Kellariin korkeutta ja ulkoseinien eristäminen?

[jasu]

Moi!
Olemme tätä rintsikkaa jo yli 5 vuotta vähän kerrallaan remontoineet ja viime syksynä aloitimme kellarin restauroinnin vai pitäisikö sanoa nykyaikaistamisen... Lämmitysjärjestelmä uusittiin, öljyt mäkeen ja kaukolämpö tilalle. Patterikiertoinen on vaihdettu vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja nyt sitten alakerran kimpussa ährätään... Viime syksynä pyyhkäistiin puolet alakerrasta (vanha autotalli ja puuliiteri) pikkukaivurilla auki ja samalla kaivettiin 50 cm lisää korkeutta alas. Sokkelia on painevalulla nyt tämä kesä jatkettu sen puoli metriä. Nyt sitten pähkäilen tässä, mitenkä se alakerran maanvastaisten seinien lisäeristäminen pitäisi oikeaoppisesti suorittaa? Kohta 60 vuotiaat rivinteeraukset on seinissä ihan ok-kunnossa, niitä ei viitsisi ruveta purkamaan. Ajattelin, että jos seiniin laittaisi oikaisukoolauksen ja sen päälle finnfoamit? Kun maanvastaiseen seinään ei oikein selluvillaakaan uskalla laittaa?
Tällä hetkellä puuttuu vielä sokkelinjatkoa n. 5 metriä, kun olemme sen tehneet metrin kerrallaan painumisvaaran vuoksi. Salaojitus ulkopuolelle tehtiin viime syyskesästä ja se kaivettiin tuolloin jo tulevan kellaripinnan alapuolelle. Sen jälkeen alkaa lattioiden suunnittelu. Fuktisol tai Isodrän tulee tietysti savea vasten, paksuutta vain olen pohtinut. Suunnitelmani on seuraava: Savea vasten kuitukangas, sen päälle salaojaputki, joka kiertää reunojen kautta ja tulee saunan nurkkaan uppokaivoon. (Viemärit ylempänä, kuin tuleva saunan lattia.) Sitten 16-32 sepelikerros oikaisuksi, isodrän tai fuktisol 100 mm, kuitukangas ja sen päälle lattiavalu. Riittääkö tuo 100 mm vai pitäisikö olla enemmän. Tämänhetkinen saunan korkeus savipinnasta välipohjaan on 255 cm. Haluan näet mahdollisimman korkean saunan, jottei sinne tukehdu!
Kommentteja, vinkkejä toiminta ohjeita... Lähinnä mietityttää tuo maanvastaisten seinien eristäminen. Salaojitus toteutettu pakon sanelemana patolevyillä! Kaivinkone tuli työmaalle 3 viikkoa liian aikaisin (ennen kesälomaani), ei ehditty fuktisoleja hankkimaan/asentamaan, joten yötöinä tehtiin sitten patolevytys ja salaojitus kolmelle seinälle. Kuitenkin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Neljäs seinusta odottaa salaojitusta vielä siihen kellarin puolikkaan valmistumiseen saakka. Toivottavasti kuitenkin tänä syksynä, vältytään viime keväisiltä kevättulvilta alakerrassa =)

Ystävällisesti tiedustelee hän...
--jj--

[ibix]

meillä on aikalailla samanlainen meininki ollut kellarissa... varmaan tuo 100mm isodräniä on ok, mutta tokihan siihen päälle voi lisätä vielä jonkun 50mm finnfoamia, niin voi sukkasillaan asentaa verkkoja ja putkia valuun eikä tarvi kuin yhden kerroksen suodatinkangasta? minusta kuulostaa vähän ohuelta nykystandardiin tuo eristekerros.

toimisiko ulkoseiniin rivinteeraus polyuretaanilla + 10-30mm ilmavälillä + väliseinäharkolla?

saunan kattokorkeus kuulostaa aika majesteetilliselta. vähempikin riittäis?

[jasu]

meillä on aikalailla samanlainen meininki ollut kellarissa... varmaan tuo 100mm isodräniä on ok, mutta tokihan siihen päälle voi lisätä vielä jonkun 50mm finnfoamia, niin voi sukkasillaan asentaa verkkoja ja putkia valuun eikä tarvi kuin yhden kerroksen suodatinkangasta? minusta kuulostaa vähän ohuelta nykystandardiin tuo eristekerros.

toimisiko ulkoseiniin rivinteeraus polyuretaanilla + 10-30mm ilmavälillä + väliseinäharkolla?

saunan kattokorkeus kuulostaa aika majesteetilliselta. vähempikin riittäis?

Saunaan jää sepeli-, fuktisol- ja valukerrosten jälkeen 220 cm. Sitten ku vielä lyö välipohjaan saunasatut ja alaslaskukoolauksen, jääkin korkeutta enää 200 cm. Kuinkahan tuo finnfoam sopii tuohon ulospäin kuivuvaan rakenteeseen. Mietin sellaista, että kun Isodränillä on 60 ja 100 mm levyä, laittaisinkin siihen alle kaksi kerrosta isodräniä, jolloin eristekerrosta olisi 16 cm. Silloin lattian paksuudeksi tulee valuineen 21 cm... Lattia on kuitenkin reilusti routapinnan alapuolella...

[tumppi776]

lattiassa muu + salaojittava on säästörakenne. Jos raha ei ole este laita pelkkää salaojittavaa.

[ibix]

lattiassa muu + salaojittava on säästörakenne. Jos raha ei ole este laita pelkkää salaojittavaa.

köyhät kyykkyyn siis.

[ibix]

meillä on aikalailla samanlainen meininki ollut kellarissa... varmaan tuo 100mm isodräniä on ok, mutta tokihan siihen päälle voi lisätä vielä jonkun 50mm finnfoamia, niin voi sukkasillaan asentaa verkkoja ja putkia valuun eikä tarvi kuin yhden kerroksen suodatinkangasta? minusta kuulostaa vähän ohuelta nykystandardiin tuo eristekerros.

toimisiko ulkoseiniin rivinteeraus polyuretaanilla + 10-30mm ilmavälillä + väliseinäharkolla?

saunan kattokorkeus kuulostaa aika majesteetilliselta. vähempikin riittäis?

Saunaan jää sepeli-, fuktisol- ja valukerrosten jälkeen 220 cm. Sitten ku vielä lyö välipohjaan saunasatut ja alaslaskukoolauksen, jääkin korkeutta enää 200 cm. Kuinkahan tuo finnfoam sopii tuohon ulospäin kuivuvaan rakenteeseen. Mietin sellaista, että kun Isodränillä on 60 ja 100 mm levyä, laittaisinkin siihen alle kaksi kerrosta isodräniä, jolloin eristekerrosta olisi 16 cm. Silloin lattian paksuudeksi tulee valuineen 21 cm... Lattia on kuitenkin reilusti routapinnan alapuolella...

oh noo luin väärin...

joku osaava voisi laskea, mutta luulen että U-arvojen vaatimukset täyttyy vasta 200mm fuktisol eristekerroksella (kun laatta on 80mm eikä rakenteen muita osia lasketa) sitten jäisi vain se 70mm soralle, mutta salaojaputkille pitäisi sitten kaivaa 40-50mm loivareunaiset "ojat" savimaahan. vähän ahtaaksihan tuo menee joo... kun kaadotkin pitäisi ottaa huomioon...

jos U-arvo vaatimukset täyttyisi sillä 160mm eristekerroksella, niin sittenhän jää se tasan 110mm soralle ja salaojille. tuo kuulostaisi "rimmaavan" aika hyvin.

laitatteko lattialämmityksen? se on kuulema ehdoton kellarissa kuivumisen kannalta?

[tumppi776]

muuten millä aiot valaa tuon 5cm lattian? Meillä tehtiin 18m2 huone ja suunnittelija ei olisi suositellut edes 8cm laattaa vaan 10cm betonilla.

Mitä kellarissa tullaan tekemään? Tarvitseeko lisä "lisäeristää" - kun eristeet olisi hyvä ollut saada ulkopuolelle..

[Matti Alander]

U arvoksi 200 mm Fuktisol kerroksella saadaan n. 0.18, mikä on kohtuullisen hyvä ja riittävä eristys lattialämmityksen alla. Salaojaputken värkkääminen on turhaa, maaperän kallistaminen on riittävä toimenpide ja putki sitten anturan alta.
Koska käytössä on nimenomaan salaojittava lämmöneriste toimii se myös tarvittaessa vaaka salaojana. Parin kolmen sentin sepelitasaus riittää ja näin säästyy tarpeellista korkeutta.

[jasu]

Täytyy siis laittaa sinne 2 varvia 10 cm levyjä. Savimaallahan tämä önni on, joten kosteus pyrkii sisään varsinkin sulamisvesien aikaan keväällä. Näin loppukesästä kun ollaan sokkelin jatkoja kaivettu, savi on varsin kuivaa. Kesäkuussa meinasin ryhtyä kaivamaan, niin vesi sen kun turskahteli jokaisella lapion iskulla. Joten siirrettiin sokkelivaluja loppukesään. Mitenhän noiden maanvastaisten seinien eristeiden kanssa toimia. Ajattelin sellaista ratkaisua, että rivinteerausta vasten kakkosnelonen lappeelleen ja sen pintaan finnfoam 70 mm. Näin ei tulisi sokkelia vasten mitään muovia. Toimisikohan se kosteuden siirtymisen kannalta riittävästi? Kun ei jaksaisi ruveta vanhoja rivinteerauksia purkamaan ja muuraamaan uutta ilmaraon kanssa. Niin ja lattialämmityshän tulee kellariin. Teimme varauksen viidelle silmukalle, joten saunalle ja pesuhuoneelle tulee omat, kodinhoitohuoneelle pukuhuoneelle oma ja takkahuoneelle (ent. autotalli) oma silmukkansa.

[Juha_P]

Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, että onko ne alkuperäiset rivinteeraukset anturan selkään muurattu vai kuinka sait ne pysymään pystyssä sokkelin jatkamisen aikana?
Ja nyt sokkelia on jatkettu alaspäin anturan paksuisena? Näin ollen seinän alaosa tulee olemaan paksua maanvastaista betonia ja yläosa rivinteerattu.

Vai menikö jossain väärin?

[ibix]

hups eipäs mitään!

[jasu]

Entiset rivinteeraukset on siis anturan selkää muurattu, eli hyvin pysyivät paikoillaan ja anturanjatko on saman paksuinen, kuin vanha antura+rivinteeraus... Eli uusi antura tukee siis vanhaa rivinteerausta...

[Matti Alander]

Alkuperäinen kysymys on enemmän kellarinseinän ongelma, kuin lattian. Rivinteerausta ei yleensä hyvin toimivana rakenteena kannata purkaa ja varsinkin kun ulkopuolella on höyrytiiviitä kuivamista estäviä rakenteita, patolevyjä ja bitumia tai umpisavea.
Yksi mielipide oli että sisäpuolelle Finfoamia, niin välttyy vaaralliselta muovikalvolta. Siinä hommassa ei ole mitään eroa, molemmat ovat muovikalvoja ja sisäänpäin kuivuminen estyy ja ongelmia on helposti tiedossa. Lisäksi sisäpuolinen eristys vielä jäähdyttää kellarinseinää ja rakenteesta muodostuu pohjaton kumisaapas, joka lisää kapillaarisuutta eli rakenteen huokoisalipainetta.
Ainakin sisäpuolisen eristeen alaosaa tulisi jättää avoimeksi n. 30 cm alaosastaan, jotta voisi kuivua sisäänpäin. Tällöin lämpötila patolevyn ilmaraossa nousee ja sen toiminta heikkenee, jos oikein pyöritellään. Alaosaan on kehitelty myös tuuletuskanavia ym. Mutta kyllä menee vaikeaksi, joten eristys ulkopuolelle höyryä läpäisevä tulisi olla tavoitteena.
Samoin on lattian kanssa, sillä ei seinään ole toimintaeroa, kuin että on vaakasuorassa.
Suosittelemani ja paljon käytetty rakenne rahan säästämiseksi on: Alimmaiseksi 100 mm salaojittavaa eristettä ja sen päälle pienen vesihöyrynvastuksen lattia eps 60-100 kpa. Muovikalvoa tai muovikalvon kaltaisia eristeitä ei tule betonirakenteen ulkopintaan sulloa.
Paras lattia tietysti saadaan 200 mm salaojittavalla eristekerroksella, ei kapillaarisuutta, tehokas vaakasalaojitus ja suuret lämpötilaerot, jotka takaavat hyvin tehokkaan ulospäin kuivumisen.