Hei vaan, ostimme pari viikkoa sitten rintamamies talon vuodelta 45. Nyt ollaan remonttia aloiteltu ja revitty seiniä ja lattioita auki. Lattiasta löytyi lankkulattiat, muovimatton alta. tarkoitus olisi kaivaa ne esiin ja kunnostaa, mahtaako olla kovakin työ? Sitten tuo kun lattiat tarvis avata kokonaan ja lisä eristää, onko mahdollista ilman lankkulattioiden tuhoamista? Altapäin niitä ei voi eristää, koska ei ole niin suurta ryömintä tilaa talon alla.
Samoin seiniä kun avattiin niin haluaisimme jättää hirsiseiniä näkyviin. Kuuluuko niille tehdä jotain? Siis tiivistää rakoja vai antaa olla? Entä saunasta kun olisi tarkoitus jättää myös hirsiseinää näkyviin, millä kuuluu käsitellä?
Onko kellään kokemusta hirsiseinän maalaamisesta kuultomaaleilla? Haluaisin seinän ainakin hiukan vaaleammaksi esim. keittiössä.
lankkulattiat ja hirsiseinät
Vanhempieni omistamassa rintamamiestalossa osasta huoneista on otettu hirret esille noin 10-vuotta sitten ja tietääkseni mitään lisäeristeitä ei ole tehty. Jos tälläisiä on tehty, on hirsien väliin laitettu korkeintaan pellavavillaa tms. ihan oman äitini toimesta. Ja ei siellä koskaan kyllä ole kylmä ollut....Siihen taloon on kyllä joskus 80-luvulla saatettu tehdä jotain lisävuorauksia, koska ainakin ulkovuoraus on jossain talon historian aikana uusittu.
Hirsien kuultomaalauksesta en osaa varmuudella sanoa. Luulisi, että tälläiseen rintamamiestalon käsittelemättömään hirteen riittäisi vain puhdistus ennen kuultomaalausta. Kun eihän se poikkea uudesta hirrestä kuin tummuudeltaan? Tuossa vanhempieni talossa yksi seinä on maalattu täysin peittävällä maalilla. En tiedä sitten, että poikkeaako tämä kuultomaali sitten ominaisuuksiltaan niin paljon tavan maalista???
Hirsien kuultomaalauksesta en osaa varmuudella sanoa. Luulisi, että tälläiseen rintamamiestalon käsittelemättömään hirteen riittäisi vain puhdistus ennen kuultomaalausta. Kun eihän se poikkea uudesta hirrestä kuin tummuudeltaan? Tuossa vanhempieni talossa yksi seinä on maalattu täysin peittävällä maalilla. En tiedä sitten, että poikkeaako tämä kuultomaali sitten ominaisuuksiltaan niin paljon tavan maalista???
Lattian lisäeristäminen on vähän mutkikas juttu, se voi aiheuttaa lahovaurioita. Vanha lattia kun on vuotanut lämpöä alapohjaan, ja pitänyt sen kuivana.
Jos arvostaa vanhaa ulkonäköä, lankkulattian kunnostus on helppo: Soodapesu, kunnon kuivatus, karhennus ja Permo-merkkistä lattiamaalia päälle. (Tai hartsi-pellavaöljypohjainen perinnemaali, mutta se kuivuu sitten viikon.) Jotkut hiovat ja lakkaavat, mutta tulos ei ole yleensä kovin hyvä, varsinkaan muutaman vuoden päästä.
Jos arvostaa vanhaa ulkonäköä, lankkulattian kunnostus on helppo: Soodapesu, kunnon kuivatus, karhennus ja Permo-merkkistä lattiamaalia päälle. (Tai hartsi-pellavaöljypohjainen perinnemaali, mutta se kuivuu sitten viikon.) Jotkut hiovat ja lakkaavat, mutta tulos ei ole yleensä kovin hyvä, varsinkaan muutaman vuoden päästä.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Hirsiseinien kuultomaalaukseen kannattaa kyllä suhtautua vähän varauksella ja miettiä vielä.
Ensinnä, kuultomaalaus on täysin peruuttamaton juttu. Sitä maalia ei enää ota hirrestä pois edes piiluamalla, se on joka saumassa ja halkeamassa. Peruuttamattomia muutoksia ei koskaan pitäisi mennä tekemään jos ei ole pakko.
Hirsiseinää maalatessa riveet tulee maalattua samalla. Ja vanhassa talossa riveet on sen verran kuitenkin irtonaista tavaraa, että sieltä paljastuu koko ajan uutta, maalitonta rivettä sieltä täältä. Mulla on verstaalla hirret paljaana ja vaikka riivasin seinät kunnolla ennen kun rupesin verstasta rakentamaan, niin kyllä siellä sieltä täältä aina joku mato roikkuu hirren välistä. Siellä on siis sitten rumia roikaleita roikkumassa pitkin seinää. ei haittaa jos seinä on vain hirren värinen, mutta vaaleaksi maalatussa maaalaamaton rive näyttää vain likaiselta.
Likaantuminen on sitten toinen juttu. Maalattu levyseinä nyt ei hirveämmin kerää likaa, mutta hirsiseinän rakoihin ja halkeamiin kertyy pölyä aika tavalla. Vielä jos maalaat seinät valkoiseksi niin niistä saa pyyhkiä pölyt kolmesti vuodessa ettei ne näytä ihan kauheilta. Maalaamattomassa hirressä pöly ei taaskaan näy niin pahasti.
Ja vielä: Kuultomaali näyttää nyt kivalta ja muodikkaalta, mutta entäs kahdenkymmenen vuoden päästä?
Mulle riittää meillä että verstas on hirsipinnalla, esim. keittiössä ei tulis pieneen mieleenikään ottaa niin likaantuvaa pintaa esille. Ja huoneen sisäpuolinen Haltex on oikeasti hyvä tuulensuoja ja eriste. Onhan ne hirret hienoja, mutta niitä kannattaa käyttää mausteena eikä koko ruokalajina.
Yksi kiva ajatus on että tee taloon "läpileikkaustauluja". Vaikka talossa muuten olis Haltexit seinillä niin leikkaa jostain Haltexiin taulun kokoinen reikä. Jos Haltexin alla on muita kerroksia, niin jätä kaistale muita tapetteja, pinkopahveja, sanomalehtiä, jne. näkyviin, niin että saat aikaan reiän jonka reunoilla on leikkaus koko huoneen historian läpi. Kehykset ja lasi päälle niin vot että on hieno, ja pohjinna näkyy tietysti ne nätit hirret kaikkien ihasteltavaksi.
Voihan tuollainen taulu olla vähän kitch jonkun mielestä, mutta hyvin tehtynä se voi olla myös merkki siitä että taloa ja sen historiaa osataan arvostaa. Ja se on kuitenkin paljon parempi tapa näytellä niitä hirsiä kuin repiä ne kaikki kerrostumat päältä pois
vaikka RM-talo olisi hirsistä tehty, niin siitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä savupirtin näköistä. Jättäkää niitä hirsiä harkiten esille ja jättäkää kerrostumia siihen päälle seuraavienkin remontoijien löydettäväksi.
Pekka
Ensinnä, kuultomaalaus on täysin peruuttamaton juttu. Sitä maalia ei enää ota hirrestä pois edes piiluamalla, se on joka saumassa ja halkeamassa. Peruuttamattomia muutoksia ei koskaan pitäisi mennä tekemään jos ei ole pakko.
Hirsiseinää maalatessa riveet tulee maalattua samalla. Ja vanhassa talossa riveet on sen verran kuitenkin irtonaista tavaraa, että sieltä paljastuu koko ajan uutta, maalitonta rivettä sieltä täältä. Mulla on verstaalla hirret paljaana ja vaikka riivasin seinät kunnolla ennen kun rupesin verstasta rakentamaan, niin kyllä siellä sieltä täältä aina joku mato roikkuu hirren välistä. Siellä on siis sitten rumia roikaleita roikkumassa pitkin seinää. ei haittaa jos seinä on vain hirren värinen, mutta vaaleaksi maalatussa maaalaamaton rive näyttää vain likaiselta.
Likaantuminen on sitten toinen juttu. Maalattu levyseinä nyt ei hirveämmin kerää likaa, mutta hirsiseinän rakoihin ja halkeamiin kertyy pölyä aika tavalla. Vielä jos maalaat seinät valkoiseksi niin niistä saa pyyhkiä pölyt kolmesti vuodessa ettei ne näytä ihan kauheilta. Maalaamattomassa hirressä pöly ei taaskaan näy niin pahasti.
Ja vielä: Kuultomaali näyttää nyt kivalta ja muodikkaalta, mutta entäs kahdenkymmenen vuoden päästä?
Mulle riittää meillä että verstas on hirsipinnalla, esim. keittiössä ei tulis pieneen mieleenikään ottaa niin likaantuvaa pintaa esille. Ja huoneen sisäpuolinen Haltex on oikeasti hyvä tuulensuoja ja eriste. Onhan ne hirret hienoja, mutta niitä kannattaa käyttää mausteena eikä koko ruokalajina.
Yksi kiva ajatus on että tee taloon "läpileikkaustauluja". Vaikka talossa muuten olis Haltexit seinillä niin leikkaa jostain Haltexiin taulun kokoinen reikä. Jos Haltexin alla on muita kerroksia, niin jätä kaistale muita tapetteja, pinkopahveja, sanomalehtiä, jne. näkyviin, niin että saat aikaan reiän jonka reunoilla on leikkaus koko huoneen historian läpi. Kehykset ja lasi päälle niin vot että on hieno, ja pohjinna näkyy tietysti ne nätit hirret kaikkien ihasteltavaksi.
Voihan tuollainen taulu olla vähän kitch jonkun mielestä, mutta hyvin tehtynä se voi olla myös merkki siitä että taloa ja sen historiaa osataan arvostaa. Ja se on kuitenkin paljon parempi tapa näytellä niitä hirsiä kuin repiä ne kaikki kerrostumat päältä pois
vaikka RM-talo olisi hirsistä tehty, niin siitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä savupirtin näköistä. Jättäkää niitä hirsiä harkiten esille ja jättäkää kerrostumia siihen päälle seuraavienkin remontoijien löydettäväksi.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
tuohon lattiajuttuun: jos kellarin tuuletus on kunnossa (eli tässä vaiheessa ei näy kosteusvaurioiden merkkejä), se lisäeristys tuskin aiheuttaa ongelmia - ainakaan, mikäli tarkoitetaan lähinnä vuosien mittaan painuneen alapohjaeristeen täyttämistä taas lattiapintaan asti.
kokonaan toinen juttu on se, olisiko pelkkä nurkkien tuulitiivistys ilman koko lattian avaamista riittävä lisäeristystoimenpide...
ja lattiamaalauksessa: öljymaali on ns. läpikova vasta noin kuukaudessa, permo siinä viikossa - vaikka molempiin kyllä saattaa jäädä jälkiä pitempäänkin, jos vaikka siirtää jääkaappia. permo on melkoisen kiiltävää, kokeilupala maksaa vaivan. ja muutenkin: kokeile ensin vaikka komerossa tai muussa hiukka syrjäisessä kohdassa.
isoin ongelma lattiassa tulee kyllä olemaan lankkujen raot: kun sen muovimaton nappaa pois, niin laudat tuppaavat kuivumaan ja raot kasvaa. pienet raot voi kitata, isommat pitäisi rimoittaa. maalin värin kannattaisi olla suunnilleen vanhan mukainen niin raot ei niin selväst paista läpi. jos se lattia nostetaan ylös, kannattaa takaisin laitettaessa hankkia ylimääräinen lauta (tai siitä sahattu sopivanlevyinen kiilapala) reunalle niin raot saa kiristettyä pienemmiksi.
ai joo, rakokittauksesta: tarkista että ne lankut on pontattu - yhdellä tutulla rupes menemään kittiä yli arvioidun, kun lattia olikin ponttaamatonta...
kokonaan toinen juttu on se, olisiko pelkkä nurkkien tuulitiivistys ilman koko lattian avaamista riittävä lisäeristystoimenpide...
ja lattiamaalauksessa: öljymaali on ns. läpikova vasta noin kuukaudessa, permo siinä viikossa - vaikka molempiin kyllä saattaa jäädä jälkiä pitempäänkin, jos vaikka siirtää jääkaappia. permo on melkoisen kiiltävää, kokeilupala maksaa vaivan. ja muutenkin: kokeile ensin vaikka komerossa tai muussa hiukka syrjäisessä kohdassa.
isoin ongelma lattiassa tulee kyllä olemaan lankkujen raot: kun sen muovimaton nappaa pois, niin laudat tuppaavat kuivumaan ja raot kasvaa. pienet raot voi kitata, isommat pitäisi rimoittaa. maalin värin kannattaisi olla suunnilleen vanhan mukainen niin raot ei niin selväst paista läpi. jos se lattia nostetaan ylös, kannattaa takaisin laitettaessa hankkia ylimääräinen lauta (tai siitä sahattu sopivanlevyinen kiilapala) reunalle niin raot saa kiristettyä pienemmiksi.
ai joo, rakokittauksesta: tarkista että ne lankut on pontattu - yhdellä tutulla rupes menemään kittiä yli arvioidun, kun lattia olikin ponttaamatonta...
hirsiseinät ja lankkulattiat
Hirsiseinät taitaa saada jäädä ennalleen. Keittiössä meinaan kyllä jättää yhden hirsiseinän näkyviin kokonaan. Jos myöhemmin tuntuu hankalalta pitää puhtaana niin helppo se on peittää sitten.
Lankkulattioiden kylmyydestä ollaan saatu tieto naapurilta, joka kertoi lattioiden olevan aivan jäiset talvella, joten jotain niille on tehtävä. Kellaria meillä ei ole ja keittiön lattia on laatalle tehty ei siis rossipohja. Eli ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin avata lattia ja katsoa mitä löytyy. Vai onko ehdotuksia vielä.
Lankkulattioiden kylmyydestä ollaan saatu tieto naapurilta, joka kertoi lattioiden olevan aivan jäiset talvella, joten jotain niille on tehtävä. Kellaria meillä ei ole ja keittiön lattia on laatalle tehty ei siis rossipohja. Eli ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin avata lattia ja katsoa mitä löytyy. Vai onko ehdotuksia vielä.
Pääsääntöisesti talossa kannattaisi asua pari vuotta ennen muutoksia. Aina se ei tietenkään onnistu, voisihan sinne lattian alle kurkistaa. Kaikkein tärkeintä on seinän vierien tuulitiiviys, eli että siellä on paperia nyperretty ja naulattu nidottu niin että yhtään ilmarakoa ei ole missään. Kylmyyden kannalta tuulitiiviys on palttiarallaa satakertaa tärkeämpi kuin eristeet. Eristeestä on hyötyä vasta kun tuulitiiviys on kunnossa, muussa tapauksessa ne eristeet lämmittävät yhtä hyvin vaikka ulkovarastossa.
Eli rakennustyön huolellisuus on paljon keskeisempi kuin se, onko eriste tämä tai tuo tai sen paksuus viisi senttiä sinne tänne.
Eli rakennustyön huolellisuus on paljon keskeisempi kuin se, onko eriste tämä tai tuo tai sen paksuus viisi senttiä sinne tänne.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Jos kyseessä on oikea lankkulattia (siis lankun paksuus 45+ mm ja leveys 120+) niin silloin niiden kanssa kannattaa olla hyvin varovainen purkaessa. Jos sen sijaan on päässyt käymään tämä nykypuheen lipsaus että tavallista lautalattiaa kutsutaan lankkulattiaksi niin sitten niiden kanssa voi olla liberaalimpi koska samaa tavaraa saa kaupasta.
Jos ne on oikeaa lankkua niin yksi mahdollisuus on imeä purut pois lokapoikien imuriautolla ja pyytää ekovillatoimittajaa puhaltamaan selluvillat kotelopuhalluksena tilalle. Silloin ei tarvitsisi ottaa lattiaa auki kun puoli metriä reunasta että mahtuu imuroimaan ja puhaltamaan.
Toisaalta, jos se on laatan päälle tehty niin laattaa vasten oleva tervapahvi tai -paperi lähtee usein imuroidessa rikki ja se pitäisi kuitenkin paikata tai uusia ennen puhallusta. Muuten laatan kosteus pääsee puruihin.
Samaa voi tietysti soveltaa lautalattiallekin, mutta noiden riskien takia ehkä laudat voisi ottaa poiskin. Ehjänä säilyneet laudat laitetaan takaisin huoneen toiseen reunaan ja sikäli kun niitä menee rikki jonkun verran niin toiseen reunaan ostetaan sitten saman paksuista lautaa paikkaukseen.
Aika moni repii ne laudat surutta pois ja tekee kokonaan uudesta. Paksujen lankkujen osalta tämä on ihan kiellettyä ja lautojenkin suhteen turhaa materiaalin ja historian haaskausta, mutta sitä voi sitten miettiä omalta kohdaltaan että kuinka paljon ylimääräistä vaivaa on valmis näkemään jotta pystyy säilyttämään talon alkuperäiset materiaalit. Minusta "alkuperäinen henki" on jo aika kulunut klisee, se tarkoittaa liika usein sitä että revitään kaikki alas ja ostetaan vähän saman näköistä uutta tilalle.
Pekka
Jos ne on oikeaa lankkua niin yksi mahdollisuus on imeä purut pois lokapoikien imuriautolla ja pyytää ekovillatoimittajaa puhaltamaan selluvillat kotelopuhalluksena tilalle. Silloin ei tarvitsisi ottaa lattiaa auki kun puoli metriä reunasta että mahtuu imuroimaan ja puhaltamaan.
Toisaalta, jos se on laatan päälle tehty niin laattaa vasten oleva tervapahvi tai -paperi lähtee usein imuroidessa rikki ja se pitäisi kuitenkin paikata tai uusia ennen puhallusta. Muuten laatan kosteus pääsee puruihin.
Samaa voi tietysti soveltaa lautalattiallekin, mutta noiden riskien takia ehkä laudat voisi ottaa poiskin. Ehjänä säilyneet laudat laitetaan takaisin huoneen toiseen reunaan ja sikäli kun niitä menee rikki jonkun verran niin toiseen reunaan ostetaan sitten saman paksuista lautaa paikkaukseen.
Aika moni repii ne laudat surutta pois ja tekee kokonaan uudesta. Paksujen lankkujen osalta tämä on ihan kiellettyä ja lautojenkin suhteen turhaa materiaalin ja historian haaskausta, mutta sitä voi sitten miettiä omalta kohdaltaan että kuinka paljon ylimääräistä vaivaa on valmis näkemään jotta pystyy säilyttämään talon alkuperäiset materiaalit. Minusta "alkuperäinen henki" on jo aika kulunut klisee, se tarkoittaa liika usein sitä että revitään kaikki alas ja ostetaan vähän saman näköistä uutta tilalle.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Lattia- ja seinärakenteet kannattaa ajatella tuulitiiviinä koteloina, eristeen tehtävä on lähinnä estää ilmavirtauksia tuon kotelon sisällä. Pystysuorissa pinnoissa eli seinissä tällä on enemmän merkitystä kuin vaakapinnoissa, esim. Pietarissa on harrastettu kaksoislattioita joissa lattioiden välissä on pelkkää tyhjää.
Lämpö kun kohoaa ylöspäoin, niin lämpimyydn saavuttamiseksi tärkein on yläpohjan eristys, sitten tulevat seinät, ja alapohja on lähinnä vetoisuuden estoa, noin kärjistetysti. Jos lattia falskaa ja löytyy vielä poistorakoa katonrajasta, syntyy savupiippuefekti jossa lämpö karkaa harakoille ja kylmä korvausilma viuhuu lattianrajasta. Tällöin tulee vilu ja lattiat tuntuvat kylmiltä, olipa eristepaksuus millainen tahansa.
Lämpö kun kohoaa ylöspäoin, niin lämpimyydn saavuttamiseksi tärkein on yläpohjan eristys, sitten tulevat seinät, ja alapohja on lähinnä vetoisuuden estoa, noin kärjistetysti. Jos lattia falskaa ja löytyy vielä poistorakoa katonrajasta, syntyy savupiippuefekti jossa lämpö karkaa harakoille ja kylmä korvausilma viuhuu lattianrajasta. Tällöin tulee vilu ja lattiat tuntuvat kylmiltä, olipa eristepaksuus millainen tahansa.
edelleen lankkulattioista
Nyt on keittiöstä kaikki kaapit revitty pois ja vanha parketti, jonka alta paljastui tosiaan vanha lankkulattia, ei lautalattia vaan oikein kunnon lankkua. No nyt on tarkoitus yrittää ottaa lankut ehjänä ylös lattiasta ja eristää lattia kunnolla.
Nyt kaipaisin neuvoja siihen lankkulattian irroitukseen ja toinen kysymys, että mitä eristettä käyttäisitte siellä lattian alla, itse ollaan ajateltu finnfoamia. Sit voiko vanhat purut ja villat jättää sinne ja laittaa uutta eristettä päälle vai tarviiko tyhjentää lattian alta maata myöten kaikki?
neuvoista kiitollisena
Nyt kaipaisin neuvoja siihen lankkulattian irroitukseen ja toinen kysymys, että mitä eristettä käyttäisitte siellä lattian alla, itse ollaan ajateltu finnfoamia. Sit voiko vanhat purut ja villat jättää sinne ja laittaa uutta eristettä päälle vai tarviiko tyhjentää lattian alta maata myöten kaikki?
neuvoista kiitollisena
Eilen vähän purettiin lankkulattiaa ja alta paljastui 10cm mineraalivillaa sen alla 30cm purua ja sitten maanvarainen laatta, purut olivat ihan maata vasten, alimmaiset olivat vähän tummia, mutta eivät kosteita. Eks siellä alimmaisena kuuluisi olla tervepaperia ja sen päällä purut? Samoin kuuluisiko tervapaperia olla seinän vierustoissa, siis sokkelissa sisäpuolella, nyt siellä ei ole mitään.Villoissa oli paljon hiiren onkaloita, eli sieltä se tuuli pääsee puhaltamaan kylmää lattioille.
Nyt mietin, että jos puhallutetaan sinne sitä ekovillaa, niin tekeekö hiiret myös sinne niitä onkaloita ennen pitkään ja hetken päästä on kylmät lattiat jälleen. Olisko se finnfoam sen suhteen parempaa, siihen ei vissiin saa niin helposti tehtyä onkaloita
Sitten seinärakennetta, siellä on päällimmäisenä haltex levyt ja siinä tapetti, ne levyt kun otti pois niin siellä oli muovi ja sen alla 10cm mineraalivillaa, sitten tulee hirsiseinä. Sitten ulkopuolella hirsiseinän jälkeen on jälleen ilmeisesti 10cm mineraalivillaa ja muovi kenties
, sitten on laitettu vielä tuulensuojalevyt ja sitten ulkoverhouslaudoitus. Siis meillä on ainakin 30cm tavaraa ulkoseinissä, nyt kun sitä alettiin katsomaan 
Joten annetaanko näitten kaikkien olla näin, vai kuuluuko muovit vaihtaa tervapaperiin? Haltexit joudutaan repimään pois, että saadaan lankkulattiat irti ehjänä, ne kun on siinä päällä sen verran pahasti.
Joten kertokaahan viisaammat, mikä on oikeaoppinen eristys näissä lattioissa ja seinissä
Nyt mietin, että jos puhallutetaan sinne sitä ekovillaa, niin tekeekö hiiret myös sinne niitä onkaloita ennen pitkään ja hetken päästä on kylmät lattiat jälleen. Olisko se finnfoam sen suhteen parempaa, siihen ei vissiin saa niin helposti tehtyä onkaloita
Sitten seinärakennetta, siellä on päällimmäisenä haltex levyt ja siinä tapetti, ne levyt kun otti pois niin siellä oli muovi ja sen alla 10cm mineraalivillaa, sitten tulee hirsiseinä. Sitten ulkopuolella hirsiseinän jälkeen on jälleen ilmeisesti 10cm mineraalivillaa ja muovi kenties
, sitten on laitettu vielä tuulensuojalevyt ja sitten ulkoverhouslaudoitus. Siis meillä on ainakin 30cm tavaraa ulkoseinissä, nyt kun sitä alettiin katsomaan Joten annetaanko näitten kaikkien olla näin, vai kuuluuko muovit vaihtaa tervapaperiin? Haltexit joudutaan repimään pois, että saadaan lankkulattiat irti ehjänä, ne kun on siinä päällä sen verran pahasti.
Joten kertokaahan viisaammat, mikä on oikeaoppinen eristys näissä lattioissa ja seinissä
Hmm..
Mä tekisin niin, että lisäisin Ekovillaa purujen päälle ja tietenkin se mineraalivilla hiiteen. Ekovilla käy yhteen purun kans, soitin ja kysyin valmistajalta. Tuo seinä onkin sitten ongelmallisempi, ellei vuosien aikan ole ongelmia tullut sen kanssa niin saattaisin jättää sen mineraalivilla ja muovin paikoilleen. Minä löysin omasta seinästä ihanan raakahöylätyn vaakapaneelin, jonka vedin epäkeskolla ja seinämaali päälle, taas hionta ja uusi maali, sama kun muissa seinissä. Hieno tuli, täytyy sanoa vaikka hieman hirvitti, että mitäköhän tästä nyt oikein tulee 
.
Mullahan vetää kans keittiön lattiassa, siihen saattaisi pitkä taistelun jälkeen olla ratkaisuna se, että tuloilma ei ole kohdallaan; lattia vetää pirusti silloin kun takassa tuli, joten täällä käydyn keskustelun perusteella syttyi minulla lamppu. Kun ei lämmitä ei myöskään käy lattiassa kylmä.
Minä hiotutin lattialankut ja yhden vuoden jälkeen täytyy kans todeta, että mäntylattia ei kestä koiranpentua, lakka on vesiohenteista sellaista, joten mietinnässä on mitä tehdä sen kans. Keittiössä on maalattua lankkulattia ja on helppo korjata maalamalla sotkuja mitä tulee, kulumia ym.
.Mullahan vetää kans keittiön lattiassa, siihen saattaisi pitkä taistelun jälkeen olla ratkaisuna se, että tuloilma ei ole kohdallaan; lattia vetää pirusti silloin kun takassa tuli, joten täällä käydyn keskustelun perusteella syttyi minulla lamppu. Kun ei lämmitä ei myöskään käy lattiassa kylmä.
Minä hiotutin lattialankut ja yhden vuoden jälkeen täytyy kans todeta, että mäntylattia ei kestä koiranpentua, lakka on vesiohenteista sellaista, joten mietinnässä on mitä tehdä sen kans. Keittiössä on maalattua lankkulattia ja on helppo korjata maalamalla sotkuja mitä tulee, kulumia ym.
-Madde-
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken
viisas oppii omista virheistään, älykäs oppii muiden tekemistä virheistä, tyhmä ei opi mistään, koska hän tietää jo kaiken