Laastien erot?

[thhs]

Olen tässä muuraillut vähän tiiliä muurauslaastilla. Laastin sekoitus tuntuu olevan melkoista taidetta. Joko se jää kuivaksi, tai sitten siitä tulee lirua. Säkissä oli ohje, että 3 litraa vettä per säkki. Vettä piti käyttää ainakin 5 litraa, että laastista tuli "sopivaa", kolmella litralla laasti vaikutti hiekkarannan hiekalta, joka oli hieman kosteata. Sen verran olen vinkkiä katsonut, että laasti on ok silloin, kun se tipahtaa betonimyllyssä katosta alas kierroksen aikana.

Mitäs eroa on tuollaisella muurauslaastilla ja harkkolaastilla? Voiko esim. harkkolaastilla miettiä muurattavan savupiippua? Entä mikä ero on harkkolaastilla ja kuivabetonilla? Erään selosteen mukaan harkkolaasti oli hiekan ja sementin seos aivain kuin kuivabetonikin.

[Ves_ku]

Kuivabetonista tehdään valuja, eli se on valmis seos johon veden lisäämällä saa betonia. Harkkolaasteissa saattaa olla liima-aineita seassa, ja ei ne oikeen sovi piipun muuraamiseen.

[Limes]

Kuivabetonissa on pientä kiveä joukossa...olisko raekoko 6-8 mm...tai jopa 10mm...no jokatapauksessa muurauslaastissa ei ole hyvä olla
noin isoja raekokoja joukossa.

Oisko sulla jotenkin tavallista kuivempaa vettä käytössä ...tai alikoon litranmitta.

[thhs]

Tuostahan minä katsoin muurauslaastia, että 100 osaa sementtiä ja 600 osaa hiekkaa. http://kauppa.taloon.com/PublishedServi ... -64-57tuad

Sitten harkkolaastissa näyttää olevan 100 ja 500, eli sementtiä enemmän (kestävämpää?) http://kauppa.taloon.com/PublishedServi ... -48-53zctu

Kuivabetonin tuoteseloistessa näkyi samat aineet, tosin raekokohan on isompi. Seossuhteesta ei ollut mainintaa. Mikä sitten tekee kuivabetonista epäkelvon muuraukseen verrattuna muurauslaastiin? Tai harkkolaastista epäkelvon verrattuna muurauslaastiin?

[thhs]

Itse asiassa kuukkeloin nyt vähän asian tiimoilta. 100/600 on puristuslujuudeltaan 4 ja 100/500 8. Rakennusmääräyskokoelma sanoo, että hormissa pitäisi käyttää laatua 100/600 tai 100/750. Miksiköhän näin, onko sementti palonarkaa, jolloin kiviainesta pitää olla enemmän? Vai onko heikomman puristuslujuuden omaava joustavampaa lämpölaajenemista vastaan?

Valmispiipuissa näkyy käytettävän 100/500 laatuakin, ja luinpa jonkun käyttäneen sitä tiilienkin kanssa piipussa.

[gozzi]

Itselleni sopiva vesimäärä on jossain 3,3dl/pussi tuntumassa reikätiiltä pinottaessa. Kannattaa kiinnittää huomiota laastin kunnolliseen sekoittumiseen, jos tuntuu ettei vesimäärä piisaa. Varsinkin jos pyörittelet poralla, niin sekoittaa vaikka parissa erässä pussin.

Nämä huomiot siis ihan harrastelijan näkökulmasta...

[Oto Hascak]

Sen verran olen vinkkiä katsonut, että laasti on ok silloin, kun se tipahtaa betonimyllyssä katosta alas kierroksen aikana.

Jotensakkin noin. Laastihan vaatii hetken sekoittelun ennen kuin on valmista. Tai siis laasti vaatii hetken aikaa notkistuakseen eli minuutin sekoittelun jälkeen laasti vaikuttaa jähmeältä ja parin minuutin pyörimisen jälkeen se onkin jo lirua. Maltti on valttia ja laastistahan tehdään sopivaa, ei siinä mittoja tarvita vaan persetuntumaa.

100/600 on puristuslujuudeltaan 4 ja 100/500 8. Rakennusmääräyskokoelma sanoo, että hormissa pitäisi käyttää laatua 100/600 tai 100/750. Miksiköhän näin, onko sementti palonarkaa, jolloin kiviainesta pitää olla enemmän? Vai onko heikomman puristuslujuuden omaava joustavampaa lämpölaajenemista vastaan?

Sementti ei jousta.

Jarkkis tietää paremmin, mutta piiput muurataan lämpimän huonetilan osalta savilaastin ja muurauslaastin sekoituksella. Lapiollinen muurauslaastia ja kolme lapiollista saviuunilaastia. Sitten kun vastaan tulee kylmä vintti ja vesikaton yläpuoliset osat, niin käytetään pelkkää muurauslaastia, se kun kestää sään rasituksia.

[Limes]

Betonimyllyllä sekoitettaessa esim Lakanbetoni esittää sekoitusajaksi 7 minuuttia.

Veden lisäys on tarkkaa puuhaa siinä vaiheessa kun seos alkaa olla siinä hilkulla että on sopivaa,kahvikupillinen tekee jo ison jutun...joskus jopa liikaa.

[thhs]

Kummin päin olette tehneet, lisänneet ensin laastin ja sitten vettä vähitellen vai toisin päin? Käytössä mylly.

[Limes]

Moon laittanu 2/3 vesimäärästä ja sit jauhot perään...pölisee vähän vähemmän näin.
Sit pari minsaa sekoittua ja loppuja vesiä joukkoon...ei välttis ihan kerralla.
Silleen kun sitä liikaa vettä ei saa pois otettua....

[jarkkis]

Niinhän se suositus taitaa olla,että hormin alaosa pitäs savi/savi-sementtilaastista tehdä.Taitaa vaan usein mennä niin,että piippu alhaalta asti muurataan 100/600:lla.Siihen olen syyllistynyt itsekin,enkä ole huomannut siitä mitään erikoisempaa aiheutuneen,normaalitulisijoissa savukaasun lämpötilat on kuitenkin senverran alhaisia,saunan kiuasta tai puukattilaa lukuunottamatta.Ennen nykyisiä sementtimuurauslaasteja käytettiin hormimuuraukseen kalkkilaastia.Oikein vanhoissa taloissa piippu on usein muurattu vesikattoon asti savilaastilla.Sementti käsittääkseni kestää kuumuutta kohtalaisesti,koska ennen tehtiin tulenkestävää massaa sementistä ja murskatusta tulitiilestä,vaikkapa leivinuunin lakivaluun.Tuon olen vanhoilta tekijöiltä kuullut.

[tessu]

tää oliki hyvä lukee kun ei ole tullu muurailtua, no jotai paikkaillu eri menestyksellä,nytkin varmaan täytyy kattilan hormia entrata kun se kattila vaihtuu,tuskin on savuhormi samas kohtaa,rakennuksilla kun penskana olin niin huomasin että se muuraaminen on taitolaji ja kokemuksesta oppii,joo kuulemma helppoo sano muurarit aina jos ei mahu tiili pannaa puolikas ja jos ei sitäkää niin laitetaan kuraa vaan niin helppoo, no ammattimies osaa vitsaillakin heh

[Limes]

Meillä opettaja sano että muuraamisessa ole kuin kaksi asiaa mitkä pitää osata.
Menee sinne muuraamaan mihin on käsketty ja laastia kahden kiven väliin

[Oto Hascak]

Sementti käsittääkseni kestää kuumuutta kohtalaisesti,koska ennen tehtiin tulenkestävää massaa sementistä ja murskatusta tulitiilestä,vaikkapa leivinuunin lakivaluun.Tuon olen vanhoilta tekijöiltä kuullut.

Käytetään edelleen tuota koktailia. Meitille opetti koulussa muurausta vanhan liiton muurari (noin kuuskymppinen isäntä) ja hän käytti tulenkestävänä valumassana murskatun tiilen, sementin ja saviuunilaastin sekoitusta.

Kummin päin olette tehneet, lisänneet ensin laastin ja sitten vettä vähitellen vai toisin päin? Käytössä mylly.

Mää teen silleen, että ensin säkillinen laastia myllyyn, sitten pikkaisen vettä joukkoon ja sitten vasta mylly päälle. Vettä lisäilen pikkuhiljaa ja sitten kun koostumus vaikuttaa hiukan liian paksulta, niin jätän myllyn muutamaksi minuutiksi pyörimään ja sitten tarkastan tuloksen. Jos on liian lirua, niin seuraava säkki auki ja lapiollinen tai pari laastia joukkoon tai vastaavasti vettä hiukkasen lisää, jos on liian paksua eli ns. vasaralaastia.

Kokeilin kautta oppii. Sitten kun laasti alkaa olla sopivaa, niin voi todeta, että reikätiilien muuraaminen on paskamaisempaa kuin umpitiilien.

[b3organ]

Koska viestin otsikko kyselee, niin vastaan että omat kokemukset ovat sellaisia, että laasteissa todellakin on eroja. Ja eri menetelmissä käytetään vähän erilaisia massoja (kuivuusmielessä). Meillä oli tässä taannoin ammattimies tekemässä mun kanssa pikalaastilla kylppärin/saunan lattian, niin itse en tosiaan olisi jättänyt seosta niin kuivaksi. Hyvin kaveri hoiti hommassa ja käskytti minua pitämään sen laastin juuri sellaisena "rantahiekkana". Kyllä sellainenkin levitty ihan nätisti. Ja tosiaan, monesti täällä jo mainittu se että niitä pitää muistaa pyörittää tarpeeksi kauan myllyssä. Niissä tapahtuu se kemiallinen reaktio ja massasta tulee ihan erilaista. (Ja usein se reaktio on aika energinen, koska jos myllyä pyörittää sisätiloissa, niin huoneen lämpötila lähtee kummasti nousemaan.)