Hajua rossipohjasta, kuvia ja kysymyksiä!

[Aihki]

Toinen kevät on takana 50-luvulla rakennetussa rintamiestalossa. Varsinkin keväällä/kesällä lattian raosta taloon sisään tuleva haju alkoi askarruttamaan. Mitään terveydellisiä oireita ei (allergisille) asukkaille ole onneksi ainakaan vielä tullut, mutta hajun aiheuttaja pitäisi saada selville. Kulkutietä rossipohjaan ei ole, mutta onnistuin ottamaan kuvia rossipohjasta "kissanluukkjen" kautta. Näitä tuuletusaukkoja on (talon pohja-ala noin 10x12m) yhteensä 6 kpl ja ne ovat kooltaan 40x10cm (leveysxkorkeus).

Talossa ei ole elintasosiipeä, vaan koko pohja on kuistin alla olevaa talouskellaria lukuun ottamatta rossipohjaa. Salaojia tai patolevyjä ei ole ja maapohja on kuivaa hiekkaa. Rännit on kunnossa ja viime kesästä alkaen rännien vedet on ohjattu kouruilla kauemmas talosta. Seinustoilla ei ole kukkapenkkejä tms. ja kaadot ovat pois päin sokkelista. 2000-luvun alussa tehdyssä remontissa on uusittu kahteen huoneeseen (keittiö ja makuuhuone) lattian niskoja ja aluslaudoitusta (ei kokonaan) sekä korvattu purut villalla. Nämä kaksi kunnostettua huonetta ovat talvella lattiastaan kylmimmät (varsinkin nurkat) ja näiden huoneiden lattioiden reunoilta vaikuttaisi hajuakin eniten tulevan.

Jäkiviisaana on hyvä todeta, että olisi kannattanut taloa ostaessa (2009) talvella tarkistaa rossipohja paremmin. Mutta nyt siis kaipaisimme kommentteja kuvien perusteella. Kaikki maata vasten olevat purut, puutavara, villan palaset ja muut pitäisi tietenkin poistaa. Se on tosin aika haastava operaatio, koska rossipohja näyttäisi olevan suhteellisen matala. Lattiat purkamalla onnistuu tietenkin yläkautta, jos ei muuta ratkaisua löydy.

Tunnistaako joku jostain noista kuvista selvää homekasvustoa?

Myös tietoa Pohjois-Pohjanmaalla (tarkemmin Oulun seudulla) toimivista ja hyväksi havaituista remonttifirmoista otetaan kiitollisina vastaan!

Keittiön alla uudet niskat ja aluslaudoitus (Kuva 1):


Takanurkassa takan alla olevaa muuria ja osittain väliseinän sisäsokkelia vasten näkyy kasa puruja, myös pohjalla puruja ja puutavaraa (Kuva 2):


Vanhoja niskoja ja aluslaudoitusta. Valkoinen lautojen pinnassa näyttää betonilta (vanhoja muottilautoja?) (Kuva 3):


Maata vasten myös mustuneita villa paloja (Kuva 4):


Kuvassa (5) näkyvä puinen kotelo kätkee sisälle varmaankin vesijohdon ja viemärin?


Sama lähempää (Kuva 6):


Oikealla sokkelin alalaidassa jotain valkeaa, kalkkia vai hometta? (Kuva 7):


Betonisia lautoja? (Kuva 8):


Nurkassa lienee umpeen muurattu kulkuaukko rossipohjaan. Jotain valkeaa näyttäisi siinäkin olevan (Kuva 9):


Sama nurkka toisesta suuntaa kuvattuna. Valkeaa juttua osittain maassakin (Kuva 10):

[Pekka Huhta]

Ainakin alapuolelta tuo näyttää yhdeltä siisteimmistä alapohjista pitkään aikaan, niin että sen puoleen ei pitäisi olla huolta. Tykkäsin erityisesti siitä että vanha umpilaudoitus oli korvattu uudella umpilaudoituksella eikä vaan tuulensuojalevyillä jotka alkaa hyvin äkkiä roikkumaan.

Kaikki se valkoinen mitä tuolla oli on mun silmääni kalkkihärmää tai alunaa, eli ihan vaan kostean betonin pintaan tulevaa tavaraa. Hometta taikka sientä tuolla ei ollut: yksi todiste alustan hyvinvoinnista on sekin että uudet laudat ovat kirkkaita eikä niissä ole härmää taikka kosteuslaikkuja. Ja ainakin mielikuvatasolla pohja on aika karkeaa kiviainesta ja pölisevän kuiva.

Keväällä maaperä kostuu kovasti ja alapohjaan tulee kosteutta melkein väistämättä. Sitä kautta kosteaa ilmaa voi päästä myös huonosti ilmatiivistettyjen rakenteiden läpi huoneilmaan. Ja tuo homeinen villanrääpäle maassa on lasivillaa (eikä kivivillaa): se haisee kostuessaan erehdyttävästi urealta, niin että jos haju on sen suuntaista niin sylttytehdaskin on varmaan löytynyt.

Minusta tuntuu että olet kyllä tehnyt ihan oikeita asioita tähän asti: pintamaakallistukset ja vesien ohjaus on tärkeää. Jos tuosta tarvitsee vielä lisää tutkia, niin käy piikkailemassa se umpeen muurattu miesluukku auki ja tutkiskele asiaa tarkemmin, mutta muuten tykkäisin kyllä että tuohon ei mitään remonttifirmaa tarvittaisi ainakaan alkuunsa.

Jos pääset tuonne ryömintätilaan, niin epäilyttävien nurkkien aukominen käy sievästi alapuoleltakin: pistosahalla pari lautaa poikki parista paikkaa niin pääset pöyhimään villoja, ja kun tilanne on nähty niin parin apupalikan avulla ruuvaten laudat takaisin paikalleen.

Jos niissä parissa uusitussa huoneessa on selkeästi kylmät lattiat ja alapuolen tarkistuksessa löytyy vikaa (puutteellisia ilmatiivistyksiä, kenties haisevia villoja tai yläpuolelta tullutta kosteutta) niin sitten homma pitää tehdä uusiksi tiiviimmin. Mutta tutki nyt ensin.

Mikä muuten on lattiamateriaali uusissa lattioissa, onko se samaa kuin vanhoissa? Pintalämpötila ei kerro paljoa itse lattian lämpimyydestä.

Pekka

[Aihki]

Kiitoksia Pekalle vastauksista!

Ainakin alapuolelta tuo näyttää yhdeltä siisteimmistä alapohjista pitkään aikaan, niin että sen puoleen ei pitäisi olla huolta.

Tämä oli mukava kuulla :)

Ja ainakin mielikuvatasolla pohja on aika karkeaa kiviainesta ja pölisevän kuiva.

Pohja oli kyllä rutikuiva, mutta ei kovin karkeaa, vaan hienohkoa hiekkaa.

Ja tuo homeinen villanrääpäle maassa on lasivillaa (eikä kivivillaa): se haisee kostuessaan erehdyttävästi urealta, niin että jos haju on sen suuntaista niin sylttytehdaskin on varmaan löytynyt.

Omassakin mielessä kuvittelin hajun tulevan ennemmin kostuneesta villasta kuin lahoavasta tai homehtuvasta puusta. Talon sisälle tuleva haju on erilainen kuin kissanluukkujen kautta rossipohjasta tuleva vieno vanhan puun ja maan haju.

Jos niissä parissa uusitussa huoneessa on selkeästi kylmät lattiat ja alapuolen tarkistuksessa löytyy vikaa (puutteellisia ilmatiivistyksiä, kenties haisevia villoja tai yläpuolelta tullutta kosteutta) niin sitten homma pitää tehdä uusiksi tiiviimmin. Mutta tutki nyt ensin.

Heikkoa ilmatiivistystä uusituissa lattioissa epäilin itsekin kylmyyden ja hajun aiheuttajaksi.

Mikä muuten on lattiamateriaali uusissa lattioissa, onko se samaa kuin vanhoissa? Pintalämpötila ei kerro paljoa itse lattian lämpimyydestä.

Remontin yhteydessä jokaiseen huoneeseen on laitettu parkettilattiat. Lämpö- ja varvasmittarilla tehdyt mittaukset kertoivat samaa, uusitut lattiat ovat kylmimpiä.

[KariFS]

Piikkaa vaan se kulkuaukko auki ja kömmi sisälle. Kerää kaikki irtoroju pois ja jos jaksat ja viitsit, niin joku 10 sentin kerros maan pintaa pois myös. Pskamainen homma tehdä mutta suosittelen.

Mulla on talon alustan rakenne toisinpäin, eli talon alla kellari ja kuistilla rossipohja. Kuisti ja varsinkin se alusta haisi jonkun verran. En olisi mahtunut alle könyämään, luukku on mitoitettu numeroa tai kahta pienemmälle henkilölle, mutta tein lattian kokonaan uusiksi niin sain sen tyhjennettyä yläkautta. Löytyi kyllä monenlaista roinaa, ja suurin osa 10cm purutilan sisällöstä oli varissut maahan. Kuorin maat pois ja toin lecasoraa tilalle. Tämä neuvottiin jossain, idea on eristää maanpinta siten että kapillaarikosteus tms mitä maasta nousee, kondensoituu lecasorassa ja valuu takaisin alas. Tai jotain. Mutta soran pintaan ei tule kosteutta. Alustan tuoksu on suorastaan raikas Tosin miesluukun päällä on vain teräsverkko.

Pekalla hyvä pointti tuulensuojalevyistä. Minä tein niin, että nakuttelin 4" laudat niskojen alapintaan, niskojen suuntaan nähden poikittain, 4" välein. Siihen päälle tuulensuojalevyt, reunojen rakoihin nysväsin paperisuikaleet nitojalla kiinni ja kivivilla päälle. Tuulensuojalevyn alle kannattaa laittaa harvalaudoitus, ei mene sitten pussille.

[Aihki]

Suunnitelmat alkavat hahmottua, tämän kesän aikana täytyy tosiaan piikata kulkuaukko auki ja sitä kautta yrittää saada poistettua kaikki ylimääräinen romu pois rossipohjasta. Aukkoa ei varmaan kannata piikata maahan asti auki, vaikka vanha aukko näyttää olevan niin tehty? Aukon peitoksi täytynee teettää josssain metallipajalla jonkinlainen luukku. Täytyy myös testata miten pintamaan poistaminen käsipelillä luonnistuu. Helpoin (ja kallein) vaihtoehto olisi tilata pumppuauto imemään vanhaa maata pois ja puhaltamaan lecasoraa tilalle. En tosin tiedä, onnistuuko sekään altapäin rossiohjan mataluudesta johtuen.

Ensi kesäksi on suunniteilla keittiöremontti, jossa olisi tarkoitus myös vaihtaa parketin tilalle linoleumi tai korkki. Täytyy sitten tutkailla miltä villat (varmaankin lasivillaa) näyttävät. Nyt ainakin tuntuu siltä, että tekisi mieli ottaa ne pois ja laittaa tilalle ekoviillaa tms. Lasivillaa siis "pitäisi" olla vain remontoitujen keittiön ja makuuhuoneen lattioissa. Samalla voisi sitten tukkia lattian ilmavuodot paremmin kuin edellisen remontin tekijät. Kipsilevy seiniä (jotka laitettu vajaa 10 vuotta sitten) ei taida viitsiä purkaa, mutta tyydyttyvään ratkaisuun varmaankin pääsee, jos nostaa lattian ilmasulkupaperin listojen alle seinälle?

Lisää kysymyksiä ja pohdintoja tulee varmaan remontin edetessä mieleen, mutta täältähän niihin voi sitten kysellä vastauksia

[Aihki]

Nyt on piikattu kulkuaukko auki ja käyty temuamassa rossipohjassa. Kaikki muu on kunnossa, mutta maata vasten on aika paljon puruja ja tiiliä, jonkinverran löytyy myös laudanpätkiä, pahvinpalasia ja muuta törkyä, kuten villaa. Haravan, lapion ja pulkan avulla koitin niitä sieltä poistaa, mutta miltei mahdottomaksi se osoittautui. Rossin mataluudesta johtuen liikkuminen ja lapioiminen on todella työlästä. Lisäksi purua ja puuta on hiekan, tillien ja kivien seassa. Jos kaiken eloperäisen haluaa pois, niin se edellyttää myös aika suuren maamäärän poistoa (ja sen korvaamista lecasoralla tms.).

Voisiko joku hieman valaista imuauton toiminnasta. Pystyykö (tai suostuuko työntekijät) imuletkun kanssa konttaamaan matalassa rossipohjassa vai onnistuuko imeminen vain yläkautta lattiat avaamalla? Entäs minkäkokoisia tiilenpalasia imuauto kykenee imemään? Tuottaako operaatio runsaasti pölyä? Hintatiedon saa tietenkin pyytämällä tarjouksen, mutta minkälaisia hintoja on muille tarjottu/pyydetty?

[hutski]

Imuauto kykenee imemään noin nyrkinkokoisia kiviä, ja hyvinkin kosteata maa-ainesta. Itse olen ollut mukana imuttamassa noin kymmenessä paikassa. Hankalin paikka on ollut kun erään kerrostalon kellarin betonilaatan alle piti saada viemäriputki kaadolla asennettua noin 1-1,5m laatan alapuolelle. Timanttilaikalla ja lekalla avattiin ensin lattiaan noin 1m levyinen oja, josta sitten alettiin imuttamaan noin 10m pituinen oja. Maa-aines oli saven ja hautuumaahiekan välillä. Kertaakaan ei putki tukkeutunut, maa-aineksesta. Muutamia kertoja putki jumiutui isommasta kivestä. Tähän koko imuttamiseen meni vajaa päivä. Operaatio ei tuota yhtään pölyä, se toimii kuten jättimäinen imuri jonka moottoriosa on itse auto.

Rossipohjaan en tiedä ryömiikö kaverit, mutta eiköhän kaikesta voi sopia.