Maanvaraisen betonilaatan sisäpuolinen eristäminen

[akim]

Talon lattia on pirun kylmä ja ajattelin avata sen. Lattiassa on aikaisemmin ollut sahapurua, mutta nyt siellä on jokusen vuoden ollut huonosti laitetut lasivillat (ei omasta toimesta). Villaa ei ole koko lattian täydeltä, vaan ehkä joku 15 cm. Perustus on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on suoraan savimaata eikä mitään eristeitä. Betonilaatan paksuus on n. 30 cm ja sen päällä on sisäpuolella bitumisively. Laatan päällä on suoraan alaohjauspuina hirret, joiden päältä nousee seinät. Laattaa en nyt rupea piikkailemaan, mutta jotenkin tuo pitäisi eristää. Eristettä mahtuisi lattian ja laatan väliin noin 20-25 cm, vähän kohdasta riippuen kun laatta on painunut.

Toimisiko tuossa jotenkin sellainen ratkaisu, että laittaisi pohjalle kivivillaa 10 cm ja sen päälle levittelisi käsin puukuitueristettä niin paljon kuin sitä menee, esim. ekovillapurua? Päälle sitten ilmasulkupaperi ja lattialauta.

[benjamin]

Mites jos laittaisit "sokkelilevyn" nappulapuoli alaspäin pohjalle, siihen sitten jotain eristettä päälle.

[Limes]

Itse laittaisin selluvillaa,ja puhallusvillana nimenomaan.
Jotain 20% yli koolausten ja sitten painumisen välttämiseksi tiivistää painamalla koolausten tasalle+ilmansulkupaperi.

[akim]

Olen myös miettinyt tuota laatan pintatason tuulettuvuutta sellaisella ratkaisulla aikoinaan, että levittäisin leca-soraa n. 3-5 cm. laatan päälle ja sen päälle puukuitueristettä täyteen asti. Lattiapinta-alaa on vain n. 35 neliöä, joten en tiedä kannattaako tuota edes puhaltaa. Ellen sitten saa lattiaa auki joka huoneesta kerralla. Laskin että tuohon menisi villaa alle 10 kuutiota, joten voisi selvitä alle viiden saadan hommasta.

Mites muuten tuo ilmasulkupaperin levitys onnistuu, jos eristettä laitetaan yli lattiatason painumisvaran takia? Pitääkö paperikin jättää kuprulla ja sitten sen vaan painuu sinne lattialaudan alle?

[Hejää80]

Lainaan Alanderia tuosta viereisestä threadista:

Turvallisinta on sijoittaa lämmöneristys betonilaatan alle ja vesikierto sitten betoniin. Päälipuolinen eristäminen orgaanisilla aineilla betonilaatan päälle on kovin riskialtista toimintaa ja varottavia esimerkkejä epäonnistumisesta on paljon.
Lattialämmityksen alle maan ja laatan väliin tulisi saada tuhti lämmöneristys mielellään 200 mm solupolystyreeniä, minimissäänkin 150 mm, jotta maaperä talon alla ei pääsisi lämpiämään.
Huonekorkeuden saavuttaminen on aina haasteellista, koska kapillaarikatkokerroskin tulisi saada betonilaatan alle mahtumaan. Tähän oiva ratkaisu on käyttää alimmaisena kerroksena salaojittavaa lämmöneristystä, joka toimii myös kapillaarikatkona, jopa paremmin, kuin sepeli tai sorakerrokset.
Esimerkiksi tyyppihyväksynnän mukaan Fuktisol tuotteessa kapillaarinen kosteudennousu on max 5mm, joka on erittäin vähän.
Lisäksi salaojittavan eristeen asentaminen puhtaana säilyen onnistuu helpommin, kuin koneiden kauhojen tai kottikärryjen voimin roudatun materiaalin.
Todella hyvä ja alaspäin kuivumaan pyrkivä lattia saadaan käyttämällä 20 mm kerrosta salaojittavaa eristettä ja sen päällä suodatinkangasta, estämässä betonivalua pääsemään levyn huokoisiin.
Kombromissina kustannussäästö mielessä monasti on lattioita toteutettu, käyttäen ylimmäisen kohtuullisen pienen vesihöyrynvastuksen lattia Eps 60-100 kpa lujuuksia. Tiiviimmät solupolystyreenieristeet taas tuhoaisivat idean ja käyttäytyisivät betonilaatan alla muovikalvon tavoin, estäen kokonaan alaspäin kuivumisen mahdollisuuden.
Mikäli et mitenkään halua purkaa vanhaa betonilaattaa, niin sille on järjestettävä sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus, esim. käyttämällä System platon tekniikkaa, tietoa saa kotisivuilta http://www.isola.fi

Ja itseäni: "Mitään roskavalu+pikimatto+pintavalupatentteja ei kannata säästellä, purkuun vaan ja Alanderin ohjeilla uusiksi. Kangasalan 90-vuotias lukio puretaan kohta juuri sen takia kun 60-lukuisen laajennusosan liikuntasalin lattia on valettu suoraan soraharjun hiekalle, pietty, koolattu, eristetty ja pinnoitettu. Kymmenet ihmiset ovat sairastuneet lopuksi ikäänsä. Alapohjan suunnittelija saisi kyllä kömpiä haudastaan pyytämään anteeksi. Tuli siellä vanhojen tanssit tanssahdeltua ja lakki päähän motattua."

Jos noinkin paljon näkee vaivaa ja käyttää rahaa niin kannattaisi tuo riskirakenne poistaa, vaikka se onkin ilmeisesti toiminut tähän asti. Herkkänenäisempi voisi olla siitäkin toimimisesta erimieltä.

Koko patentti on saattanut toimia vain siksi että purut ovat johtaneet kosteutta kuivumaan sisäänpäin, jos se tilanne nyt muuttuu niin seuraukset voivat olla todella pahat.

[Limes]

Mites muuten tuo ilmasulkupaperin levitys onnistuu, jos eristettä laitetaan yli lattiatason painumisvaran takia? Pitääkö paperikin jättää kuprulla ja sitten sen vaan painuu sinne lattialaudan alle?[/quote]

Esimerkiksi koolausväliä pitempään lautaan kun tekee varren ja vaikka pienet vinotuet,että varsi pysyykin kiini,niin ylitäytetyn villan saa paineltua koolausten pinnan tasalle.
Koolausten päältäkin villan purut pois ja sitten paperi suoraan ja tasaisesti koolauksiin.

[akim]

Lainaan Alanderia tuosta viereisestä threadista:

Turvallisinta on sijoittaa lämmöneristys betonilaatan alle ja vesikierto sitten betoniin. Päälipuolinen eristäminen orgaanisilla aineilla betonilaatan päälle on kovin riskialtista toimintaa ja varottavia esimerkkejä epäonnistumisesta on paljon.
Lattialämmityksen alle maan ja laatan väliin tulisi saada tuhti lämmöneristys mielellään 200 mm solupolystyreeniä, minimissäänkin 150 mm, jotta maaperä talon alla ei pääsisi lämpiämään.
Huonekorkeuden saavuttaminen on aina haasteellista, koska kapillaarikatkokerroskin tulisi saada betonilaatan alle mahtumaan. Tähän oiva ratkaisu on käyttää alimmaisena kerroksena salaojittavaa lämmöneristystä, joka toimii myös kapillaarikatkona, jopa paremmin, kuin sepeli tai sorakerrokset.
Esimerkiksi tyyppihyväksynnän mukaan Fuktisol tuotteessa kapillaarinen kosteudennousu on max 5mm, joka on erittäin vähän.
Lisäksi salaojittavan eristeen asentaminen puhtaana säilyen onnistuu helpommin, kuin koneiden kauhojen tai kottikärryjen voimin roudatun materiaalin.
Todella hyvä ja alaspäin kuivumaan pyrkivä lattia saadaan käyttämällä 20 mm kerrosta salaojittavaa eristettä ja sen päällä suodatinkangasta, estämässä betonivalua pääsemään levyn huokoisiin.
Kombromissina kustannussäästö mielessä monasti on lattioita toteutettu, käyttäen ylimmäisen kohtuullisen pienen vesihöyrynvastuksen lattia Eps 60-100 kpa lujuuksia. Tiiviimmät solupolystyreenieristeet taas tuhoaisivat idean ja käyttäytyisivät betonilaatan alla muovikalvon tavoin, estäen kokonaan alaspäin kuivumisen mahdollisuuden.
Mikäli et mitenkään halua purkaa vanhaa betonilaattaa, niin sille on järjestettävä sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus, esim. käyttämällä System platon tekniikkaa, tietoa saa kotisivuilta http://www.isola.fi

Ja itseäni: "Mitään roskavalu+pikimatto+pintavalupatentteja ei kannata säästellä, purkuun vaan ja Alanderin ohjeilla uusiksi. Kangasalan 90-vuotias lukio puretaan kohta juuri sen takia kun 60-lukuisen laajennusosan liikuntasalin lattia on valettu suoraan soraharjun hiekalle, pietty, koolattu, eristetty ja pinnoitettu. Kymmenet ihmiset ovat sairastuneet lopuksi ikäänsä. Alapohjan suunnittelija saisi kyllä kömpiä haudastaan pyytämään anteeksi. Tuli siellä vanhojen tanssit tanssahdeltua ja lakki päähän motattua."

Jos noinkin paljon näkee vaivaa ja käyttää rahaa niin kannattaisi tuo riskirakenne poistaa, vaikka se onkin ilmeisesti toiminut tähän asti. Herkkänenäisempi voisi olla siitäkin toimimisesta erimieltä.

Koko patentti on saattanut toimia vain siksi että purut ovat johtaneet kosteutta kuivumaan sisäänpäin, jos se tilanne nyt muuttuu niin seuraukset voivat olla todella pahat.

Lukaisin tuon Matin viesten toisesta viestiketjusta, mutta ei minulla ole mahdollisuuksia ruveta piikkaamaan lattiaa kuten jo mainitsin. Paristakin syystä. Talo olisi rahanmenon takia järkevämpi rakentaa jo uudstaan. Tai olisi varmasti ollut sitä jo aikaisemminkin, mutta rakennusluvan ja kaavan takia siihen ei voi ryhtyä. Rahaakaan en aio paljoa laittaa, koska kaavassa on pahemman luokan rasite talolle. Kosteusongelmia ei ole aiemmin ollut alapohjassa. Kuitenkin katson että tällä hetkellä ainoa toteutusvaihtoehto on ylöspäin kuivava rakenne, mahdollisimman edullisesti.

[akim]

tuplaviesti.

[akim]

Olen nyt jonkin verran tutustunut tuohon System Platoniin ja ehkä se olisi se paras vaihtoehto. Luulin virheellisesti, että koneellinen poisto olisi välttämättömyys siinä. Haulla kuitenkin löysin Matti Alanderin vanhan viestin System Platoniin liittyen, jossa mainitsi että kosteampi ilma pyrkisi kuivempaan "tilaan".

Talon pohjapinta-ala on pieni ja käytönnössä siinä olisi vain keittiö, olohuone ja pieni makuuhuone (josta tuo kuva on). Yksi ongelma tai haaste on tuo makuuhuone, koska laatan päällä on suoraan parru erottamassa makuuhuoneen olohuoneesta. Tosin kai tuota Platon levyä voi asentaa huonekohtaisestikkin?

Toisekseen mietin että mistä se kosteus pääsisi sinne alapohjaan, kun betonilaatan päällä on kuitenkin se bitumisively. Eli onko siis turhaa virittää tuota platon mattoa alapohjaan.

[Hejää80]

Käsittääkseni nuo nappulalevyt toimii kunnolla vain alipaineisena siten että huoneen keskellä levyssä on putki josta imetään moottorilla lämmintä ja kuivaa huoneilmaa laatan ohitse. Ilman tuota imua ei toimisi kuin ilmankosteusero, kun mitään konvektiota ei taida tulla kylmän nappulalevyn ilmatilan läpi kun kylmä ilma kuitenkin makaa pohjalla liikkumatta.

[Matti Alander]

Kosteusmäärät ovat kuitenkin betonilaatassa, joka on pohjaveden yläpuolella hyvinkin pienet. Kosteutta kertyy laattaan kapillaarisesti ja joissain tapauksissa sitä voi nousta myös vesihöyrynä. Uskoisin että pelkkä tasaantumispyrkimys kosteudelle riittäisi tapauksessasi, eikä patolevyrakenne ainakaan pahitteeksi ole. Saattaisi jopa olla vaarallisempaa, jos sisäilmaa lämmintä ja paljon kosteutta sitovaa imettäisiin runsaasti vasten reuna-alueiltaan mahdollisesti viileää laattaa, jolloin saattaisi syntyä kondenssia lattian alle.
Molempia rakenteita on kyllä käytetty, enkä ole kuullut negatiivista tietoa aiheesta. On kuitenkin eri asia kun tuotetta käytetään kerrostalojen kerroksissa tai maanvaraista laattaa vasten, joka voi myös olla viileä.

[juhanahm]

Minulla on reunavahvistettu laatta eristetty 150mm styroxilla. lattia koolaukset on perustetu harkkopalojen päälle. Niin ennen oli puru ja tukit seinien alla. seinät nyt harkkojen päällä. Lattia on mallia lauta eikä ole käytetty hyöry tai ilmasulkua lämpimällä puolella. Tää aihe taitaa olla ikuinen ainakin alapohjassa...

Purkaessa vanhaa lattiaa suurin kosteusprosentti tukeissa oli luokkaa 17. Vanhassa lattiassa oli usempi muovimatto, joten aika huonosti ylöspäin kuivuva. Talossa oli myös muutama valettu lattia joiden alla oli lecasoraa ja sen alla muovi tai bitumikermi, kaikki noi paikat tuntuivat pölyävän kuivilta siis muovin altakin. Talon laatta on hirmu pinnassa eli vedenpainetta ei ainakaan ole. Lämmönjakona säilytettiin patterit, jotta ei turhaan lämmitellä pohjalaatta ja sen alla olevaa maat. Aiheen tiimoilta löytyy tampreella tehty 100 sivuinen tutkimus ja seurantakohteet. Niin talon alla hienoa hiekkaa ja ympäröivä maa on savi. Laatassa on bitumisively pinnassa.

[Limes]

Oikein jos vainoharhailisi niin laittaisi bitumikaistat noiden lankkujen alle.
Itse en tekisi sitäkään jos valmiit koolaukset pitäisi purkaa.

[tuuma]

Mun hyvin kiero mieli liputtaa paksun bitumisivelyn puolesta, kuivukoon laatta mieluummin pihalle päin! Sama lehmä täälläkin ojassa, tosin vain kuistin verran.

[Elina69]

Mulla samanlainen tilanne, mutta eristetilaa oli vain n. 10 cm. Koska lattia oli kuiva, laitoin muhat suoraan betonin päälle (n. 5 senttiä), sen päälle viiden sentin vital-villan ja lopuksi sentin parin kutteria sekä paperi ja laudat. On huomattavasti lämpimämpi kuin edellinen eriste eli lasivilla.


https://www.facebook.com/album.php?aid= ... c4e8d8d1e2