Kun kellarin kivilattiaan joskus aikoinaan tehdyn kaivon ja autotallin luiskan kuivatuskaivon (mihin lie meneekään umpijäässä oleva poistoputki) pumppaaminen alkaa jo kyllästyttää ja ilman pumppua on parissa tunnissa niin paljon vettä ettei lenkkareilla pärjää, alkaa motivoitua miettimään tätä salaojahommaa jo tosissaan.
Ajatus on siis kaivaa antura esille, oletettavasti siihen pitää askarrella viiste, kaivaa vielä alaspäin, paketoida salaojaputket kankaan ja soran sisään, pistää Fuktisolit seinää vasten, uusia rännit ja syöksyt ja niille kaivot ja putkisto ja paketti taas kiinni. Vesilaitos ei anna lupaa tyrkätä hulevesiä viemäriin ja tontti on puoliksi kalliota ja toisella puolella notkelma ja siellä mm. vanha kaivo jossa on maanpinnan tasalle asti vettä. Imeyttäminen on siis ainakin oman järjenjuoksun mukaan poissa laskuista. Toivonpa todella, että sitä kalliota ei löydy siitä kohtaa mihin ne putket pitäisi saada.
Avo-ojia ei ole oman tontin rajoja vasten, mutta melkein. Oheinen kuva selventää asiaa:
Oma tönö on siis vasemmalla, sininen nuoli näyttää mistä oja lähtee ja mihin suuntaan se virtaa. Oma piha käytännössä menee tienvartta myöden, siinä on kuusiaita ihan ojanpenkassa liittymältä rajalle asti. Ruskea ympyrä ja viiva on viemärin tarkastuskaivo ja siitä lähtevä putki kaupungin verkkoon. Myös tuleva vesi kulkee samaa linjaa. Eteläpuolelle jää kantatila josta tämä ja kuvassa oikeanpuoleinen tontti monen muun lisäksi on joskus lohkottu.
Kysymyksiä:
-Järki sanoo, että naapurin puolelle ei voi mennä kaivamaan ja vaikka suullisen luvan saakin, ei se mikään virallinen rasite ole ja seuraava omistaja voi olla toista mieltä, mutta johonkinhan se vesi pitää pumpata. Onko hyvä idea nostaa vesi letkulla maanpinnalle ja jättää pää sinne kuusiaidan alle? Tai mahdollinen tai parempi idea koittaa hommata johonkin paperiin lupa kaivaa putki ihan maan sisään?
-Onko hyvä idea kerätä sadevedet yhteen kaivoon, nostaa pumpulla salaojavedet toisesta kaivosta vierestä siihen ja yrittää laskeskella voisiko tuon sadevesikaivon saada jäämään niin ylös, että sen saisi purkamaan jo vapaalla kaadolla tuonne ojaan? Ja taas se, että kun oja ei ole kuitenkaan omalla puolella..
-Oman liittymän kohdalla siis ei ole ojaa ja tuon toisen naapurin liittymän alla menee rumpu. Jos oma pumppuni puskisi sinne joku kevätpäivä viisi kuutiota vettä ja rumpu on jäässä, kuka maksaisi höyrytyksen/uuden tien veden viemän tilalle/ojan putsaamisen?
