakoimatonta? (Sinänsä varisnainen juureskellari meillä on erikseen.)
minsuta tuo eristämätön pelkkä betoni ylöpäin kuivuvana olisi yksinkertainen ja melko riskitön, mutta vastaava mestari painostaa sen eristeen perään, ilman oikein selkeitä perusteluja mielestäni tosin. Eli miksi tarvitaan eristettä, jos suunniteltu lämpäötilaero ei ole suuri, muuten kuin mielen muuttumista ajatellen? Toisaalta, eikö reinoilta kotelomaiseksi tiivistetty välipohjan ja lattiapinnoitteen välinen ilmapatja eristä myöskin? Vaakasuuntaisena kun siinä ei ole juurikaan konviktiovaikutusta? vai eristääkö se liikaakin yhdistetynä päällyslankkuun, joten eristäminen olisi sittenkin viisasta, että riittävä osa lämmöstä saadaan ylös?
Kun toisaalta, minusta kuistin kuuluisikin olla talvella viileä, jossa voisi säilyttää jouluruokia yms. Kysymys olisi siis pikemmin lattian lämmityksestä kuin keinosta saada kuisti talvipakkasilla asuinhuonelukemiin. Toisaalta sitten, kuistin päälle tulee vanhempien makuuhuone, joten aivan kylmäkisikään sitä ei ehkä halua. Ellei riehaannu hankkimaan sinne toista lattialämmitystä, kallis juttu.
Viisaita kompromisseja olisi hakusessa.
minsuta tuo eristämätön pelkkä betoni ylöpäin kuivuvana olisi yksinkertainen ja melko riskitön, mutta vastaava mestari painostaa sen eristeen perään, ilman oikein selkeitä perusteluja mielestäni tosin. Eli miksi tarvitaan eristettä, jos suunniteltu lämpäötilaero ei ole suuri, muuten kuin mielen muuttumista ajatellen? Toisaalta, eikö reinoilta kotelomaiseksi tiivistetty välipohjan ja lattiapinnoitteen välinen ilmapatja eristä myöskin? Vaakasuuntaisena kun siinä ei ole juurikaan konviktiovaikutusta? vai eristääkö se liikaakin yhdistetynä päällyslankkuun, joten eristäminen olisi sittenkin viisasta, että riittävä osa lämmöstä saadaan ylös?
Kun toisaalta, minusta kuistin kuuluisikin olla talvella viileä, jossa voisi säilyttää jouluruokia yms. Kysymys olisi siis pikemmin lattian lämmityksestä kuin keinosta saada kuisti talvipakkasilla asuinhuonelukemiin. Toisaalta sitten, kuistin päälle tulee vanhempien makuuhuone, joten aivan kylmäkisikään sitä ei ehkä halua. Ellei riehaannu hankkimaan sinne toista lattialämmitystä, kallis juttu.
Viisaita kompromisseja olisi hakusessa.
Re: Lautalattian alle lattialämmitys?
maanma kirjoitti:Lautalattian alle lattialämmityksen laittaminen on vähän työläämpi kuin ensialkuun kuvittelisi. Olen sitä tässä selvitellyt.
Ongelma on lämmön leviämättömyys puurakenteessa.
Laitoitko itsellesi vai jäikö vain selvittelyn tasolle?
Itseäni kiinnostaisi laittaa keittiöön ~18 m2 sähkövastukset ja laatoittaa lattia. Ja neuvoja kaipaisin. Nyt puulattia, joka aika huonokuntoinen ja isoja rakoja täynnä. Tarkoituksen avata se ja katsoa purujen tilanne ja tarvittaessa lisätä.
- Vastuksen teho (10W/m)? Alla on kylmä tila (kellari).
- Rakenne? Mitä puruista ylöspäin? Metalliverkko, johon kaapelit kiinni, harvalaudoitus, lattia-Gyproc...
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Tuo lautalattian allelaitto jäi kyllä toteuttamatta.
Vesikiertoista rakentelen eteiseen 30mm finnfoamien päälle ruodeväleissä. Vanhaa lattialaudoitus ja eriste poistettiin osittain, koska alapuolinen osa on lämmin. Ulkoseinää vasten eristettä lisättiin. Siihen päälle lattiagyproc - vesieriste ja klinkkeri.
Ensimmäinen osa on tehty ja jatkoa tulee. Hommassa on vaan pikkusen haastetta, kun siinä lattialla pitää päästä kulkemaan melkein koko ajan.
Vesikiertoista rakentelen eteiseen 30mm finnfoamien päälle ruodeväleissä. Vanhaa lattialaudoitus ja eriste poistettiin osittain, koska alapuolinen osa on lämmin. Ulkoseinää vasten eristettä lisättiin. Siihen päälle lattiagyproc - vesieriste ja klinkkeri.
Ensimmäinen osa on tehty ja jatkoa tulee. Hommassa on vaan pikkusen haastetta, kun siinä lattialla pitää päästä kulkemaan melkein koko ajan.
-
Vahiksen mamma
- Jäsen

- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
Tadaa, asiasta täysin tietämätön (=minä) jälleen liikenteessä, varoitus
. Luvassa tyhmiä kysymyksia
.
Onko lautalattian alle ylipäätään mahdollista laittaa lattialämmitys (sähkö)?
Meillä tuli erään sähkärin kanssa puhetta asiasta, kun on suunnitteilla lattialämmitys keskikerrokseen, jotta päästään eroon sähköpattereista. Hän tuumaili, että niinkin laminaatin tai parketin kanssa ei ole ropleemaa, mutta lautalattian kanssa ei onnistu... Onko tosiaan näin?
Ja sitten taas:
Millaisesta hintaerosta puhutaan, jos ajatellaan lattiaa, vaikkapa vain yhden huoneen 13-14neliötä osalta.
a) lankusta/laudasta
b) parketista
tai
joka ei oikeastaan ole ees mieluisa vaihtoehto:
c) laminaatista?
Onko lautalattian alle ylipäätään mahdollista laittaa lattialämmitys (sähkö)?
Meillä tuli erään sähkärin kanssa puhetta asiasta, kun on suunnitteilla lattialämmitys keskikerrokseen, jotta päästään eroon sähköpattereista. Hän tuumaili, että niinkin laminaatin tai parketin kanssa ei ole ropleemaa, mutta lautalattian kanssa ei onnistu... Onko tosiaan näin?
Ja sitten taas:
Millaisesta hintaerosta puhutaan, jos ajatellaan lattiaa, vaikkapa vain yhden huoneen 13-14neliötä osalta.
a) lankusta/laudasta
b) parketista
tai
joka ei oikeastaan ole ees mieluisa vaihtoehto:
c) laminaatista?
Meillä kuusilautalattia kustansi 18 euroa / m2. Laadukas parketti ja laminaattikin maksaa enenmmän kuin tuo, jopa 30-40 euroa neliöltä. Toki on halpislaminaatteja, mutta ensinnäkään en laminaattia laittaisi, syyt löytyy useammasta tässä foorumissa olevasta viestisä ja toisekseen, halpa laminaatti on ihan kertakäyttökamaa.
Työkustannuksia jos ei lasketa, koska lattialaudathan on helposti itse asennettavissa, niin ehdottomasti lautalattia on edullinen varsinkin laatuunsa nähden. Se voidaan myöhemminkin hioa ja käsitellä uudestaan useita kertoja tarpeen vaatiessa. Laminaattiahan ei korjailla ja parkettikaan ei kovin montaa hiontakertaa kestä.
Tietty jos jotain valmiiksi käsiteltyä erikoislankkua haluaa, niin silloin tulee varmasti kalliiksi.
Eli näillä puheilla suosittelen lautalattiaa.
Työkustannuksia jos ei lasketa, koska lattialaudathan on helposti itse asennettavissa, niin ehdottomasti lautalattia on edullinen varsinkin laatuunsa nähden. Se voidaan myöhemminkin hioa ja käsitellä uudestaan useita kertoja tarpeen vaatiessa. Laminaattiahan ei korjailla ja parkettikaan ei kovin montaa hiontakertaa kestä.
Tietty jos jotain valmiiksi käsiteltyä erikoislankkua haluaa, niin silloin tulee varmasti kalliiksi.
Eli näillä puheilla suosittelen lautalattiaa.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Kyllähän laudan alle voi latttialämmityksen laittaa, mutta se on sitten vain lautalattiakulissi siinä päällä, alle pitää rakentaa kokonaan toinen lattia joka tapauksessa. Eli sikäli laudan ominaisuudet haaskataan vähän turhaan.
Jos ne patterit seinässä niin vaivaa silmää, niin entäs jos vaihtaiskin vaan patterit nätimpiin? Kustannus olisi minimaalinen koko lattian korjaamiseen nähden.
Nykyään saa kaikenlaista patteria vanhan valurautapatterin tyyppisistä ihan siisteihin "ripapattereihin" ja kaikenlaisiin designer-vehkeisiin asti.
Puu on niin hyvä eriste, että paksun lautalattian läpi ei oikeen tahdo lämpö siirtyä. Sen lisäksi lattialämmitetty puulattia on kova poika elämään: kesällä "normaalikosteudessa" ja talvella alle viidessä prosentissa kun puu on koko ajan huoneilmaa lämpimämpi.
Asennuksessa pitää olla pahuksen tarkka ettei ruuvaa lämmityspiuhaa tai -putkea puhki. Ja se pitää ruuvata hyvin huolellisesti ja tiukkaan, koska tuo kova kosteuseläminen pitää saada hallintaan ettei lattia pauku ja narise talvisaikaan.
Pekka
Jos ne patterit seinässä niin vaivaa silmää, niin entäs jos vaihtaiskin vaan patterit nätimpiin? Kustannus olisi minimaalinen koko lattian korjaamiseen nähden.
Nykyään saa kaikenlaista patteria vanhan valurautapatterin tyyppisistä ihan siisteihin "ripapattereihin" ja kaikenlaisiin designer-vehkeisiin asti.
Puu on niin hyvä eriste, että paksun lautalattian läpi ei oikeen tahdo lämpö siirtyä. Sen lisäksi lattialämmitetty puulattia on kova poika elämään: kesällä "normaalikosteudessa" ja talvella alle viidessä prosentissa kun puu on koko ajan huoneilmaa lämpimämpi.
Asennuksessa pitää olla pahuksen tarkka ettei ruuvaa lämmityspiuhaa tai -putkea puhki. Ja se pitää ruuvata hyvin huolellisesti ja tiukkaan, koska tuo kova kosteuseläminen pitää saada hallintaan ettei lattia pauku ja narise talvisaikaan.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Perus levypatteri on tosiaan suhteellisen edullista tavaraa. Nätimmät ripapatterit ovatkin sitten ihan eri hehtaarilla. Käytettyä valurautaista vanhaa taisi olla Metsänkylän navetalla 10 euroa per pystyputki eli kohtuullisen kokoinen patteri tekee 100-200 euroa.Pekka Huhta kirjoitti:Jos ne patterit seinässä niin vaivaa silmää, niin entäs jos vaihtaiskin vaan patterit nätimpiin? Kustannus olisi minimaalinen koko lattian korjaamiseen nähden.
Nykyään saa kaikenlaista patteria vanhan valurautapatterin tyyppisistä ihan siisteihin "ripapattereihin" ja kaikenlaisiin designer-vehkeisiin asti.
Uutta putkipatteria (Zehnderin malleja) ei oikein alle 500 euron löydy. Meinattiin aluksi laittaa niitä yläkertaan mutta kun yhden Zehnderin hinnalla saatiin 5 levypatteria niin päätöksenteko oli helppoa.
Niin ja ne vanhat levypatterit olisi kyllä säästetty jos ne olisivat olleet asiallisemmassa kunnossa. Alakerrassa varmaan pärjätäänkin pitkälti vanhoilla.
