kellarin lattialämmitys

[niiloantero]

Terppa kaikille,
oon jo useita vuosia lukenu foorumia ja saanut paljon tietoa ja vastauksia kysymyksiini. Kiitoksia kaikille ahkeroille kirjoittajille.
Meil ois -56 rakennettu rintsikka ja pari kerrosta remontoitu. Nyt ois tarkoitus laittaa kellarin tilan lattiaan lämmitystä.
Oon paljo pähkäilly vesikiertosen ja sähkölämmityksen välillä. Onko sähkömatto huono ratkaisu, lämmitys ala olisi noin 60 neliötä josta 20 neliötä kodinhoito, sauna ja pesuhuonetta.
Talo on rakennettu kalliolle , salaojat tehty ja tälläkin hetkellä meillä kyseiset tilat käytössä. Talviaikaan tilassa jotain 14-16 astetta. Ei kovin miellyttävä lapsiperheen käytössä.
Olen myös lukenut paljon lattian vesierityksestä ja en oikein ole löytänyt oikeata vastausta. eristämällä koko märkätila, pääseekö sokkeli kuivumaan vai jääkö kosteus eristeen alle?
Tällä hetkellä ei mitään vesieristystä ja kaikki tuntuu / näyttää toimivan ongelmitta. Pesutilat olleet ainakin nykyisellään viim. 15 vuotta.

Niilo

[Matti Alander]

Kysymyksestä ei selvinnyt ovatko lattiat tällä hetkellä lämpöeristettyjä, mitä ilmeisemmin ei. Toteutettaessa lattialämmitystä tulisi nykytiedon mukaan tämän suuren lämpöpatterin alla olla hyvä lämmöneristys, mikä tarkoittaa n. 200 mm kerrosta solupolystyreeniä.
Myös seinien tulisi mielellään olla lämmöneristettyjä, kun lämpötilaa nostetaan asuinlämpötilaan 20 asteen luokkaan. Molempiin pätee samat ohjeet lämmöneristeet ulkopuolelle betonirakenteiden ja mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevinä.
Muovikalvoja ei tule käyttää ulkopinnoissa kylmällä puolella ja sisäpinnassa harkinnan, sekä rakenteiden mukaan.
Nykyaikaiset vedeneristeet ovat jo paljon paremmin vesihöyryä läpäiseviä, joten kuivumista myös sisäänpäin pääsee tapahtumaan, mutta kuitenkin parasta olisi jos kuivumista pääsisi tapahtumaan molempiin suuntiin. Mitä paksumpi alapuolen lämmöneristyskerros on, sitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero ja kuivuminen tehokkaampaa. Lattian kuivumista sisäänpäin voi myös tehostaa sisäilmaa kuivaamalla, mutta jos kellarinseinät, sekä lattia kuivuvat ulospäin on sisäilmakin kuivempaa.
Yleisesti käytetty ja erinomaisesti toimiva lattialämmityksellä varustettu lattia, joka on myös kustannustehokas rakennettaessa on alhaalta ylöspäin seuraava: Sepelitasaus raekoko 5-11 mm 2-5 cm, Salaojittava lämmöneristys 100 mm kapillaarikatkoksi, lattia Eps korkeintaan 100 kpa 100 mm, suodatinkangas ja betonivalu vähintään 70 mm.
Salaojittavalla eristeellä voidaan välttää erillinen kapillaarikatkokerros, joka säästää huonekorkeutta. Lattia Eps eristeellä säästetään myös kustannuksia, silti vesihöyryn vastuksen ollessa kohtuullista luokkaa.
Yleisesti kannattaa tehdä kerralla kunnolla, mutta jos ei halua purkaa vanhaa lattiaa, kannattaa tutustua sisäänpäin kuivuviin rakenteisiin, kuten System Platoniin tai vastaaviin.
Mikäli lattiat puretaan tulee viemärit ja vesijohdot kunnostaa samalla, kun sitä uutta lattiaa ei sitten ihan vähään aikaan varmasti haluta aukoa ja nykyaikainen betonirakennekin on vähän toista maata purettavaksi lujuudeltaan.
Koska maaperä on myös kallioinen tulee miettiä Radon tuuletuksen tarve samassa yhteydessä.
Yleisesti toimenpiteet tulisi aloittaa aina ulkopuolelta, mutta näin talviaikaan voisi ajatella myös sisäpuolelta aloittamista.