Kellarin tuuletus

[Herwanni]

Oiskohan tuota nyt sitte hyvä pitää tuota kellarin ikkunaa kesäsinkään auki kun kondensoi noi putket hirveesti vettä...kellarissa vesimittari josta rautaputkella eteenpäin pari metriä ja loput kuparia...kaikki putket eristetty mustalla solukumilla..armaflexillä....ei nuo muut putket niinkään kondensoi muutako tuo mittarilta lähtevä rautaputki...sen päällä jo 3 kerrosta armaflexiä mutta aina vaan vesi tihkuu läpi...mietin että oisko parempi pitää ikkuna kiinni että pysys kellari viileenä...lattia betonipinnalla ja on märkänä nyt tosta putkien alta jatkuvasti kun noloputtaa nuo putket...

[Juha_P]

Se sun eristys ei ole ilmatiivis jos sieltä kondenssia tihkuu. Tai sitten vesi tihkuukin putken liitoksesta tai vuodosta.
Jos lämpöeriste on asennettu niin, ettei illma pääse kylmään putkeen kosketuksiin niin ei pitäisi kondensoida.

[Herwanni]

no putkivuoto on poissuljettu kun juuri tutkailin putkea ennen eristystä...ei vuotanut...luulis kai ton kolme kerrosta armaflexia olevan aika tiivis...ympärille vielä teippi pyöritetty...toki kondessi väheni huomattavasti eristyksen jälkeen..,,mut hieman helmeilee vielä sieltä täältä..ikävää toi rautaputki...nyt kun kaikki putket eristetty niin kupari ei hikoile yhtään eikä ennen mittaria oleva muoviputkikaan...lähinnä sitä hain tällä keskustelun avauksella et kannattaisko tota ikkunaa pitää kuitenkaan auki kun huomattavasti viilempänähän toi kellari pysyis jos ei päästäis +25 asteista kosteaa ulkoilmaa sisään...

[Matti Alander]

Olet oikeilla jäljillä ulkoilma 25 asteisena sisältää melkoisen määrän kosteutta grammoina ja riittävän viileässä pinnassa syntyy kondenssia. Kosteutta kellariin kertyy myös seinistä ja lattioista ja kellarin lämpötila on mitä ilmeisemmin kohtuullisen alhainen.
Tuulettaa kuitenkin täytyy ja lopulta lämmin ilma lämmittää kellaria ja kondenssi vähenee.
Kondenssi siis johtuu korkeasta suhteellisesta kosteudesta kellarissa ja viileistä pinnoista.
Armaflexin kerrosmäärällä sinänsä ole merkitystä, yksi kerros riittää ja mahdollisimman tiiviinä.
Kellarissa voisi myös käyttää halpaa ilmankuivaajaa, jolloin sisäilman kosteutta saadaan laskettua ja tuulettamista voidaan vähentää. Kellarin seinät ja lattia myös samalla kuivuu harvemman sisäilman kosteuden suuntaan, eli sisäänpäin.

[Herwanni]

juu tuota ilmankuivainta olen suunnitellutkin tonne kellariin...ei viitsi ikkunaa enää kiinnikkään laittaa ennen kuin on sen hommannu...kellarissa on jatkuvasti noin 15 astetta vaikka ikkuna auki ja pihalla 25....

[Juha_P]

Sattuipas sopivasti kerrankin hellekelit ja loma samaan vuodenaikaan.

Tässä kellarin ikkunoiden kunnostusen ja muiden askareiden lomassa on tullut tehtyä vähän kellarin tuuletus/lämpö/kondenssi-seurantaa.
Kaksi ikkununaa on ollut päivät pois paikoiltaan eli tuuletusta 100% teholla.
Siporex-rivinteeratussa osassa seinien pintalämpötilat 20-22 astetta. Eli lämmin sisään tulviva ilma on lämmittänyt sipo-seinät nopeasti eikä minkäänlaista kondenssia ole havaittavissa.

Viime kesän helteillä saunan porstuan muovimatolle ilmestyi suorastaan lammikko. Nyt kun siinä on pelkkä betoni niin kosteutta ei näy.

[Norppa72]

Jos saa tähän väliin taas tulla kyselemään tyhmiä, niin millälailla voisi maalaisjärjellä noin suunnilleen päätellä kellarin riittävän tuulettumisen. Meillä vain pieni kellari, eikä ikkunaa mutta olen keväästä asti pohtinut, että kiertääköhän siellä ilma tarpeeksi. Yksi ilmastointi/tuuletusräppänä on mutta olen huomannut muutaman kerran ajatelleeni, että "onkohan se tarpeeksi..".

[Juha_P]

Yksi ilmastointi/tuuletusräppänä on mutta olen huomannut muutaman kerran ajatelleeni, että "onkohan se tarpeeksi..".

Ei se yksi taida riittää. Kaksi pitäisi ainakin olla, ja mielellään eri seinillä, että ilma voi tulla ja mennä.
Jos räppänät on vastakkaisilla puolilla taloa ja aina tuulee jostain suunnasta, enemmän tai vähemmän, niin yhdellä puolella taloa on tuulen patopaine ja toisella puolella alipaine. Ilma tulee patopaineen puolelta sisään ja toisen puolen räppänästä ulos.

Tai sitten yksi räppänä/useampi seinässä ja poistohormi (piippuun).

[artopirinen]

Noh juuri talon ostaneena olen jonkun verran asiaa pähkäillyt ja päätynyt kanavapuhaltimeen joka vetää suorana kanavana piipunhormissa. Viisaimmilta olen neuvoa kysellyt ja yhdessä asiaa miettinyt niin kellari alipaineisena pitäisi viedä kosteuden pois ja asuinkerroksiin ei pitäisi mitään tuoksuakaan tulla...noh katsotaan kun puhallin on saatu asennettua ja tila edes hivenen alipaineistettua minkälaiseksi kellari muuttuu...

[Juha_P]

Kyllä nyt kondensoi

Ilman kastepiste on keikkunut 20'C tienoilla pari päivää. Kellarin rappujen alimmaisen portaan, ja lattian siitä edestä, lämpötila n.14'C Portaan ja lattian laatoius helmeilee vettä.

Huvinsa kullakin kun näitä mittailee

[Simpauttaja]

Kyllä nyt kondensoi

Ilman kastepiste on keikkunut 20'C tienoilla pari päivää. Kellarin rappujen alimmaisen portaan, ja lattian siitä edestä, lämpötila n.14'C Portaan ja lattian laatoius helmeilee vettä.

Huvinsa kullakin kun näitä mittailee

Joo täälläkin oikeen lätäkkö tullut!

[_WiLLe_]

Terve!
Hieman asiaa sivutakseni tuli tästä tuulettamisesta mieleen oma kellarini. Eli oma kellari toimii ainoastaan ns. perunakellarina eikä sillä tulevaisuudessakaan ole muuta käyttöä kuin jonkin sortin varasto. Mutta kosteuden haluaisin silti poistaa, tai ainakin vähentää koska kellari sijaitsee eteisen päällä ja uskoakseni kosteus nousee kellarista kylmään eteiseemme. Ongelma kuitenkin on se että olen harkinnut ostavani ilmankuivaimen MUTTA, kellarissa on kaivo! Siis ehta vesi kaivo mitä ei saa pumpattua tyhjäksi! Eli siis jos ostan ilmankuivaimen niin pyrkiikö kuivain kuivaamaan huone ilmaa ja näin tekee kellarista "kuivemman" oloisen vai tuleeko siinä käymään niin että kuivain huutaa 24/7 täysillä ja pyrkii kuivattamaan kaivoa. Toivottavasti ymmärsitte mitä ajan takaa.


-Wille-

[villelap]

Kyllä ilmankuivain aika paljon joutuu kuivaamaan, jos ulkopuolella ei ole vedeneristyksiä. Kaivosta haihtuu tietty määrä vettä minkä kuivain ottaa pois ilmasta, mutta ei se nyt sentään kaivoa kuivaa. Eikös se ilmankuivain kuluta jotain 200-300w jos koko ajan pörisee? Siitä sitten voi laskea mitä se maksaa. Ei nyt kuitenkaan mitään hirveitä. Kaikki hyvä maksaa tässä maailmassa. Eikös siihen kaivoon saa kantta?

Meillä hurisee nyt ilmankuivain koko ajan kellarissa ja kosteus on 40 näillä helteillä. Viime syksynä laitettiin fuktisolit seiniin ja salaojat. Lattian alla edelleen huono rakenne. On meinaan eroa ilmanlaadussa aikaisempiin kesiin vaikka silloinkin on ilmankuivain ollut pyörimässä, mutta näin alhaiseksi en ole kosteutta ennen saanut ja ilma on raikas. Pidän kuivainta koko ajan päällä tarkoituksella, että saan kellarin mahdollisimman kuivaksi.

[Juha_P]

MUTTA, kellarissa on kaivo! Siis ehta vesi kaivo mitä ei saa pumpattua tyhjäksi!

Kuinka iso se kaivo on?
Eikö siihen voisi hiukan lattianpinnan alapuolelle laittaa metallikantta ja päälle vähän lämpöeristettä. Kansi pysyisi viileänä ja tiivistäisi kaivosta haihtuvan kosteuden, joka sataisi kannesta takaisin kivoon.

[Matti Alander]

Pelkkä kellarin seinä kuivuu salaojittavilla lämmöneristeillä kohtuullisesti, mutta lattian pinta-ala on usein suurempi ja sieltä kosteutta eristämättömänä nousee haihtumaan ylös runsaasti kosteutta. Näin lämpimänä kesänä myös ulkoa kulkeutuu erittäin runsaasti kosteutta kellariin kondensoitumaan. Kellarin seinän ja lattian lämmöneristyksellä saadaan sisäilmaa kuivumaan ja lämmin betonirakenne ei kondensoi.
Kunnon ilmankuivaaja on monasti välttämätön, jotta suhteellinen kosteus ei nouse liian korkeaksi ja sen energian kulutus riippuu tarvittavasta kuivaamisen määrästä. Siihen taas vaikuttaa kellarin ulkopuoliset rakenteet ja koko maailmaa ei tarvitse kuivata, jolloin ikkuniden auki pitämistä tulisi vähentää.
Kun kellarin seinät ja lattiat ovat lämmöneristetyt kauttaaltaan myös maanpinnan yläpuoliselta osalta ja kuivuminen tapahtuu ulospäin ei kuivaajia yleensä tarvita.
Jos taas kuivaajaa tarvitaan on sorbtiokuivaaja kondenssikuivaajaa kätevämpi laite. Hygrostaatti 50 % suhteellista kosteutta asennettuna on sopiva tavoite ja aluksi kuivaaja käy enemmän kunnes seinät, lattiat, välipohjat jne... ovat kuivuneet. Kuivuminen perustuu kosteuden tasaantumiseen, tihemmästä materiaalin kosteudesta harvempaan ilman kosteuteen. Lopulta kuivaajan energian kulutus on kohtuullisen pieni, jos ulkopuolen asiat kellarissa ovat kunnossa.