Kellariremontti edessä

[Jukka68]

Ensin ISO KIITOS näistä sivuista!!!
Ja sitten asiaan. Eli kellariremontti edessä 1950 rakennettuun rtm-taloon.
Talomme ei ehkä ole ihan perinteinen rintsikka,tasakertaan tosi kookkaasta hirrestä ja muutenkin rakenteet jykevää tekoa (valtion rakentama).
Kellarissa on nyt sauna,pesuhuone ja kattilahuone sekä tyhjää tilaa.Yht. kellarissaneliöitä n.110m2. Tarkoitus muuttaa saunan ja pesuhuoneen paikkaa, rakentaa kodinhoitohuone ja takka/olohuone ja uusia viemäröinnit ja lattiaan vesikiertoionen lämmitys.

Olen itsekin aika paljon perillä remontoinnista, mutta haluaisin hieman muiden mielipiteitä/kokemuksia ja pientä pönkitystä selän taakse. Etenkin näistä kellariprojekteista on niin monenlaista tietoa. Ja kiireellä ja hutiloimisella en aio pilata meidän urakkaa! Ja jos MATTIkin, näköjään alan ammattilaisena, kehtaisi kommentoida/neuvoa.

KYSYMYS 1:
Kellarin seinät. Nyt rakenne seuraava ulkoa sisään:kivijalka n. 40 cm (ja tosi luja!,vaatii timanttia reiän tekoon)sisäpuoli pietty, ilmarako 10 cm ja muurattu seinä, joka tasoitettu. Vaatiiko muuta kuin sisäpuolelle pintamateriaalit(laattaa,panelia)? Sisäpuolelle ei ainakaan lisäeristystä, entä ulkopuoli.Salaojat ja sadevesijutut kunnossa, seinissä ei ole kosteutta kuten ei koko kellarissa. Jos ulkopuolelle eristystä,tulee eteen ulkonäkökysymyskin,komea kivijalka joutuu piiloon.

KYSYMYS 2:

Kellarin lattia: Nyt rakenne seuraava alhaalta ylös:hiekka,työvalu 10 cm ja päältä pietty,10 cm karkeaa soraa, pintavalu 10 cm.
Puran lattiat kaikki pois, saan lämmityksen,erityksen,viemäröinnit ja hieman korkeutta lisää(nyt kork.n 190 cm ).Mikä on uusi oikea lattiarakenne?Maanvaihto?Eristys?Salaojitus kaiken varalta laatan alle?Laatan paksuus? Täällä on puhuttu salaojittavasta eristeestä, miten sen kanssa pelataan ja onko pirun kallista?

HOOAH! JA VIELÄ YKSI KYSYMYS:

Kellarin ilmanvaihto, nyt painovoimainen.Ajatuksissa oli iv-kone(muissa kerroksissa painov.),mutta poisto-ja tuloputkien saanti katolle on todella hankalaa ellei mahdotonta. Saisiko toimivan /hallittavissa olevan ilmanvaihdon esim näin: poistokanavat suoraan piipussa olevaan ilmahormiin ja tulo esim ikkunan karmeissa olevista venttiileistä(ikkunoiden uusiminen edessä myös kellariin).Vaatisko imurin piipun nokkaan ja miten vaikuttaa muiden kerrosten ilmanvaihtoon?
Vai mitenköhän tuon rakentaisi?

Siinäpä sitä vähäksi aikaa!! Palaan varmasti astialle! Kerron paremmalla ajalla lisää omasta projektista ja kuinka olen toteuttanut eri remonttivaiheita.

Aurinkoista kevätpäivän jatkoa kaikille !!



:D

[maanma]

Kerro vielä salaojien tilanne ja tontin maapohjan laatu sekä -kosteustilanne.

[Raul]

Meidän juuri ostamassamme talossa kellarin (sauna ja "tila") ilmastointi on tehty juuri hormiin.Imuri katolla korvausilma tulee räppänöistä mutta kyllä sen kaiketi voi ikkunankarmista ottaa.Meinaan itse tehdä esim. kotiteatterin sinne tilaan,mutta en haluaisi avata lattiaa,joten täytyy tutkailla kun pääsemme muuttamaan sinne.

[Jukka68]

Salaojat ja sadevesisysteemit on ok.Mitä pihoja on kaiveltu auki,näyttää että talo on rakennettu karkealle sorapenkalle.

[maanma]

Lämmitetyn osittain maanalaisen kellarin toteutus vaatii riittävän ilmanvaihdon kaikkialle. Painovoimaisessa iv:ssä ainoa ratkaisu on johtaa poistoilma vapaaseen iv-hormiin. Hormissa voi olla muitakin iv poistokytkentöjä. Kellarin ja piipun pään välille kehittyy lämmön potentiaaliero, joka saa painovoimaisen iv:n toimimaan.

Jotta voitaisiin olla varmoja kesätoimivuudesta tulee mielestäni asentaa riittävän isot hormiin vievät putket, joita sitten rajoitetaan venttilein. Myös korvausilmaventtileiden tulee olla vastaavasti samaa kokoluokkaa ja sijaita pohjoisen suunnan seinillä - pohjoinen, koillinen, luode. Lisäksi tämä sisäänvirtaava ilma tulee lämmittää tasaisesti ympäristöään lämpimämmäksi, jotta potentiaaliero kellarissa nousee riittävän suureksi. Siksi suosittelen lattialämmitystä - vesikiertoista, koska se mahdollistaa joustavan lämmitysmuodon valinnan ja on pitkäikäinen (jos ei tee itse reikää siihen tai jäädytä sitä).

Jotta lattialämmitys kannattaa asentaa on alapohja eristettävä 20cm EPS lattialla tai vastaavalla.

Kosteuden nousu lattiaan on tyyppiongelma, jos salaojitus ei ole kunnossa. Tätä ehkäistään talon alla ns.kapilaarikatkolla, jonka toteutustavoista on olemassa hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä. Tätä ei pidä torjua vesieristämisellä. Eristevaihtoehtojen aiheesta kannattaa lukea Matti Alanderin kirjoittamat jutut JA http://www.rakentaja.fi Kysy niin vastaamme palstan muistaakseni lämmitys/eristäminen juttuja. Oma kommenttini on, että älä laita ainakaan paroc tyyppistä ratkaisua, vaikka sellaiseen asennusohje löytyykin.

Minun ratkaisuni voit lukea projektini sivuilta, jossa se on seikkaperäisesti kerrottu. Suojakankaan laittaisin nyt myös pohjimmaiseksi.

Hiekkaharjussa tulisi mielestäni myös vielä miettiä tuo Radon asia, jonka voisi ehkä toteuttaa alimmaisessa täytekerroksessa olevilla salaojaputkilla, jotka johtaa anturan ali.

Suosittelen toimitusbetonin käyttöä ja tekemistä osissa, jos painumisriski on olemassa.

[maanma]

KYSYMYS 2:

Kellarin lattia: Nyt rakenne seuraava alhaalta ylös:hiekka,työvalu 10 cm ja päältä pietty,10 cm karkeaa soraa, pintavalu 10 cm.
Puran lattiat kaikki pois, saan lämmityksen,erityksen,viemäröinnit ja hieman korkeutta lisää(nyt kork.n 190 cm ).Mikä on uusi oikea lattiarakenne?Maanvaihto?Eristys?Salaojitus kaiken varalta laatan alle?Laatan paksuus? Täällä on puhuttu salaojittavasta eristeestä, miten sen kanssa pelataan ja onko pirun kallista?

Laatan paksuuden merkitys on vähäinen, jos se on anturoiden sisäpuolella. Paksuus vaikuttaa varaavuuteen. 12cm laatta varaa meillä lämmön vuorokaudeksi. Meidän laatta vuotaa lämpöä sivuilta ympäristöön. Vastaavasti jäähtynyt laatta kestää lämmetä vuorokauden.

Salaojitavaa eristettä Matti tarjosi minulle ulkoseinien ulkopuolelle 22,5e/m2. En tiedä sopiiko sama tavara myös alapohjaan.

[Matti Alander]

Kiitos kysymyksistä ja varsinkin maininnasta ammattilainen.

KYSYMYS 1
Rakenteesi on niinsanottu rivinteerattu kellari, eli lämmin ja kuiva sisäseinä, sekä kylmempi ja kosteampi ulkoseinä. Ilmaraossa joka on sisäpuolella ei käytetä tuuletusta pisaroitumisriskin vuoksi.
Pikieristys toimi jonkinmoisena höyrynsulkuna.
Rakenne on nyt kuivunut sisäänpäin periaatteella tiheämmästä kosteudesta harvempaan. Rakenne saattaa toimia tällaisenaankin, mutta
100 % varmaan lopputulokseen ja kuivempaan, sekä vähemmän lämmitysenergiaa kuluttavaan ratkaisuun päästään eristämällä ulkopuolelta 100 mm Fuktisol levyllä.
Käyttämällä ulkopuolista hyvin vesihöyryä läpäisevää salaojittavaa lämmöneristettä, saadaan pysyvä kuivaava vaikutus, joka esim. vesivahingonkin sattuessa kuivaa rakenteen itsestään, ilman kallita koneellisia kuivatuksia.
Kellarissa ei nyt ole silmin havaittavaa kosteutta, mutta tiivistettäessä mahdollisesti pintoja sisäänpäin kuivuminen estyy ja kosteusteknillisiä ongelmia alkaa esiintyä.
Ulkopuolinen eristys voidaan laittaa myös ainoastaan maanalapuoliseen osaan, jossa se on kosteusteknisesti tarpeellisempi, kuin yläpuolisessa osassa.

KYSYMYS 2
Lattiarakennetta suunnitellessa on lähdettävä ajatuksesta, että maaperässä vallitsee aina likemmäs 100 % suhteellinen kosteus. Maanvarainen laatta käyttäytyy maanpinnalle levitetyn pressun tavoin ja kerää allensa kosteutta.
Muovikalvoja ei pidä käyttää missään kohtia lattiarakennetta, jo liian tiivis lämmöneriste tuottaa lattialle kuivumisongelmia. Oikeaoppinen lattia rakennetaan, kuten seinärakenteetkin: Tiivis sisältä ulospäin harveneva ja hyvin lämmöneristettynä. Pääosa lämmöneristeestä, mielummin kaikki ulkopintaan.
Fuktisol salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan samalla aikaiseksi myös kapillaarikatko, jolloin vältytään ylimääräiseltä 20 cm:n kaivamiselta ja täyttämiseltä. Myös kapillaarikatkona Fuktisol levy on salaojasoraa paljon varmempi, koska käytännössä salaojasora on varsin huono kapillaarikatko ja jos joukossa on hiukankin hienoa ainesta se ei toimi laisinkaan.
Ainoastaan pestyllä Sinkelillä voidaan saavuttaa kapillaarikatkoksi 15 cm, salaojittavilla lämmöneristeillä kapillaarinen kosteudennousu on max 5 mm.
Ohjehinta Fuktisol levyllä 100 mm/19kg/m3 on 25 €/m2 vapaasti varastollamme Piikkiössä. Isommista eristä myönnetään alennuksia.
Käytettäessä Fuktisol tekniikkaa on kustannuslaskelmissa aina huomioitava säästyvät työt ja massanvaihtokustannukset, jolloin lopputuloksessa tuote ei olekkaan kallis, vaan useinmiten halvin vaihtoehto.
Tärkeämpää, kuin hinta kuitenkin on rakenteen toimivuus ja kuivuus, joka säästää myös lämmityskustannuksia tulevina vuosina.
Oikeaoppinen rakenne voisi olla tapauksessasi seuraava: pohjan tasaus, 100 mm Fuktisol, 100 mm Solupolystyreeni hyvin vesihöyryä läpäisevänä N versiona, suodatinkangas ja 7 cm betonilattia lämmitettynä tai ilman.

Ilmanvaihtoasioissa kannatta mys tutkia koneelliset versiot, jolloin aikaansaadaan energiasäästöä, hallitun ilmanvaihdon avulla.

Radon on kaasu, joka poistuu rakenteesta myös poistuvan vesihöyryn mukana, eli Fuktisol tekniikalla edesautetaan myös Radonin poistumista.
Radon asia kannattaa sunnitteluttaa asiansa osaavan suunnittelijan avulla.

[Jukka68]

Juu kiitosta vaan kaikille ja etenkin Matille!!
Kellarin seinistä sen verran vielä: sisäpuolelta en "tiivistä" muuten kuin kosteisiin tiloihin tietysti vesieristys.Muualle koolaus ja panelointi,vaikuttaakohan tämä mitenkään hengittävyyteen?
Tuon Fuktisolin käyttö seinässä, haukkuuko hintaansa lämmityskuluissa,kellarin lämpötila ilman lämmitystä koko talven 8-10 plussan puolella,Oulun korkeudella ollaan.

Tuonne lattiaan Fuktisol tuntuu ainakin olevan viisaan oloinen ratkaisu.Mitä materiaalia se oikein on?Eli Fuktisolin päälle vielä styrox ja sitten suodatin kangas (mitä ainetta ja mikä merkitys tolla kankaalla?)
Onko ihan hulluutta/tarpeetonta laittaa kiertämään salaojaputket tuonne Fuktisolin alle (esim jos salaojitus pettää)?

[Matti Alander]

Eristettäessä ulkopuolelta Fuktisol levyllä, saa sisäpuoli olla höyrytiivis, koska rakenne muuttuu ulospäin kuivuvaksi. Sisäpuolisen rakenteen pitääkin olla höyrytiivis, jottei kosteus sisäilmasta kulkeudu seinärakenteeseen. Kellarinseinän eristämmättömässä yläosassa piilee vesihöyryn pisaroitumisriski viileässä betonissa.
Fuktisol eristetyn kellarinseinän yläosan voi lämmöneristää sisäpuoleltakin 30 cm ristikkäin Fuktisol levyn kanssa ja alaosa jätetään eristämättä.
Mikäli sisäpuolella käytetään vesihöyryä läpäisevää eristettä on syytä käyttää höyrynsulkua.
Yksi vaihtoehto on käyttää sisäpuolella ohutta 5 cm:n Finnfoam levyä laastilla kiinnitettynä, jolloin pääosa eristeestä on ulkopuolella ja kastepiste muodostuu terveesti Fuktisol levyyn.
Hengittävillä rakenteilla tarkoitetaan rakennetta, joka on ilma- ja vesihöyrytiivis sisältä, sekä ulospäin harveneva. Vesihöyryn laskeminen seinärakenteen sisään ei tuota oikeastaan minkäänlaista hyötyä, liian usein päinvastoin kosteusvaurioriski kasvaa. Ilmanvaihdolla pidetään sisäilman kosteus järkevissä puitteissa hallitusti.
Fuktisol levy säästää hintansa kuivan ja paremmin eristävän rakenteensa ansiosta melko nopeasti ja se on huomattavissa jo vuoden lämpölaskussa.
Fuktisol levyt valmistetaan liimaamalla Bitumilatexiliimalla solupolystyreenistä.
Suodatinkankaan tarkoitus on estää valettavan betonimassan pääsy Fuktisol kerrokseen.
Yhdistelemällä Eps ja Fuktisol saadaan aikaiseksi kustannussäästöä ja kosteusteknisesti oikeaoppinen rakenne tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristekerros betonilattian ulkopuolelle, jotta betoni olisi mahdollisimman lämmin.
Ulkopuolen salaojaputket asennetaan anturarakenteen alapuolelle, jolloin pohjaveden taso rajoitetaan anturapinnan alapuolelle. Näin ollen salaojitus lattian alla näin pienessä rakennuksessa olisi hätävarjelun liiottelua.
Todellisuudessa vesi virtaa 6-12 mm sepelikerroksessa, joka on 5 cm:n paksuinen salaojaputkituksen alla, että jos putkitus pettäisikin, niin sepelissä vesi virtaa edelleen.
Myöskin sellaiset rakennukset joissa pohjaveden pinta olisi lähellä rakennusta ovat melko harvinaisia, suurimmassa osassa salaojaputkitusta ei virtaa vettä koskaan.
Mahdollinen Radon tuuletus taas on eriasia.
Mukavaa kun tulee hyviä kysymyksiä ja kaikki muutkin palstan käyttäjät saavat samalla tietoa.

[Anak]

Eikö tuo Fuktisol ole sama kuin Isodrän? Mikä on käytännön etu tuolla verrattuna patolevyyn + styroxiin kun ajatellaan ulkoseiniä? Ainakin omalla kohdalla (salaojarempan yhteydessä) jokunen vuosi sitten tuli tuo Isodrän vastaan ja silloin kustannus olisi ollut huomattavasti suurempi kuin patolevy+styrox -yhdistelmä. Mutta toisaalta nyt tuo 25 €/m2 ei tunnu kovin pahalta. :) No, meillä on patolevyt ja styroxit ja hyvin toimii, kellari kuivui tosi nopeasti eikä ole ollut ongelmia. Myöskin lämpimänä on pysynyt.

-Antti

[Matti Alander]

Salaojittavia lämmöneristeitä valmistetaan useita eri merkkejä Isodrän on yksi ja Fuktisol toinen, lisäksi löytyy ainakin Pordrän ja Sundolit.
Tietysti meidän edustama Fuktisol levy on paras, koska muut ovat kilpailijoita.
Tuotteiden rakenteissa, lujuuksissa, asennettavuudessa ja hinnoissa on jonkin verran eroja. Myyjät kertokoot näistä asioista paremmin.
Korjatessa kosteusvaurioita vanhoissa rakennuksissa on syytä laskea kokonaiskustannus koko salaojitusremontille ja silloin salaojittavat lämmöneristeet ovat kustannuksiltaan edullisempia, kuin patolevy tai muut rakenteet.
Toimivuudessa on sitten kuitenkin valovuosien ero salaojittavien lämmöneristeiden eduksi.
Salaojittavat lämmöneristeet sisältävät useita toimintoja: Talvellakin jäätymättömän pystysalaojituksen, jolloin vedenpaineen kellarinseinässä voi unohtaa. Salaojittavat lämmöneristeet johtavat vettä huomattavasti paremmin, kuin salaojasora. Vettymättömän lämmöneristyksen, joka on erinomaisesti vesihöyryä läpäisevä. Kapillaarikatkon, jossa kapillaarinen kosteuden siirtyminen on max 5 mm. Kosteuseristyksen jossa maavedet eivät pääse kastelemaan sokkelia, sekä tärkeimmän ne toimivat automaattisina kuivaajina, jolloin sisäpuolinenkin vesivuoto kuivuu itsestään ulospäin rakenteesta.
Patolevy Styrox yhdistelmä toimii ainoastaan ulkoapäin tulevaa kosteutta vastaan ja Styrox eriste on herkkä vettymään mahdollisessa vedenpaineessa. Lisäksi rakenne vaatii täydellisen massanvaihdon, joka tulee hyvin kalliiksi.
Patolevyjä käytettäessä on syytä jättää kellarinseinän sisäpuoli pinnoittamatta, jotta se voi kuivua sisäänpäin. Pinnoitettaessa seinärakenne tiiviisti ja asennettaessa ulkopuolelle patolevy syntyy rakenteeksi pohjaton kumisaapas, joka kiihdyttää huokoisalipainetta, sekä nostaa kosteutta kapillaarisesti seinärakennetta pitkin ylöspäin.
Rakenteen varsinainen toimivuus voidaan todeta vasta usean vuoden kuluessa, koska kapillaari siitymä on varsin hidas.

[Jukka68]

Milloin tällaisia salaojittavia eristeitä on ruvettu käyttämään eli onko näistä pitkän ajan kokemusta käytännössä ? Ihan vaan sillä kun tällä rakennus/remontointialalla näköjään tulee tietyin väliajoin uusia kotkotuksia(rakennustapoja,tuotteita...),jotka kestää muutamia vuosia ja huomataan että ei helevetta sitä näin pidä tehdä.Ja suuri yleisö uskoo ku raamattuun. Tämä ei missään nimessä ole heitto MATILLE,firmalle ja heidän tuotteilleen vaan noin yleisesti.
Me rintsikkatalojen omistajat kai ollaan siinä onnellisessa asemassa, että talomme on tehty yksinkertaisesti ilman suurempia kommervenkkejä ja näköjään oikeilla opeilla, koska talot voivat suht. hyvin 50-60 vuodenkin jälkeen ja tästä eteenkin päin. Ainoastaan talot pilataan mielestäni liiallisella /vääränlaisella remontoinnilla.
No jututpa karkasi taas minne sun sattuu vaa olokoon!!

[Matti Alander]

Salaojittavat lämmöneristeet ovat ainakin yli 30 vuotta vanhoja ja Eps-muodossa ovat kotoisin Saksasta. Puutarhurit käyttivät salaojittavia lämmöneristeitä aluksi lumettomassa Saksassa suojaamassa puiden juuria jäätymiseltä ja niiden läpi voitiin kastella.
Ruotsissa Solupolystyreenistä valmistettuja salaojittavia lämmöneristeitä on käytetty myös likemmäs 30 vuotta.
Itse olen aloittanut salaojittavien lämmöneristeiden tuonnin Isodrän merkillä 12 vuotta takaperin ja sen jälkeen niitä on asennettu etupäässä Fuktisol valmistetta satoihin rakennuksiin.
Useissa kunnissa esim. valtaosa homekouluista on eristetty Fuktisol tekniikalla, joissakin jo kaikki.
Myös paljon arvokkaita vanhoja kivitaloja on kuivatettu Fuktisol levyillä. Yksi suurimpia asiakkaita on ollut puolustusvoimat.
Suomessa on myös aikoinaan valmistettu salaojittavia lämmöneristeitä Solupolystyreenistä ja kivivillasta, näissä tekniikoissa salaojituskyky vaan tahtoi olla varsin huono.
Rintamamiestaloja joukkoon mahtuu muutama sata ja toivoisinkin heidän kirjoittavan palstalla miten on toiminut, että vaan vihjeeksi.
Uusia kotkotuksia tietysti aina tulee ja pitääkin, mutta rakennusfysiikka säilyy aina samana ja jos sen oppeja noudattaa, niin ongelmia ei pitäisi olla.
Nykyisin kellarit yleisesti otetaan asuinkäyttöön ja näissä väärillä ratkaisuilla on aiheutettu paljon ongelmia.
Sanoisisin että halpaan hintaan tuijottaminen rakennettaessa on tuonut enemmän ongelmia, kuin uudet keksinnöt ja onhan sitä keksitty paljon uuttakin hyvin toimivaa rakennusmateriaalia.