Ilmoittaudun uudeksi projektiksi. Tarkoituksemme on remontoida taloamme hitaasti, mutta huolella, ja kirjoitella kuulumisia aina välillä kotisivuille.
http://www.resu.fi/~tvkosone/hakatie.html
Talo on Ylämaalla Etelä-Karjalassa, hirsirunkoinen, mutta muuten rintamamiestyyppinen rakennus.
Navigointiohje sivuille: napauttamalla yläreunan otsikkoa "kuulumisia" pääsee aina takaisin otsikoihin.
Vanha kanttorila
- Sampo
- Jäsen

- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Onnea ja menestystä uuteen kotiin!
Tuohan onkin mielenkiintoinen kuvio,mutta valitettavasti harvoin mahdollinen;asua ensin vuokralla ja ikäänkuin koeajaa taloa..vaikka tuskin se kovin usein johtaisi ostopäätöksen purkuun.Sitä kun kerran johonkin ihastuu oikein kunnolla niin tulee hyväksyneeksi kaikkine vikoineenkin..
Tehän ilmeisesti kuitenkin teitte ostotarjouksen jo aivan alkuvaiheessa ennen vuokralle asettumistanne?
PS. Muuten mukavat ja leppoisat sivut lukea nuo resut
Tuohan onkin mielenkiintoinen kuvio,mutta valitettavasti harvoin mahdollinen;asua ensin vuokralla ja ikäänkuin koeajaa taloa..vaikka tuskin se kovin usein johtaisi ostopäätöksen purkuun.Sitä kun kerran johonkin ihastuu oikein kunnolla niin tulee hyväksyneeksi kaikkine vikoineenkin..
Tehän ilmeisesti kuitenkin teitte ostotarjouksen jo aivan alkuvaiheessa ennen vuokralle asettumistanne?
PS. Muuten mukavat ja leppoisat sivut lukea nuo resut
Kiitoksia, kiitoksia! 
Tämä kuvio on kuulemma käytössä aina, kun jokin (ev.lut.) seurakunta päättää myydä jotain. Taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, ettei yhteistä omaisuutta olisi helppo hukata. Tilanteessa, jossa seurakunta toimii ostajana, on prosessi kuitenkin paljon yksinkertaisempi.
Homma meni meillä siten, että ensin seurakunta teki myyntipäätöksen ja antoi talon kiinteistönvälittäjälle myytäväksi. Teimme tarjouksen ihan normaalisti, ja ihan normaalisti paikallinen seurakunta (tai siis sen luottamushenkilöt) tarjouksen hyväksyi. Tarjouksen umpeutumisaika oli vaan tavallista pidempi. Kun paikallinen seurakunta oli ensin tarjouksen hyväksynyt, kaupalle piti saada vielä kirkkohallituksen puolto. Se saatiin aikanaan, kun valitusaika oli mennyt umpeen (siitä tuo usean kuukauden mittainen odotus ilmeisesti johtuikin). Lopulta homma sitten eteni kauppavaiheeseen.
Vuokrasopimus oli tavallaan erillinen juttu tässä, talo kun oli tyhjillään, ja siinä oli vuokralaisia ollut ennenkin. Tosin, jos jotain epämiellyttävää olisi paljastunut tässä kohtaa, olisi meillä vielä ollut mahdollisuus nostaa kytkintä, ja olisimme menettäneet vain käsirahan. Mutta eihän siinä niin käynyt, ei todellakaan...
Tämä kuvio on kuulemma käytössä aina, kun jokin (ev.lut.) seurakunta päättää myydä jotain. Taustalla on ilmeisesti ajatus siitä, ettei yhteistä omaisuutta olisi helppo hukata. Tilanteessa, jossa seurakunta toimii ostajana, on prosessi kuitenkin paljon yksinkertaisempi.
Homma meni meillä siten, että ensin seurakunta teki myyntipäätöksen ja antoi talon kiinteistönvälittäjälle myytäväksi. Teimme tarjouksen ihan normaalisti, ja ihan normaalisti paikallinen seurakunta (tai siis sen luottamushenkilöt) tarjouksen hyväksyi. Tarjouksen umpeutumisaika oli vaan tavallista pidempi. Kun paikallinen seurakunta oli ensin tarjouksen hyväksynyt, kaupalle piti saada vielä kirkkohallituksen puolto. Se saatiin aikanaan, kun valitusaika oli mennyt umpeen (siitä tuo usean kuukauden mittainen odotus ilmeisesti johtuikin). Lopulta homma sitten eteni kauppavaiheeseen.
Vuokrasopimus oli tavallaan erillinen juttu tässä, talo kun oli tyhjillään, ja siinä oli vuokralaisia ollut ennenkin. Tosin, jos jotain epämiellyttävää olisi paljastunut tässä kohtaa, olisi meillä vielä ollut mahdollisuus nostaa kytkintä, ja olisimme menettäneet vain käsirahan. Mutta eihän siinä niin käynyt, ei todellakaan...

