Ostamassa 50-luvun rapattua rmt-taloa

[kheops]

Hiukan haluaisin tiedustella riskejä ja neuvoja. Tässä ollaan hankkimassa 50-luvulla rakennettua arkkitehdin suunnittelemaa 3-kerroksista 250m² rmt-taloa. Talossa on 10 vuotta sitten uusittu katto, kattila ja poltin 3 vuotta sitten (vanha puilla käytettävä vaihdettu öljypolttimeen), keittiö rempattu 2001. Käyttövesi putket uusittu 10 vuotta sitten. Uusi takka teetetty 10 vuotta sitten ja pesutilat uusittu 2010. Paljon on taloon tehty ja pinta remontilla siitä saa oikein mukavan. Talolta on näköala järvelle ja sopiva 1100m² tontti, joten kaikki tuntuu paperilla ja näytön perusteelta hyvältä.
Muutama asia kuitenkin askarruttaa. Talossa on vinolaudoituksen päälle tehty verkko ja rappaus. Toisen päädyn rappaus on tippunut muutaman kerran, mutta nyt saatu pysymään jonkun vuoden jo. Minkälainen tuo mahtaa olla kestävyydeltään? Jostain kulmasta rappaus on murtunut ja seinässä on halkeama parissa kohtaa. Eristeistä ei ole mitään tietoa, eli voi olla vielä purut. Kellarissa on alkuperäistä laattaa lattiassa ja seinät on osittain eristetty. Voisikohan talossa olla vielä asbestia jossakin? Kaikki asialliset kommentit ja neuvot ovat tervetulleita.

[Tyyppi]

Käsittääkseni rappauksen kestävyyteen ja pysyvyyteen vaikuttaa sen pinnassa käytetty maalityyppi ja varmaan myös maalikalvon paksuus. Eli maalikalvon pitäisi päästää talon sisältä seinän läpi siirtyvä kosteus ulos. Tietenkin pitäisi selvittää, miksi rappaus ei joissain kohdin ole pysynyt paikallaan. Halkeamat rappauksessa kaiketi kielivät siitä, että talon seinärunko (perustukset?) elää hieman ja liikkuessaan halkoo rappausta. Onko sokkelissa halkeamia niillä seinillä, joilla rappaus on halkeillut?

Mikä muuten on arkkitehdin suunnittelema rmt-talo? Rintamamiestalot (rm-talo) ainakin lienevät tyyppitaloja. Tosin joku arkkitehti ne tyyppipiirustuksetkin kai on suunnitellut.

[tarpola]

Mikä muuten on arkkitehdin suunnittelema rmt-talo? Rintamamiestalot (rm-talo) ainakin lienevät tyyppitaloja. Tosin joku arkkitehti ne tyyppipiirustuksetkin kai on suunnitellut.

Jo vain. Tyyppipiiristuksia kehiteltiin arkkitehtiliiton yhteyteen perustetussa jälleenrakennustoimistossa, jota johti Aarne Ervi. Arkkitehtiliiton puheenjohtajana oli silloin Alvar Aalto. Ainakin Yrjö Lindegrenin nimi on mainittu tyyppipiirustusten yhteydessä. Ilmeisesti henki oli sellainen että jokainen arkkitehti teki jälleenrakennuskaudella viikon, pari talkootyötä joko tyyppipiirustusten tai standardiratkaisujen (joista syntyi nykyäänkin ilmestyvä RT-kortisto) parissa. Voi sanoa että arkkitehtien eturivi oli tavalla tai toisella mukana rintamamiestalon kehittämisessä. Muitakin tuttuja nimiä historiasta löytyy. Vuonna 1942 ilmestyi kirja "Rakennustaide ja standardi – jälleenrakentamisen ydinkysymyksiä", kirjoittajana Mika Waltari.

Mutta paljon rakennettiin myös muita kuin tyyppitaloja, monesti nekin ulkoisesti muistuttavat tyyppitaloja. Mekin asumme yhtä sellaista, talon piirtänyt nuori mies teki sittemmin uran arkkitehtuurihistorian professorina. Minuakin opetti aikanaan.

[Laurakaisa]

En oikein osaa ottaa kantaa noihin muihin, mutta Tuuman (eli Rakennusperinteen ystävät ry:n) jälleenrakennuskautta käsittelevässä vuosijulkaisussa parin vuoden takaa on artikkeli jossa käsitellään rapattujen talojen kunnostusta, sieltä voisi saada jotain vinkkiä? Noita lehtiä ja vuosijulkaisuja löytyy aika monesta kirjastosta rakennuskirjallisuuden luokasta, tai niitä voi tilata yhdistykseltä.

http://tuuma.net/tuumat.php?tuuma=2008-vj

[TimoAB]

Pieni, toivottavasti turha mutta varteenotettava vinkki:

joskus rappauksen alla on huopa. Se on höyrysulku, joka on väärällä puolella rakennusta.

Kummisetäni 20-luvun funkistalo Vantaalla menee purkuun, koska ko. rakenne on lahottanut seinärakenteen.

Tsekkaisin asian.