Vesieristys, hyötyä vai haittaa?

[SadButTrue82]

Meillä vuonna 54 rakennettu talo, jossa kellarissa pesutilat yms. Maanvarainen laatta. Maasta nousevan kosteuden kanssa ei ole ollut koskaan ongelmaa ja kylppärin lattiakin kuivuu ihan OK kun vaan lastalla enimmät suihkuvedet vetää viemäriin. Nyt olisi tarkoitus tekaista remppa tuonne. Samalla menee sauna uusiksi. Nyt oikeastaan mietinnässä onkin vesieristykset. Nyt niitä ei ole ja olenkin lukenut foorumilta paljon ettei kannattaisi laittaakaan, jottei laatan kuivuminen jne. mene persuksilleen.

Millaisia neuvoja viisaammat tähän antaisi? Onko vakuutusten suhteen suosituksia, että pitääkö olla? Yhtenä vaihtoehtona olen miettinyt, että laittaisi suihkunurkan kohdalle ja lattiakaivon ympärille, muttei muualle. Tuo suihkunurkka on nimensä mukaan nurkassa ja kooltaan n. 1,2m x 1,2m, korkeutta n. 2m. Eli vetelisi tuohon mänkit, mutta muualle vain laatat.

Kiitokset neuvoista ja ennen kaikkea kaikista mahdollisista nikseistä/vinkeistä, joita en edes tajunnut kysyä :)

[jope]

Meillä vuonna 54 rakennettu talo, jossa kellarissa pesutilat yms. Maanvarainen laatta. Maasta nousevan kosteuden kanssa ei ole ollut koskaan ongelmaa ........:)

Tuo on se oleellinen pointti. Jos kosteutta ei nouse ei ole syytä jättää eristystä vetämättä... Voi olla ettei muutenkaan, kosteuden nousu ja vedeneristys pitää vaan saada sopimaan samaan yhtälöön. Siis jos rakennusmääräyksistä ollaan huolissaan. Jos ei niin vedetään vaan klinkkerit ja tuuletetaan sisäänpäin. Toimii kyllä niinkin tai ei riippuen asianhaaroista....

[SadButTrue82]

Joo kosteutta ei ainakaan "tulvimalla" tule alhaalta :) Lähinnä perustan olettamuksen kosteuden vähäisyydestä siihen, että kun käydään suihkussa jne, ei laatat tai saumat ole kosteita n. 12 h kuluttua. Ajattelin tosiaan, että laittaisi kosteuseristyksen suihkunurkan alueelle ja kaivon ympärille, mutta muuten jättäisi vesieristyksen pois. Tällöin mahdollisiesti nouseva pieni kosteus tuulettuisi kohdista, joissa eristystä ei olisi. Muihin tiloihin tulee korkeintaan roiskevesiä, jaloista kulkeutuvia ja löylyvesiä, ei muuta. Seinällä ajattelin nostaa eristyksen n. 10cm korkeuteen. Kannattaako ylemmäs? Seinät on ulkoseiniä, jossa maanpinta menee suunnilleen 1m korkeudella. Seinissäkään ei "tummia" kohtia saumoissa ole, eli nekin kuivuu ihan OK.

[Ves_ku]

Mikä on lattian rakenne nyt ja toisaalta mikä siinä vaiheessa kun pääset laattoja lätkimään?

Jos laatta on vanha ja suoraan maahan valettu vailla kapilaarikatkoa ja eristystä on lattian päästävä kuivumaan huoneilmaan. Lattia voi todellakin olla pintakuiva kun kuivuminen sisälle toteutuu. Jos tällaiseen lattiaan laitetaan vesieriste kuivuminen sisälle estyy lähes täydellisesti. Mielestäni tämän asian oivaltaminen onkin ollut se suurin virhe rintamamiestaloa remontoitaessa ja rakenteita muutettaessa. Monessa remontissa on vanhassa toimivassa kellarissa katseltu paikkoja ja todettu, että täällähän on täysin kuivaa. Tehty muutamia johtopäätöksiä ja päädytty mm. sisäpuoliseen eristämiseen, tiiviiden rakenteiden käyttöön, puurunkoihin yms. Ongelma kuitenkin alkaa siinä vaiheessa kun se remontti on siihen tehty ja alkuperäinen toimintaperiaate evätty. On siis täysin väärin ajatella, että kosteutta ei nouse => muutetaan rakenne ja kuvitellaan, että tilanne on edelleen sama turvallinen "kosteuuta ei nouse". Tässä vaan pääsee unohtumaan se oleellinen eli rakenne ei todellakaan enään käyttäydy samoin kuin ennen vesieristystä tmv.

Rakennusmäärääyskokoelman muikainen märkätilarakentaminen toki lähtee siitä, että se vesieriste laitetaan ja luonnollisesti se onkin hyvä juttu. Ongelma vaan on siinä, että se rakennusmääräyskokoelma määrää monta muutakin asiaa jotka mahdollistavat vesieritetyn rakneteen toimimisen. Vaikka määräykset ja lait muutuuu, niin olemassa oleva rakennuskanta ei. Rakennusvalvonta varmasti sen vesieirsteen sinne haluaa, mutta käytännössä se tarkoittaa todella mittavaa rakenteiden peruskorjausta ennen kuin se siveleminen täysin turvallista on. Eli karkeesti jos vesieritys maksaa tarvikkeiden osalta sen 10 € neliö, niin pohja johon sen voi vetää maksaakin 100 € neliö

[Kiwikasa.]

"Jos laatta on vanha ja suoraan maahan valettu vailla kapilaarikatkoa ja eristystä on lattian päästävä kuivumaan huoneilmaan. Lattia voi todellakin olla pintakuiva kun kuivuminen sisälle toteutuu. Jos tällaiseen lattiaan laitetaan vesieriste kuivuminen sisälle estyy lähes täydellisesti. "

Näin. Ja sitten se vesieristys korppaa siitä vanhasta lattiasta irti.

[Juha_P]

Seinällä ajattelin nostaa eristyksen n. 10cm korkeuteen. Kannattaako ylemmäs? Seinät on ulkoseiniä, jossa maanpinta menee suunnilleen 1m korkeudella.

Ulkoseinä. Siis perusmuuri vai rivinteeraus?
Se perusmuurin alimmainen 10cm on kostein osuus koko seinässä.
Jos se on suoraan lattiasta tai anturan päältä nouseva rivinteeraus niin ei sekään kuiva ole.
Mahtaako se vesieriste siinäkään pysyä.

Tätä samaa asiaa on oman projektini osalta pohdittu ja kinattu parissakin ketjussa . Niiden auttamana tein oman ratkaisuni ja suhtaudun niin, että aika näyttää kuinka äijän käy.
Uskaltauduin vesieristeen pesutilaan nippanappa laittamaan koska:
-Lattian alla on salaojittava eriste.
-Lattia on erotettu sokkelista kapillaarisuuden (ja lämpövuodon) katkaisemiseksi.
-Lattia on lämmitetty.
-Rivinteeraus on uuden lattian päällä ja välissä vielä varmuuden vuoksi kapillaarikatko.

Ilman em. ehtojen täyttymistä en olisi laittanut ja nytkin on epävarma tunne.

Avausviestissä kysyttiin neuvoja viisaammilta. Viisaampien ajatuksia tuli jo edellä ja nämä mun jutut on vaan amatöörin toilailuja, jotka voi jättää omaan arvoonsa mutta en malttanut olla hiljaa kun samaa asiaa pohdittu melkeimpä valvottuihin öihin asti.

[hartsakoski]

Sama on pähkäilyn aihe mullakin,talokin on saman ikäinen.Nuo vastaukset viestiisi vahvistavat omaa ajatustani siitä,että ei taida meille vesieristeitä tulla...

[SadButTrue82]

Alapulista eristystä ei meillä ole vaan tuo laatta on valettu hiekalle/soralle (täyttä varmuutta ei ole, mutta ei siellä ainakaan mitään eristeitä ole). Seinät on ulkoseinää (tosin on mahdollista, että jälkikäteen on alkup. sisäpuolelle vedetty lecaharkkoa tms. koska näin on muualla kellarissa. Seinän kokonaispaksuus arviolta n. 30cm tai vähän yli).

Juuri tuo sisäänpäin kuivuminen onkin se juttu, josta olen lukenut aiemmista ketjuista ja tuntuisi ehkä "turvallisimmalta" laittaa vaan todella jyrkät kaadot ja jättää eristys pois, tai korkeintaan lattiakaivon välittömään läheisyyteen, jotta vedet valuu kaivoon eikä muualle. Varmaan samalla kertaa nyt kun alkaa tuota remppaa tekemään (vaikka kyseessä käytännössä laattojen vaihto jne.) taidan myös korvata vanhoja rautaviemäreitä uusilla. Pohjaviemäriä ei kuntotarkastuksen mukaan ole vaihdettu (alkup. valurautaa), mutta teettämäni kuvauksen mukaan se on uusi muoviputki. Eli selviäisipähän nuokin mysteerit sitten samalla.

Jos tuon vesieristyksen jättää pois, niin onko mitään "riskiä" jos laittaisi lattialämmityksen suihkunurkkaan sähköllä siten, että se ei ole jatkuva vaan päällä ainoastaan esim. ajastinkytkimellä vaikkapa 1-3 h kerrallaan? Tuolloin se varmaan edes auttaisi kuivumista, mutta ei välttämättä lämmittäisi maata laatan alla ja ennen kaikkea vapauttaisi crocsien käytöstä suihkussa perheen naispuolisilla :)

[Laurakaisa]

Tee siihen suihkun alle puuralli niin pääset helpommalla

Meillä on just tuollainen "ihan kuiva" kellari - siis siinä määrin kuiva, että maapohjaisen kellarin osan lattialla ollut sanomalehtisilppu oli näennäisen vauriotonta maattuaan kolmisenkymmentä vuotta maata vasten. Vaan kuinka kävi, kun unohdettiin viime keväänä pari liian tiivistä lattiapäällysteen palasta kellarin käytävälle:



Maali siis korkkasi irti tiiviin pinnan alla. Vaikka muuten kellari oli edelleen tuon kuvan ottamisen aikaan "ihan kuiva", samalla tavalla kuin ennenkin. Näillä parametreilla en laittaisi rintamamiestalon kellariin vesieristettä muissa kuin tuollaisissa Juha_P:n tapauksissa, jossa on varmistettu useampaan kertaan että rakenne on "moderni" ja toimii vesieristeen kanssa.

Jos rakentaisin märkätiloja mihinkään muualle kuin kellariin niin toki tekisin nykyaikaiset vesieristykset vimpan päälle. Mutta jotenkin tuntuu että purumökissä kivirakenteinen kellari on kaikkein turvallisin paikka lutrata veden kanssa - ja meidän tapauksessa jos se on toiminut 60 vuotta niin kyllä se toimii jatkossakin. Vaan talot ovat erilaisia, rakentamispaikka vaikuttaa tosi paljon ja muutenkin yksilöllisiä eroja on.

[kappalainen]

Jos toimii miksi muuttaqa rakennetta? Riskin vuoksi?

[jope]

Tarpeet muuttuu,elämä muuttuu,ihmiset muuttuu,ajat muuttuu... se mikä toimi vuosisadan vaihteessa ja vielä viiskytluvulla ei välttämättä toimi enää nykypäivänä. Profeetta Kaila kirjoitti teesinsä ysikytluvulla ja nekään ei enää kaikilta osin pidä paikkaansa. Jos edes kirjoitusaikanaan mutta silloin sitä ei vielä tiedetty...

[kappalainen]

Tarpeet muuttuu,elämä muuttuu, ihmiset muuttuu,ajat muuttuu... se mikä toimi vuosisadan vaihteessa ja vielä viiskytluvulla ei välttämättä toimi enää nykypäivänä. Profeetta Kaila kirjoitti teesinsä ysikytluvulla ja nekään ei enää kaikilta osin pidä paikkaansa. Jos edes kirjoitusaikanaan mutta silloin sitä ei vielä tiedetty...

Toimiminen on suhteellista. Jos upottaa rahaa 15 000 on parempi toimia 100 vuotta, jos satasella tekee, niin viikko on hyvä. Silloin kun arveluttaa, kannatta kysellä rakennesuunnittelijalta, ei profeetoilta, jos tarkkoja ollaan.

[antknu]

Jos toimii miksi muuttaqa rakennetta? Riskin vuoksi?

Periaatteessa juuri näin. Itse modernisoin kellarisaunatilat periaatteella, jossa lattiaa ei avattu. Vanha 8-10cm betoni, jonka päälle sähkövastukset ja muutaman sentin kakku. Siis mukavuuslämmöstä kyse. Vesieristys vain suihkualueen seinille. Takkahuoneessa 30x30 klinkkeri ja sauna+ph 10x10 laatta isohkolla saumalla.

Eristys seinissä sisältäpäin 2x30mm finnfoamilla ja laatan ja seinän rajaan 25x300 tuuletuskanava SPU:n kellariohjeiden mukaan. Kanavaan pääsee näkemään parista kohdasta ja on erittäin kuivan oloinen kaikilla keleillä.Lattiassa ei siis eristystä ja alla savikakkua riittävästi. Talon kellarista löytyy tosin "kaivo" jonne vettä tulee "jostain".

Tila pysyy mukavan lämpimänä (sauna, ph ja th uht 30m2) ja lattian pintalämpö on n. 19 astetta ilman sähkövastuksia. Kun kiukaan päällelaiton yhteydessä laittaa lattaialämmöt päälle, niin saunaan mentäessä tunnin kuluttua lattian pinta tuntuu jo mukavalta.

Tällä on menty mainiosti kolmisen vuotta. *kop kop*