Tällaisen ostoa suunnittelemme: 1954 rakennettu kaksikerroksinen kellarilla varustettu rmt, kellarin osalta kiviainesrakenteinen ja asuinkerroksen osalta pääosin puuainesrakenteinen. Asuinkerrokset kokonaan maanpinnan yläpuolella, kellari kokonaan maanpinnan alapuolella. Kiinteistö on saneerattu 1997-2010, perusrakenteet kunnossa, alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta.
Kohteessa oli kuntotarkastus viime viikolla ja raportti toteaa seuraavaa:
- Salaojat asennettu, tarkistuskaivoja ei ole.
- Kellarikerros rakennettu hyötykäyttöön (khh, sauna, pesutila ja oleskelutila), lattiat pinnoitettu laatoittamalla, laminaatilla, seinät maalattu, laatoitettu, paneloitu. Kellarikerroksessa havaittu kosteus keskittyy savupiipun ympäristöön ja kodinhoitotilaan, kosteuden aiheuttajaa ei voitu varmuudella todeta.
- Pesutila rakennettu noin 1997, seinät ja lattia laatoitettu. Kosteutta havaittu sekoittajan vasemmalla puolella seinän alaosassa, missä laattasaumat avautuneet. Pesutilan seinissä on asennuevirhe, eli kaksi perättäistä tiivistä pintaa, jotka mahdollistavat kosteuden tiivistymisen pinnoitteen väliin. Kosteudesta ei haittaa rakenteelle, jos rakenne on suojattu yhteinäisellä toimivalla vesieristeellä. Savupiippu on koteloitu paneloimalla.
- Saunassa seinät ja katto paneloitu, laattalattia, puukiuas. Kiukaan takana savupiipun alaosa on kostea ja piipun suojaksi asennetut seinälaatat ovat irronneet. Lattiassa kiukaan ympärillä on kosteutta, muu alue lattiasta on kuiva. Kellarissa tulee selvittää savupiipun ympärillä havaitun kosteuden aiheuttaja.
- Kodinhoitohuoneessa sinät maalattu, lattia laatoitettu. Märkää havaittu pesukoneen ympärillä lattiassa ja vanhan kylmäkoneen ympärillä (Gann arvot korkeimmillaan 135). Seinässä pesukoneen takana kosteutta ja värimuutos, joka mahdollistaa levyrakenteen vioittumisen.
Sen verran vielä, että khh:ssa ja pesutilassa pintalattialämmitys, muuaalla kellarissa varaava lattialämmitys.
Alunperin tiesimme/osasimme odottaa, että kellari tulisi olemaan se paikka, mistä löytyy eniten huolenaiheita. Pesuhuone tultaisiin joka tapauksessa jossain vaiheessa laittamaan kuntoon, mutta aikataulusta ei tietoa. Ei tätä nyt heti olla karkuun juoksemassa, kyllä sen verran ihana talo on kyseessä ja ihanalla paikalla. Mietityttää vain, että kuinkahan suuri operaatio tuolla kellarissa vielä muhii.
ps. Tämän kirjoitti nainen, joka ei ole omakotiasiantuntija (ja siksi kyseleekin viisaimmiltaan neuvoja...)
Kosteutta kellarissa
Re: Kosteutta kellarissa
Moi
Tuo kosteus piipun ympärillä on todennäköisesti maakosteutta, eli piipun perustukset imevät maasta kapillaarisesti kosteutta. Mä suhtautuisin tuon kuntokartoittajan lausuntoihin vähintäänkin varauksella kun ei tuota osannut päätellä tai ainakin on jättänyt sen lausunnosta pois jos on tiennyt. Laminaatti kellarikerroksen lattiassa on tiiviinä rakenteena riski joka pysäyttää lattiasta mahdollisesti nousevan maakosteuden(ja rakenteet kostuu - homehelvetti on valmis), mutta ilmeisesti lattialaatta on kaiketi kuiva, joten kaiketi tuon maakosteudeneliminoimiseksi lattiavalun alla on kapillaarikatko sepeli/joku muu ratkaisu. Ihmettelen vielä, ettei kuntokartoittaja maininnut laminaatin olevan mahdollinen riskirakenne tämän ikäisen talon kellarissa, ilman asianmukaisia toimenpiteitä. Se että on laitettu laminaatti kellarikerroksen lattiaan saattaa kieliä siitä ,että rempan tekijä ei välttämättä ole tiennyt mitä on tekemässä ja luoja ties mitä muuta ko. kaverin jäljiltä löytyy.
Olen itse alkukesästä aloitellut kellariremonttia ja sillä kokemuksella mitä nyt on kertynyt, voin sanoa ettei kellarin kunnostaminen ole halpaa hubaa. Riippuen tietenkin siitä mitä joutuu tekemään. Meillä kustannus arvio on kymppitonneja ja silläkään ei koko kellaria kuntoon saada. Meillä onneksi kellari alkuperäisessä asussa, joten ei tarvi ainakaan korjata kenenkään muun tekemien remppojen jälkiä, paitsi talouskellarissa jossa tehty sisäpuolinen eristys ns. toja levyllä ja myöhemmin styroksilla. JA talouskellari on(tai oli) kovasti homeinen. Mutta vaikka kellarissa ei olekaan varsinaisia asuitiloja, silti sen kunnosta kannattaa varmistua. Jos kellari on homepommi, tietää se muuallakin ongelmia ennemmin tai myöhemmin, jos ei muuten niin myydessä.
Jos edelläoleva teksti ei sitä vielä kertonut - niin suhteudu varauksella "kuntokartoittajiin". Rmt talo on ihan erityyppinen kohde kuin ns. 80 luvun kasaritalo. Sinuna mä hommaisin jonkun varmasti vanhoja taloja ja niiden rakenteita tuntevan kartoittamaan ko. kohteen. Täältä foorumilta löytyy varmasti monta sellaista tahoa(enkä todellakaan tarkoita itseäni, mä olen ihan aloittelija vielä näissä hommissa). Eikä siiihen tarvita ketään hienolla tittelillä olevaa raksystemisn insinörttiä tai DI:iä vaan ihan kuka tahansa joka on vuosia harrastanut ko. talotyyppiä ja tehnyt itse remonttinsa(menestyksekkäästi toki).
terv tommi
ps. Vähän offtopic: Yksi tarkistamisen arvoinen seikka muuten on se, että onko kellarissa asbestieristettyjä lämpöjohtoputkia. Jos on, niin niiden purkaminen voi tulla tosi kalliiksi, mikäli joku ko. työhön erikoistunut liike sen tekee. Siinä on ainakin tinkaamisen paikka. Tosin voihan olla, ettei ko. kartoittaja tunne ulkonäöltä asbestieristeisiä putkia - ei meidänkään kartoittaja tuntenut.
Tuo kosteus piipun ympärillä on todennäköisesti maakosteutta, eli piipun perustukset imevät maasta kapillaarisesti kosteutta. Mä suhtautuisin tuon kuntokartoittajan lausuntoihin vähintäänkin varauksella kun ei tuota osannut päätellä tai ainakin on jättänyt sen lausunnosta pois jos on tiennyt. Laminaatti kellarikerroksen lattiassa on tiiviinä rakenteena riski joka pysäyttää lattiasta mahdollisesti nousevan maakosteuden(ja rakenteet kostuu - homehelvetti on valmis), mutta ilmeisesti lattialaatta on kaiketi kuiva, joten kaiketi tuon maakosteudeneliminoimiseksi lattiavalun alla on kapillaarikatko sepeli/joku muu ratkaisu. Ihmettelen vielä, ettei kuntokartoittaja maininnut laminaatin olevan mahdollinen riskirakenne tämän ikäisen talon kellarissa, ilman asianmukaisia toimenpiteitä. Se että on laitettu laminaatti kellarikerroksen lattiaan saattaa kieliä siitä ,että rempan tekijä ei välttämättä ole tiennyt mitä on tekemässä ja luoja ties mitä muuta ko. kaverin jäljiltä löytyy.
Olen itse alkukesästä aloitellut kellariremonttia ja sillä kokemuksella mitä nyt on kertynyt, voin sanoa ettei kellarin kunnostaminen ole halpaa hubaa. Riippuen tietenkin siitä mitä joutuu tekemään. Meillä kustannus arvio on kymppitonneja ja silläkään ei koko kellaria kuntoon saada. Meillä onneksi kellari alkuperäisessä asussa, joten ei tarvi ainakaan korjata kenenkään muun tekemien remppojen jälkiä, paitsi talouskellarissa jossa tehty sisäpuolinen eristys ns. toja levyllä ja myöhemmin styroksilla. JA talouskellari on(tai oli) kovasti homeinen. Mutta vaikka kellarissa ei olekaan varsinaisia asuitiloja, silti sen kunnosta kannattaa varmistua. Jos kellari on homepommi, tietää se muuallakin ongelmia ennemmin tai myöhemmin, jos ei muuten niin myydessä.
Jos edelläoleva teksti ei sitä vielä kertonut - niin suhteudu varauksella "kuntokartoittajiin". Rmt talo on ihan erityyppinen kohde kuin ns. 80 luvun kasaritalo. Sinuna mä hommaisin jonkun varmasti vanhoja taloja ja niiden rakenteita tuntevan kartoittamaan ko. kohteen. Täältä foorumilta löytyy varmasti monta sellaista tahoa(enkä todellakaan tarkoita itseäni, mä olen ihan aloittelija vielä näissä hommissa). Eikä siiihen tarvita ketään hienolla tittelillä olevaa raksystemisn insinörttiä tai DI:iä vaan ihan kuka tahansa joka on vuosia harrastanut ko. talotyyppiä ja tehnyt itse remonttinsa(menestyksekkäästi toki).
terv tommi
ps. Vähän offtopic: Yksi tarkistamisen arvoinen seikka muuten on se, että onko kellarissa asbestieristettyjä lämpöjohtoputkia. Jos on, niin niiden purkaminen voi tulla tosi kalliiksi, mikäli joku ko. työhön erikoistunut liike sen tekee. Siinä on ainakin tinkaamisen paikka. Tosin voihan olla, ettei ko. kartoittaja tunne ulkonäöltä asbestieristeisiä putkia - ei meidänkään kartoittaja tuntenut.
Re: Kosteutta kellarissa
Kiitos Tommi hyvistä havainnoista! Sen verran on näitä keskusteluja tullut viime aikoina luettua, että tuo kapillaarinen kosteus tuli itsellekin ensinnä mieleen savupiipun kosteuden osalta. On tämä vaan sellaista arpapeliä tämä talon hankkiminen, että huh huh. Emme kuitenkaan etsi "täysin remontoitavaa" kohdetta, nyt täytyy käydä ammattilaisen kanssa kellaria koluamassa ja saamassa (toivovattavasti) hyviä ohjeita jatkon suhteen. Kyseessä on kuitenkin taloudellisesti mittava investointi, joten liian tietoinen asioista tuskin voi olla...