Kellarin lattia

[PTM]

Tuli sellaanen eteen kun ollaan nyt purettu kellarista lattia niin tuli kallio vastaan. korkeus kattoon tällä hetkellä kallion korkeimmasta kohdasta 243cm ja haluttu huonekorkeus 225cm, kattoon 5cm koolaus.
Nyt ongelmana lattian eristäminen. Tarviiko kallion ja eristeen väliin kapilaarikatkoa? vai voiko finfoamin laittaa suoraan kallion päälle ja sen jälkeen lattiavalu?
louhinta maksais veroineen 4000e jos otettaan kalliosta keskimäärin 12cm pois, että saadaa tehtyä kunnolla

[PTM]

vastauksia tarvittaisiin mielellään suht nopiaan :)

[Ves_ku]

Kalliohan ei itsessään ole kapillaarinen kuin mahdollisista halkeamakohdista edellyttäen, että mahdollinen pohja- /vajovesi hoidetaan pois muutoin. Joku tasaus luonnollisesti ennen eristeiden levitystä tarvitaan. Kalliopinta olis varmaan hyvä saada luiskattua niin, että mahdollinen vesi voitaisiin hallitusti poistaa vaikka pumpulla. Mieluummin vielä talon keskustaa kohden jotta vesi ei kulkeudu perusmuurin ja kallion liitoskohtaan.

Kovin jää vaatimattomaksi eristekerros jos ei halua huonekorkeudesta tinkiä tai toisaalta säästää sen 4000 €. 80 millin laatalla vain 10 senttiä eristettä.

[PTM]

Eristekerrokseksi jäis vaan se 50mm finnfoam jonka päälle 80mm valu 8mm harjateräsverkolla sekä lattialämmitys. Eristeen ja kallion väliin saa sen 10mm sepeliä :D.
Kyseessä on oleskeluhuone mistä kulku kodinhoitohuoneeseen, saunaosastoon ja pihalle. eli kovassa käytössä.

[Ves_ku]

Varsinkin lattialämmityksen kanssa eristettä pitäs olla enemmän. 150-200 milliä alkas oleen jo jotakin. 50 millillä joutuu kallion lämmittäjän rooliin. Kannattaa vielä tarkkaan puntaroida vaihtoehtoja.

Omalla kohdalla tilanne oli se, että eristys laitetaan asianmukaiseksi vaikka huonekorkeuden kustannuksella. 2 metriä aika tasan jäi korkeutta ja olen ihan tyytyväinen. Valaistukset tulee seinille, kattoja ei koolata kuin saunassa ja pesuhuoneessa yms. Tietty jos oma pituus on lähellä kahta metriä niin tilanne on toinen.

[Matti Alander]

Varmaankin jokin kombromissi tulee kyseeseen. Ongelmana on yleisesti kallion pintoja pitkin juokseva vesi, joka imeytyy kapillaarisesti helposti rakenteisiin tai jopa tulvii lattian alla.
Veden pääsyä lattian alle voidaan pyrkiä estämään ylärinteen puolelta kallion ja perustuksen väliä tiivistämällä ja alarinteen puolelta taas ohjaamalla anturan alta ulkopuolen salaojitukseen. Myös pintavesien imeytymisen estoa maaperään talon vierustoilla voi kohentaa.
Varsinaisesti sisäpuolella voisi kallion pintaan tehdä timanttilaikalla vedenohjausta, jos tarvetta on. Kallionpintaa tulisi puhdistaa hienoaineksista mahdollisimman hyvin ja suorittaa tasaus 5-11 mm mielellään pestyllä sepelikerroksella. Sepeliä käsitellessä on ensiarvoisen tärkeä, että se säilyisi puhtaana, edes sahanpuruja ei tulisi päästää työvälineitä käytettäessä siihen, eikä muihinkaan kapillaarisuutta katkaiseviin kerroksiin.
Kapillaarikatko perustuu huokoisalipaineeseen, jolloin esimerkiksi salaojittavissa eristeissä on myös erinomaiset kapillaarisuutta katkaisevat ominaisuudet. Suulakepuristettu eristelevy toimii myös kohtuullisesti kapillaarikatkona, mutta samalla poistuu muovikalvomaisen tiiveyden johdosta alaspäin kuivumisen mahdollisuus kokonaan. Suulakepuristetusta levyssä myös eristyskyky on Uretaania huonompi, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään.
Höyrytiiviitä eristeitä käytettäessa saadaan Uretaanilla ohuemmalla kerroksella parempi lämmöneristyskyky, mutta järkevää olisi silloinkin sallia lattialle sisään päin kuivumisen mahdollisuus pinnoitteita ja niiden rakenteita suunnitellessa. Hyviä vaihtoehtoja ovat tiililaatat tai System Platon rakenteet ja varmaankin muitakin löytyy. Nykyaikaisissa vedeneristeissä on vesihöyryn läpäisykyky on jo kohtuullista, eikä niiden käyttö välttämättä ainakaan lisää ongelmia, enneminkin käyttämättömyys.
Totta on että suunittelemasi eristyskerrokset ovat erittäin ohuita ja eristyskyky alhainen varsinkin lattialämmitystä käytettäessä. 100 mm eristyskerros salaojittavaa eristettä ilman lattialämmitystä jo menettelisi ja kapillaarikatkokin olisi erinomainen. Eristys olisi myös vettymätön eikä siihen kerry veden painetta edes tulvimistilanteissa. Puhtaus on myös tärkeää sitäkin asennettaessa, jotta sen ominaisuuksia ei heikennetä.

[PTM]

Höyrytiiviitä eristeitä käytettäessa saadaan Uretaanilla ohuemmalla kerroksella parempi lämmöneristyskyky, mutta järkevää olisi silloinkin sallia lattialle sisään päin kuivumisen mahdollisuus pinnoitteita ja niiden rakenteita suunnitellessa. Hyviä vaihtoehtoja ovat tiililaatat tai System Platon rakenteet ja varmaankin muitakin löytyy. Nykyaikaisissa vedeneristeissä on vesihöyryn läpäisykyky on jo kohtuullista, eikä niiden käyttö välttämättä ainakaan lisää ongelmia, enneminkin käyttämättömyys.

Kompromissiin päädyttiin siinä suhteessa että nostetaan lattiaa 50mm ylemmäksi ja tingittiin katon alaslaskusta 50mm, jolloin saadaan mm. eristystä lisättyä 80mm:iin ja kapilaarikatkoa enemmän.
Tila on tosiaan ns. oleskelutila johon ei tule vedeneristystä, tällöin lattia pääsee hengittämään sisään päin.

Tällä systeemillä säästetään 3500e, ainut mikä tuli mieleen kannattaisiko nyt sitten laittaa ohuempi fuktisoli lattiaan? voiko fuktisolin päälle valaa betonilattian?
Mutta silloin lämmöneristys on huonompi kuin 80mm finnwoam..?

[Matti Alander]

Salaojittavan lämmöneristeen eristyskyky on suurin piirtein sama kuin suulakepuristetuilla solupolystyreenieristeillä. Eristyskykykyyn on jonkinverran vaikutusta eristeiden kovuudella, 3o kg/m3/95kpa salaojittavan lämmöneristeen Lamda on n. 0.037. Eli käytännössä eristyskyky säilyy samalla tasolla, mutta etuna on erillisen sepelillä tehtävän kapillaarikatkon tarpeettomuus, jolloin lattia voidaan toteuttaa alemmas. Salaojittavassa lämmöneristeessä tyyppihyväksynnän mukainen kapillaarisuus on alle 5 mm ja se on käytännössä asennettaessakin helpo pitää puhtaana. Se on myöskin sepeliä kevyempää roudata kellariin. Lisäksi salaojittava eriste toimii lattiarakenteen automaattisena kuivaajana välittömästi joa jokin ulkopuolinen kosteuden aiheuttaja pääsisi sen kastelemaan.
Etuna on ulospäin harveneva rakenne, joka merkittävästi tehostaa lattian kuivumista esteettä kohti maaperää.
Mikäli rakenteeseen saisi 100 mm kerroksen salaojittavaa eristettä olisi eristys jo kohtuullisen hyvä, olisikohan tämä tingittävissä korkeudesta tai sepelikerroksesta lattian alla. Ymmärsin että kallio olisi koholla vain joissain kohdissa, silloin kannattaisi eristää muualta paksummalta, koska pienellä määrää ohuempaa eristystä on vaikutusta ainoastaan pinta-alansa verran.
Salaojittavan eristeen tyyppihyväksynnän saat tarvittaessa minulta sähköpostilla matti@malander.fi ja siitä selviää monia asioita, kuten kapillaarisen kosteudennousun määrä tai eristyskyky.

[PTM]

Eli jos laitetaan fuktisoli niin silloin huonekorkeudeksi jäisi vielä se 220cm 50mm alaslaskulla, yhdestä kohtaan fuktisoli tulisi suoraan kallion päälle. eli kyseessä on noin neliön alue. muualta eristeen paksuus voi olla 170mm-200mm.

Mutta vielä se että voiko fuktisolin päälle suoraan valaa lattiavalun lattialämmityksellä?

[koeffte]

fucktisolin päälle suodatinkangas sit valu. ei mee kura sinne huokosiin

[PTM]

Mitenkäs se toimii jos laittaa fuktisolin ja sen päälle finnwoamin 50mm kerta sitä meillä nyt on varastossa 40m2:tä

[PTM]

Eli tässä kyseisestä huoneesta kuva

[Limes]

Olisipa lähempänä niin kävisin niistämässä tuon neliömetrin kallion kärkeä pois häiritsemästä.
Timanttilaikka isoon rälläkkään ja helvetisti pölyä...tai kivikiiloilla,joita nyt ei yhden homman takia kannata ostaa...mut sellaisetkin mulla olis.

Mut kukapa estää yrittämästä itse jos edes rälläkkä...semmottinen jossa 230 mm laikka,löytyy jo itseltä.

[PTM]

[PTM]

Alaslaskuksi kyllä riittää 50mm jos laitetaan halogeenispottien tilalle ledispotit :D