Ryömintätilan kylmyys talvella

[kissanluukkuja1]

Heips!
Rossipohjaisen talon betoni-kivimössö-sokkelissa ei ole tällähetkellä kuin yksi tuuletusaukko+yhden pitkän sivun luonnonkivinen sokkeliosuus, jonka raoista ilma kiertää jonkun verran.
Tilattiin timanttiporari ens viikoksi tekemään lisää reikiä. Nyt kuitenkin askarruttaa talven kylmyys joka on ollut vaivana jo nytkin ryömintätilassa.
Yhden ainokaisen kissanluukun kohdalla (keittiön-) lattia on ollut kylmempi tietenkin, ja "kosteuttakin" on ollut nenässä aistittavissa samasta kohtaa pahempana lemahduksena.
Oliskohan jonkinlaista kastepistettä tai kondenssia sitten rossipohjan sisällä??
Talon pieni kellariosuus on pannuhuone, johon tulee suoraan ryömintätilasta korvausilma ja veto on kovempi siitäkin syystä juuri tässä samaisessa ongelmakohdassa. Noiden kahden reiän etäisyys toisistaan on noin 2m. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa kyllä vetää pannuhuoneeseen korvausilma suoraan paloeristetyllä putkella ulkoa.

Miten mahtaa vaikuttaa nyt aikomamme tuuletusaukkojen lisäys talviolosuhteissa? Tietty uusia tuuletusaukkoja tilkitään tarpeen mukaan talveksi, mutta ennestäänkin matala ja kylmä ryömintätila pitäisi saada pitämään lämpöäkin vai mitä??
Ristiriitaisia neuvoja satelee eri suunnista.. toinen ääripää on sitä mieltä, että talvellakin kaikki kissanluukut luukut auki, toinen sanoo että kiinni... höh.. ota tästä sitten selvää.
Rossilattia on erittäin hyvin lämpöeristetty, eli ei myöskään turhaan pääse lämmittämään ryömintätilaa. Talossa on kuitenkin yksi varaava uuni keskellä alakertaa, joka kivikasan päälle perustettu. Tämä tietysti kovaan käyttöön ensitalveksi.
Täältä löytyy varmasti parhaiten käytännön kokemuksia?

[koppelo]

Paljonko teidän timanttiporaus tulee kustantamaan?

[tessu]

Ennen asuttiin rossipohja talossa ja silloin oli systeeminä tämä:ennen suurempia pakkasia laitettiin kissanluukut kiinni talveksi ja kun kevät alkoi sarastaa niin luukut auki.
Tietty jos olikin vesisateinen talvi niin voi luukkuja raotella sillonkin ja keväällä taas jos pakkanen paukkuu vielä yöllä voi luukkuuja sulkea,kaverini ihmetteli aikoinaan että ompas kylmä keittiön lattia vaikka isänsä oli talon eristäny,sitten huomasin että KOVALLA PAKKASELLAKIN -30 oli kissanluukut auki,ei mikään ihme että keittiö oli melkein kuin luistinrata.
sanoin sille että laitappa noi tukkoon talveksi niin voi HIEMAN auttaa ja auttoihan se ei ollu keittiö kylmä enää.
Veto on hyvä kuivattaja mutta myös jäädyttäjä,näistä pitää aina valita kumpi on se parempi,mutta se umpitila mikä jää jos ei tuuletu onkin vaarallinen pesä kaikelle kosteudelle ym niitä pitäisi taasen välttää!

[Matti Alander]

Talo on toiminut tuolla rakenteella kymmeniä vuosia ja kuivana pysyminen on perustunut pääsääntöisesti lämmön kuivaavaan vaikutukseen ja vesihöyryn osapaine-eroihin. Lämpöä vanhoissa taloissa on siirtynyt johtumalla lattiarakenteen läpi ja piipun perustuksienkin kautta on rossitila lämmennyt.
Ongelmia alkaa yleisesti syntymään, kun lattiaa lisäeristetään ja rossitila alkaa viilenemään. piippua ei käytetä ja lämmitetään sähköllä.
Keskustelua aiheesta luukut auki vai kiinni on käyty paljonkin, mutta mitä homma käytännössä tarkoittaa on epäselvempää. Kesällä ilma on kosteaa ja talvella kuivaa, kummallakohan pitäisi tuulettaa ?
Ennenvanhaan luukkuja oli hyvin vähän ja sulkeminen perustui tilan pitämiseen mahdollisimman lämpimänä. Nykyaikaisissa uusissa tai korjatuissa taloissa tuulettamaan pyritään yleisesti ympäri vuoden.
Uusissa taloissa joissa on rossilattiassa käytetty orgaanisia aineita on todettu erittäin paljon home ongelmia, esimerkiksi Ruotsissa on tutkimuksen mukaan jopa 175 000 kosteusvaurioitunutta uudehkoa omakotitalon rossipohjaa. tuuletusta on yleisesti riittävästi, mutta ongelmaksi muodostuu talviaikainen jäähtyminen, joka sitten keveemmällä johtaa kondenssiin, kun lämmintä kosteaa ulkoilmaa työnnetään runsaasti rossipohjaan. Lopulta tila sitten lämpiää ja kondenssi vähenee, mutta saattaa olla ongelmana myös keskemmällä kesää ilman suhteellisen kosteuden ollessa hyvin korkea.
Tästä voimmekin päätellä lämmön ja lämpimänä pysymisen olevan toimivalle rossipohjalle tärkeää.
Ongelmaa on sitten Suomessakin koetettu suurien talovalmistajien toimesta poistaa ilmankuivaajalla, joka ideana on toimiva. Vastoinkäymisiä on sitten tullut ilmankuivaajan toimimattomuudesta, kun talon väki ei ole seurannut tekniikan toimimista on mahdollista halpojen kondenssikuivaajien jäätyminen tai sähkön saannin katkeaminen.
Ilmankuivaajien toimintaperiaatteista merkittävästi turvallisempi on sorbtiokuivaaja, jossa ei ole jäätymisvaaraa. Kunnollisella toimivalla ilmankuivaajalla saadaan kohtuullisen pienellä sähkönkulutuksella pidettyä rossipermanto kuivana, kun hygrostaatti ohjaa toimintaa ja kosteus pysyy alle 50 % suhteellisen kosteuden lukemissa.
Käyttämällä ilmankuivaajaa saadaan lattia myös lämpimäksi, kun tuuletusluukut suljetaan, jotta ei tarvitse kuivata koko maailmaa.
Yleinen neuvo on tuuletusluukkujen lisääminen, mikä saattaa kuitenkin aiheuttaa lisäongelmia, niin lattian kylmyytenä, kuin tuuletustilan kondenssinakin. Kannattaa muös huomioida, että ulkoilman suhteellinen kosteus on yli homehtumisrajan keskimäärin Maaliskuusta Marraskuuhun. Mikäli haluatte aiheesta lisätietoa, ilmankuivaajista tai kosteusongelmista rossipermannoissa, voin toimittaa sähköpostilla matti@malander.fi.

[kissanluukkuja1]

Kiitoksia hyvistä neuvoista ja ajatuksista, pitänee tosissaan harkita mahdollisia apuvälineitäkin.
Nimimerkille "Koppelo" vastaus kysymykseen timanttiporarin hinnasta:
Kovasti täällä satakunnassa tuntuu hintahaitari vaihtelevan. Neljä lisäreikää teetämme, näin aluksi ainakin. Yksi firma pyysi 500€, halvin tekee 130€.
Halvin ottaa tässä tapauksessa 1€/cm+alv. Eli kyllä on valtava ero hinnoittelussa!