Onko hormin putkitus pakollinen

[Kojootti]

Kun olisi tarkoitus vaihtaa öljykattila puukattilaksi, niin onko savuhormin putkitus pakollinen? nyt ei ole tiilihormissa mitään putkea , ja kiinnostaakin, vaaativatko viranomaiset hormin putkitusta?

[tuuma]

Toiste päin vaihtaessa luulisin asian olevan juurikin päinvastoin. Jos olisi putkitettu niin pitäisi purkaa, jotta saisi "avarrettua" kanavaa.

[Hejää80]

Ei ole pakollinen ennenkuin nuohooja sanoo että on laitettava, eli jos se on tähänkin asti kelvannut nuohota niin kyllä se vielä menee.
Puukäytössä hormeja ei taideta putkittaa kuin huonon kunnon takia, kun taas öljykäytössä huonon kunnon ja huonon vedon/kastumisen takia.

120 ja isompi putki riittää pientalojen kattiloille kunhan muurin korkeus on riittävä, suositukset taitaa olla 170mm ja ylöspäin mutta jos on esim kolmikerroksinen rintsikka niin pienikin putki vetää komeasti.

[jope]

Ei ole pakollinen jos hormi muuten on ehjä. Toki rikkinäisen hormin voi korjata muillakin luotettavilla menetelmillä kuin putki. Poikkileikkaukseltaan pyöreä hormi vetää paremmin kuin neliskulmainen ja sen vuoksi pienemmästä vastaavasta pinta-alastaan huolimatta tulkitaan samankokoiseksi.
Öljykattiloille suositellaan putkea sen vuoksi kun nykyisten energiatehokkaiden kattiloiden palokaasut niin niin kylmiä että hormi ei enää pysy lämpimänä ja sinne kerääntyy kosteutta ja rapauttaa piippua.
Puukattila ei tarvi putkea mutta epäilisin että lämmitystavan muutos pitäisi palotarkastajalla katsastaa asennuksen jälkeen.

[SadButTrue82]

Moi,

en ole suoraa vastausta kysymykseeni löytänyt mistään, joten kokeillaan täältä. Meillä on -54 valmistunut rintsikka (kellari + 2 asuinkerrosta). Vanha omistaja on purkanut kaikki tulisijat talosta ja meillä olisikin nyt tarkoituksena laittaa ainakin keskikerrokseen, mahdollisesti myös kellariin tulisijat. Keskikerrokseen tulisi jokin pienehkö takka, koska lattian kantavuuden vuoksi mitään isoa varaavaa tuskin uskaltaa laittaa. Hormi meillä on alkuperäinen ja sitä ei ole muurattu umpeen tms. vaan menee kellarista voimena katolle asti. Kuka olisi oikea taho tarkistamaan ko. hormin, että voiko siihen liittää turvallisesti tulisijat? Noita kun ei ole ainakaan 15 vuoteen käytetty, niin tulee vaan mieleen, että jos on kovinkin vuotavat, niin torppa palaa jo ekalla pesällä :)

Soitin viime talvena nuohoojalle, mutta hän ei oikein innostunut tarkistuksen tekemisestä. Asumme Espoossa.

Luonnollisesti jos on jotain hyviä vinkkejä "pienehköistä varaavista" takoista, niin otan vinkkejä mielellään vastaan.

Kiitos vastanneille jo etukäteen :)

[jope]

Sutari tai kunnan palotarkastaja tarkastaa. Sutarin motivaation puutteesta voi mainita palotarkastajalle. Hormitarkastukset on nuohoojien ydinosaamista tai ainakin pitäisi olla....

[SadButTrue82]

Noniin, nyt sain toisen nuohoojan kiinni ja he tulevat tekemään tiiviysmittaukset ensi viikolla. Mittaus tuskin läpi menee, koska tuo hormi on vanha ja sitä ei ole käytetty aikoihin. Jouduttaneen siis huoltopuuhiin. Hormi itsessään on suora, joten siihen kai voisi putkitusta miettiä vai kannattaako pinnoittaa, hinnat vissiin aika liki samoja?

Olin yhteydessä myös Espoon rakennusvalvontaan ja sain sieltä melkoisen nipun lippulappuja, jotka pitää täyttää. Esimerkiksi takkalupa, pohjapiirros ja asemakaava jne. Tähän lupa- ja tarkastusprosessiin tarvitaan myös vastaava työnjohtaja. Onko kenelläkään suosituksia mahdollisesta hormin kunnostuksen tekijästä, työnjohtajasta ja takkojen asentajasta?

Millaisiin kustannuksiin kannattaa varautua? Hormi on kellarista katolle n. 10 m. Jos haluamme kaksi takkaa (toinen kellariin ja toinen keskikerrokseen), niin joudutaan kai ottamaan käyttöön kaksi erillistä hormia, joka taas tarkoittaa tupladuunia?

[jarkkis]

Kahdelle tulisijalle eri kerroksissa tarvii omat horminsa.Jos talon alkuperäinen lämmitymuoto on ollut uunilämmitys,hormit ja tulisijan paikat(raskaammankin) pitäis järjestyä.Jos talo on alunperinkin ollut keskuslämmityksellä,voi homma olla kinkkisempi.Kellariin vois onnistua helpommin,mutta ylempänä uuninpohjan ja sopivan hormin puuttuminen voi olla ongelma.

Hormin massaus olis siitä hyvä vaihtoehto,et se ei juurikaan pienennä hormin kokoa.Taitaa tuolta pääkaupunkiseudultakin ja ympäristöstä löytyä hormistosaneeraus firmoja,semmosilta kysymään asiasta ja kustannuksista sekä muista hommaan liittyvistä kommervenkeistä.Mut nuohoojahan se kannattaa ensimmäiseksi käyttää paikalla.

[SadButTrue82]

Ennen täällä on ollut tulisijat kaikissa kerroksissa (puuhellaa, pönttöuuneja, puusauna jne.) eli hormistosta löytyy kyllä varmasti sitä kautta vapaata, mutta kunto tosiaan voi olla mitä sattuu. Ei muuta kuin sormet ristiin ja nuohoojaa odottelemaan :)

[SadButTrue82]

Tulipas muuten vielä yksi avoin kysymys mieleen. Kellaritilassa takan paikka ei ole ongelma, koska siellä ei palavia materiaaleja ympärillä ole. Keskikerroksessa se tulisi kulmaan, jossa toinen sivu on hormia, jossa tapetti päällä ja toinen seinä on kevytrakenteinen (levy+tapetti). Eli se, että tuohon voi takan laittaa vaatisi kaiketi ainakin pintojen muuttamista. Lattiaan esim. pelti, lasi tai kivipinta. Riittääkö seiniin esimerkiksi sellainen koriste-/sisustuskivi? Riittääkö se, että pinta on palamaton vai pitääkö huolehtia myös pinnan alle kohdistuvasta lämmöstä?

[jarkkis]

Jos paikalle on tulossa kevyttakka tyyppinen tulisija,pitää palosuojaukset tehdä valmistajan ohjeiden mukaan,semmosethan voi kovastikin säteillä lämpöä ympäristöön.Pelkkä sisustuskivi tai vastaava ei riitä,pitäis olla riittävästi lämmöneristystä.Mut miten se toteutetaan,riippuu siitä millanen tulisija paikalle tulee.Jos paikalla on ennestään ollut uuni,niin siinä tapauksessa pitäs siitä kohtaa löytyä kantava betoniperusta ja seinien kohdalta muuratut palomuurit,silloin varaava tulisijakin olis mahdollinen.Jos niitä palomuureja ei sitten ole purettu tai esim. seinien paikkaa muuteltu.

Hyvin tehty ja oikein mitoitettu varaava tulisija(pönttis,kakluuni,varaava takka)on erinomainen ja korkealla hyötysuhteella toimiva laite.Meillä on omassa samanikäisessä (1953)talossa,melkeimpä 2xnormaali rmt:n kokonen,semmoset ainoana lämmitysmuotona aputiloja lukuunottamatta.Hyvin on mennyt tää pakkaskausikin,ihan normaali huonelämpötila,18-22,eikä puunkulutus ja lämmitystyö ole ollut mitenkään kohtuutonta.

[kokki]

Mulle nuohooja antoi selviä ohjeita mitä pitää tehä, että takkapaikan saa entisöityä. Ohjeiden lisäksi myös pari mainosta hormimassaajista. Oli tuon massaamisen kannalla, ei niinkään tainnu tykätä putkituksista. Olin kovin tyytyväinen palveluun.

[jope]

Tulipas muuten vielä yksi avoin kysymys mieleen. Kellaritilassa takan paikka ei ole ongelma, koska siellä ei palavia materiaaleja ympärillä ole. Keskikerroksessa se tulisi kulmaan, jossa toinen sivu on hormia, jossa tapetti päällä ja toinen seinä on kevytrakenteinen (levy+tapetti). Eli se, että tuohon voi takan laittaa vaatisi kaiketi ainakin pintojen muuttamista. Lattiaan esim. pelti, lasi tai kivipinta. Riittääkö seiniin esimerkiksi sellainen koriste-/sisustuskivi? Riittääkö se, että pinta on palamaton vai pitääkö huolehtia myös pinnan alle kohdistuvasta lämmöstä?

Juu periaate on että mikään ei lähtisi lämpenemään tai varsinkaan palamaan. Pelkkä pinnoittaminen palamattomalla aineella ei välttämättä riitä. Yleensä kevyet palosuojaukset tehdään irti palavasta materiaalista olevalla palamattomalla aineella niin että välitilassa kiertää ilma. Tai sitten tuplana.Eli asia on järjestettävissä esim. holkitetulla lujalevyllä jonka pinnan voit laatoittaa haluamallasi sisustuskivellä. Aina ei kuitenkaan tarvita paloeristyksiä jos sama asia voidaan järjestää riittävällä suojaetäisyydellä kuumasta pinnasta syttyvään rakennusmateriaaliin. Kerrat nyt olit aikeissa hoitaa homman laillisesti niin se vastaava maasteri osaa kyllä neuvoa tarvittavat toiminpiteet palosuojauksien hormitusten jne. ym. suhteen....

[mozlac]

Ei nyt suoraan liity alkuperäseen aiheeseen mutta minulta lähtee keskuslämmitys mäkeen patteriverkon huonokuntoisuuden vuoksi, kellariin haluaisin kuitenkin jonkin muun lämmitysmuodon kuin suoran sähkön... Riittääkö pitkä putkitettu hormi pönttöuunille?

Asuinkerroksessa on jo varaava takka ja keittiöön tulee pikkasen hellaa isompi pieni leivinuuni joten asuintilojen lämmotys niillä plus ilmalämpöpumpulla on plakkarissa.