Styrofoam sisäseinään?

[S3]

Moro kaikille!

Kellarin remontti etenee hitaasti, mutta varmasti. Tuli pieni tenkkapoo - siispä viestiä tänne.

Talo on eristetty kauttaaltaan ns. "Alanderin opein". Ainoa kohta kellarissa, missä ei ole salaojittavaa eristettä on kuistin yksi seinä: tällä seinällä on ovi ulos, josta on käynti katutasolle . Oven molemmilla puolilla on noin 45cm (per puoli) täysin eristämätöntä betoniseinää. Lisäksi en ole ehtinyt eristää maan yläpuolisia osia. Tämä hoidetaan ensi kesänä.

Talvella tuo seinä on aika hyvästi kuurassa. Nyt kun tuosta kuistista tehdään myös lämmin (lattialämmitys), olisi aika tehdä eristykselle jotain.
Tuon oven ympäristön ulkoapäin ajattelin eristää 50-100mm eps 60:lla. Voi kyllä olla, että sekin menee ensi kesälle...

Koska varastossa lojuu nippu 30mm Styrofoamia, virisi ajatus josko tuolla uskaltaisi eristää sisäpuolelta oven ympäristön tai jopa koko kuistin? Sehän on tiivistä tavaraa, eli rakenne "sisältä tiivis, ulospäin harveneva" toteutuisi kohtuudella. Kommentteja.

Lisäksi täsmäkysymys Matti A:lle: Kannattaako anturaa eristää myös sisäpuolelta tuossa em. kuistissa seinältä, missä on ulko-ovi? Tuossa on sellainen paikka, josta mahdollisesti routa voisi yrittää tulla sisään (porrasluiska).

Kiitos!

[Matti Alander]

Alander oppi perustuu ainoastaan rakennusfysiikkaan, jonka ovat oivaltaneet paljon viisaammat miehet. Perustusten ongelmat ja niiden korjaaminen on kuitenkin hyvin mielenkiintoista, joten mielelläni kommentoin niitä, pyrkien myös perustelemaan mielipiteeni.
Aina ei voi olla oikeassa varsinkaan korjausrakentamisessa, jossa asiaa pitää katsoa monelta kantilta ja usein pienikin asia voi kääntää homman päälaelleen.
Kosteustekniikka ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus on yllättävän vaativa aihe. Suunittelun osuus on varsin ratkaiseva ja jo silloin päätetään muodostuva kustannus ja toimivuus. Liian yleisesti kaikkeen maan alle sijoitettavaan kustannukseen suhtaudutaan vähättelevästi, ilmeisesti siksi ettei sitä voi nähdä, kuten esimerkiksi komeaa kotiteatteria.
Tuli vähän turhaa jaarittelua, joten asiaan: Aina on turvallisinta eristää ulkopuolelta. Lämmöneristys ulkopuolella kellarin seinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma ja lämmöneristys sisäpuolella kellarin seinä yhtä kylmä ja kostea kuin ulkopuolen maaperä.
Suulakepuristetut levyt ovat erinomaisia tuotteita oikeassa paikassa käytettynä oikean paksuisina, mutta kellarin sisäpuolelle ne sopivat mielestäni huonosti, kuten muutkin eristeet. Sisäpuolisilla eristeillä on muitakin huonoja puolia, kuin kellarin seinän viilentäminen: Vievät runsaasti tilaa, haittaavat mahdollisten kosteusvaurioiden näkemistä, kohottavat rakenteen huokoisalipainetta lisäten kapillaarista kosteudennousua, vaativat jonkinmoisen pinnoituksen johon saattaa olla kiinnitysvaikeuksia jne...
Routaeristys asennetaan ulkopuolelle vaakatasoon mataliin peitesyvyyksiin tai niinsanottuihin kylmiin perustuksiin. Routimista pystytään estämään myös lämmittämällä kellaria tai vaikkapa kylmäsiltojen kautta. Käytettäessä ulkopuolista eristystä myös kylmän johtuminen maaperään seinää pitkin estyy, joka myöskin vähentää routimisen mahdollisuutta, sisäpuolisella eristeellä päinvastoin.
Rakennukset kulmat ovat kaikkein arempia ja siksi niissä ohjeiden mukaan käytetään leveämpää vaakasuuntaista routaeristystä. Tornio on jo melkoisen pohjoisessa, routaeristysohjeet tuntevat eri ilmastovyöhykkeitä, jolloin pohjoisessa eristystä tarvitaan enemmän.
Käytettäessä salaojittavaa lämmöneristystä pyritään mahdollinen vaakasuuntainen lämmöneristys viemään mahdollisimman alas, jotta maaperän lämpötila laskisi mahdollisimman alas talviaikaan ja saataisiin suuremmat lämpötilaerot perusmuurin ja maaperän välille. Tämä sitten korottaa vesihöyryn osapaine-eroja ja tehostaa seinärakenteen kuivumista.
Maan alla seinärakenteen kuivuminen ja vesihöyryn osapaine-erot ovat ympäri vuoden ulospäin, jolloin erillistä rakenteen kuivaamista ei yleensä tarvita käytettäessä ulkopuolella riittävän paksua eristyskerosta. Näin on parasta täyttää kaivanto heti, eikä tarvitse erikseen odotella kuivumista.
Kosteusvaurioiden korjaustilanteessa käytetäänkin nykyisin melko usein 200 mm paksuisia kerroksia salaojittavaa eristettä, johon löytyy suojalistakin 200 mm leveänä.
Lämmöneristetyillä salaojitusmoduuleilla saadaan tehostettua myös kapillaarisen kosteuden siirtymistä ulos jo anturan kohdalta. Anturoiden lämmöneristäminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta kapillaari kosteus ei nousisi enää kellarinseinään. Turhan usein on jätetty anturarakenne eristämättä, kun se on ollut epämääräinen tai rakennettu kivilatomona. Tällöin yksinkertaisinta on valaa antura suoraksi, tehden työ kerralla kunnolla.

[S3]

Kiitos vastauksesta Matti!

Heitänpä tähän toisen kysymyksen tuosta Styrofoamin käytöstä:

Tänään lattiamiehet kävivät katsastamassa kellaria. Puhuttiin kuormituksen kestävyydestä, koskien teknisen tilan lattiaa, johon tulee mlp ja 500ltr varaaja.
Koska lattiaan tulee 200mm salaojittavaa (19kg/m3) ja jämerämpää ei tähän hätään saa, kehoittivat lattiamiehet jättämään ylemmän salaojittavan levykerroksen pois ja pistämään tilalle esim. 2*30mm Styrofoamin.

Em. kohta jäisi siis 4cm muuta lattian tasoa alemmas ja tähän voisi pistää enemmän rautaa. Kaverit sanoivat, että valun pitää olla 10cm kellarin lattiassa. Varaajan ja pumpun alla vahvuutta tulisi siis 14cm. Lattiaan tulee Mastertop-pinnoitus + lattialämmitys. Vähän tuli yllärinä tuo laatan paksuus, kun varauduin 7cm paksuuteen. Liekkö syynä tuo Mastertop?

Teknisen tilan koko on noin 2,5*2,5mtr. Kannattaako esittämäni eristäminen/raudoitus tehdä koko tälle alueelle vai seinän vieriin esim. 100cm ulos seinältä. Mlp ja varaaja tulevat lähes seinään kiinni.

Miten lämmitysputkien kanssa? Laitetaanko suunnitelman mukaisesti varaajan ja pumpun alta vai kannattaako tuo "kuoppa" kiertää?

Kommentoikaa, kiitos!

[Matti Alander]

Suulakepuristettu levy vastaa höyrytiiveydeltään muovikalvoa ja estää alaspäin kuivumisen mahdollisuuden käytännössä kokonaan. En tunne kyseistä pinnoitussysteemiä, mutta sillä tuskin on merkitystä kosteustekniseen toimintaan salaojittavia eristeitä käytettäessä.
Betonilaatta jakaa kuormituksen laajalle alalle käytännössä miltei koko 6,5 m2:n lattian pinta-alalle, jolloin eristettä kohti oleva paine olisi n. 4-6 kpa, eli kuitenkin hyvinkin pieni. Fuktisol 19 kg/m3 rikkoontumiskuormitus on 60 kpa, joten rikkoontumaan levy ei pääse ja 50 vuoden pitkäaikaispainumakin on melko olematon.
100 mm betonilattia tulisi riittää, käyttää voi vaikka hieman lujempaa betonia esim. K 35. Lattia on kuitenkin syytä irroittaa irroituskaistalla seinästä tai muovikalvolla, jotta vähäinen painuminen voidaan sallia.
Mahdollista on käyttää myös lujempaa Fuktisol levyä esim. 30 kg/m3/95kpa. Tuotetta on saatavana myös hirmulujina versioina 45 kg/m tai 55 kg/m3, jolloin kuormituksen kestoa alkaa löytyä. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla allekirjoittaneeseen, niin lähetän kuormitustaulukon, jota suunnittelijasi voi hyödyntää.
200 mm salaojittavaa eristettä takaa lattialämmityksenkin tapauksessa riittävän suuren vesihöyryn paine-eron, jotta laatta tulee pysymään kuivana suunnitellun 50 vuoden toimintajakson.

[S3]

Kiitos vastauksesta.

Voisitko esittää jotain muuta vaihtoehtoa, kuin salaojittavaa eristettä tuohon rakenteeseen? Kuten jo mainitsinkin, kellari laitetaan em. eristeellä kauttaaltaan, paitsi teknisen tilan osalta - tai ainakin osaksi tuolle tilalle pitäisi saada kantokykyä lattiaan varaajan ja pumpun alle. Eli siis 100mm salaojittavaa eristettä ja päällä esim. 50mm Styrofoamia on katastrofi?

Korostan vielä, että lattiamiehet halusivat paksunnoksen valuun siksi, ettei lattia halkeilisi. Et kommentoinut tuota lämmitysputkiston vetoa: kannattaako ne jättää pois koneiden alta?

[Matti Alander]

Lattia ei lujuuden puolesta 100 mm paksuudella K 35 betonilla halkeile. Halkeamia saattaa korkeintaan tulla, jos kuivuu liian nopeasti, mutta se hoidetaan laatan kastelulla vähintään viikko ja asentamalla muovikalvo lattian päälle estämään haihtumista.
Terästykseksi kun laittaa verkon 6 mm paksuna, 150 mm silmä ja irroittaa eristeestä 30 mm korpuilla, niin on todella luja rakenne.
Lämmitysputkiston laittaminen varaajan alle on muuten makuasia jos tehoa vaan saadaan tarpeeksi. Tällaisten pienten lattioiden ongelmana on monesti ettei tehoa saada tarpeeksi, koska putkea on liian vähän. Lämmitysputkistoista kannattaa varmasti paremmin tiedustella alan toimijoiden teknisestä neuvonnasta esim. Warmia.
Jos halutaan kuiva ja lämmin lattia mahdollisimman ohuella rakenteella, niin minulta ei oikein löydy parempaa vaihtoehtoa perusteltuna.

[Limes]

Saattaisinpa sanoa että turhaa varmistelua tuo paksunnos valussa. Vaan varmahan se on varma.
Kuten Mattikin jo totesi,niin jälkihoidolla torjutaan mahdolliset liian nopeasta koivumisesta johtuvat halkeilut.

Tietty voi raudoittaa vankemmin harjateräksillä. Verkkohan on juurikin kutistumahalkeilua vastaan...ei niinkään lisää lattian kantokykyä.

No jos itte tekee talkooporukalla lapiomitoilla betonimyllyllä betonin niin sehän on vaan K10-15,mutta nekin vaan tuppaa kestämään...

[S3]

Kiitän jälleen hyvistä vastauksista!

Jhuuu, kyllä minun(kin) järki sanoo, että 100mm olisi riittävä laatan paksuus: kuitenkin ammattilainen suositteli paksumpaa laattaa, niin jäi vähän kaivelemaan... Ymmärrän toki sen, että heidän käyntikorttinsa on hieno, halkeilematon lattiapinta - itse vain tarvitsen joka sentin lisää korkeutta, säilyttääkseni huonekorkeuden lähellä entistä (200cm)...

Vielä raudoituksesta, että neuvoivat tekemään näin: pohjalle verkko. Tähän kiinni lämmitysputki ja toinen verkko päälle. Verkot, jotka hankin ovat 5mm:n langalla. Mahd. matalat korput alle oli myös toive. Sitten tuohon paksumpaan valuun vielä rautaa - ei kuulemma haittaa, vaikka on reilusti! Tämähän voittaa kohta ydinvoimalan raudoituksen!!! :)

Tänään kuitenkin satuin tuosta Haaparannalta löytämään Isodrän 95kpa levyä (paks. 65mm). Jos nyt pohjille 100mm 60kpa:ta ja päälle tuo 95kpa teknisen tilan alueelle..? Vai mitä Matti? Eiköhän 165mm ole riittävä paksuus?

Tuosta jäkihoidosta sen verran, että Mastertopille ruiskutetaan oma hoitoaine. Käsittääkseni vettä ei käytetä, kuten tavallisessa betonilaatassa.