Kellarin seinissä ulkona on patolevy ja eps. Samalla laitettiin salaojat kuntoon. Nyt kellarissa on purettu kaikki lattiat pois ja kaivettu niin syvälle, kuin pääsee. Alimmaiseksi laitoin Fuktisol levyn, sen päälle finfoamin ja sen päälle tuli 10cm valu, jossa vesikiertoinen lattialämpö.
Kysymys siis kuuluu: Mitä sisäseiniin rivinteerauksen päälle?
Otin yhteyttä yritykseen nimeltä Kasil Finland www.kasil.fi. Heillä on Kasil K rakennuslevyä, jossa on kalsiumsilikaattia, joka estää homeen muodostumista. Tuotetta käytetään kosteusongelmallisten kellaritilojen turvalliseen rakentamiseen ja pinnoittamiseen.
He sanoivat, että levy laitetaan suoraan kiinni rivinteeraukseen ja lattiasta kattoon.
Miltä tämä kuulostaa vai onko jollakin parempi vaihtoehto seiniin?
Kellarin sisäseinät.
Re: Kellarin sisäseinät.
Miksi levy rivinteerausken päälle? Rappaus olisi mielestäni varma toimisin vaihtoehto.
Levyn homeen muodostuksen estosta ei juurikaan ole hyötyä. Ensinnäkin rakenne kannattaa suunnitella niin, ettei hometta muodostu tai ainakin mahdollisuus on minimoitava. Toiseksi kun seinään laitetaan se levy niin sen taakse saattaa jäädä rakoja joihin pääsee esim. pölyä joka alkaa elämään omaa elämäänsä. En myöskään pidä mahdottomana, että kapilaarikosteuden mukana nousee ravinteita homeen muodostumiselle.
Mikä on levyn höyrynläpäisykyky? Sisälle kuivumista ei kannata kokonaan estää patolevyn kanssa eikä se suositeltavaa ole salaojittavan eristeen kanssakaan jos ei ole aivan pakko.
Levyn homeen muodostuksen estosta ei juurikaan ole hyötyä. Ensinnäkin rakenne kannattaa suunnitella niin, ettei hometta muodostu tai ainakin mahdollisuus on minimoitava. Toiseksi kun seinään laitetaan se levy niin sen taakse saattaa jäädä rakoja joihin pääsee esim. pölyä joka alkaa elämään omaa elämäänsä. En myöskään pidä mahdottomana, että kapilaarikosteuden mukana nousee ravinteita homeen muodostumiselle.
Mikä on levyn höyrynläpäisykyky? Sisälle kuivumista ei kannata kokonaan estää patolevyn kanssa eikä se suositeltavaa ole salaojittavan eristeen kanssakaan jos ei ole aivan pakko.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Re: Kellarin sisäseinät.
Tässä lisää tietoa Kasil levystä:
Kasil K on kosteuden kestävä rakennuslevy. Rakennuslevy on hygroskooppinen, jolloin se imee ja luovuttaa kosteutta ilman kosteusvaihtelun mukaan. Materiaalin lujuus heikkenee, jos levy kastuu ja kuivuessa lujuus palautuu täydellisesti. Kosteus ei aiheuta levylle rapautumista, tai materiaalin huuhtoutumista, eikä aiheuta sille pysyvää vahinkoa. Pakkanen ei vaikuta kuivaan levyyn.
Levyt suunnittelin kiinnittää laastilla, joka tulee kauttaaltaan rivinteeraukseen, jottei ilmarakoja synny. Levyt kiinnitetään EH erikoislaastilla, josta tässä lisä infoa: EH - erikoislaastin avulla Kasil K - ja E - sarjan levyt voidaan kiinnittää rakenteeseen, tai toisiinsa. Näin muodostetaan monoliittinen vettä voimakkaasti absorboiva rakenne, joka rakenteen kosteuskuormittuessa sitoo kosteutta nopeasti itseensä vapautten sen kiinteistön huonetilaan vesihöyrynä.
Olen seinien materiaaleista kysellyt niin rakennus "asiantuntijoilta" sekä rautakauppojen asiantuntijoilta. Kaikilta olen saanut saman vastauksen. Jos rivinteeraukseen nousee kosteutta, niin se pitää jotenkin saada pois. Olen soitellut kaikkiin paikkoihin mitä hiukankin tiedän, mutta tämä on ensimmäinen joka kuulemma toimii ja on myös ensimmäinen josta olen vastauksen ylipäänsä saanut kysymykseeni, että miten seinät tulisi tehdä.
Kasil K on kosteuden kestävä rakennuslevy. Rakennuslevy on hygroskooppinen, jolloin se imee ja luovuttaa kosteutta ilman kosteusvaihtelun mukaan. Materiaalin lujuus heikkenee, jos levy kastuu ja kuivuessa lujuus palautuu täydellisesti. Kosteus ei aiheuta levylle rapautumista, tai materiaalin huuhtoutumista, eikä aiheuta sille pysyvää vahinkoa. Pakkanen ei vaikuta kuivaan levyyn.
Levyt suunnittelin kiinnittää laastilla, joka tulee kauttaaltaan rivinteeraukseen, jottei ilmarakoja synny. Levyt kiinnitetään EH erikoislaastilla, josta tässä lisä infoa: EH - erikoislaastin avulla Kasil K - ja E - sarjan levyt voidaan kiinnittää rakenteeseen, tai toisiinsa. Näin muodostetaan monoliittinen vettä voimakkaasti absorboiva rakenne, joka rakenteen kosteuskuormittuessa sitoo kosteutta nopeasti itseensä vapautten sen kiinteistön huonetilaan vesihöyrynä.
Olen seinien materiaaleista kysellyt niin rakennus "asiantuntijoilta" sekä rautakauppojen asiantuntijoilta. Kaikilta olen saanut saman vastauksen. Jos rivinteeraukseen nousee kosteutta, niin se pitää jotenkin saada pois. Olen soitellut kaikkiin paikkoihin mitä hiukankin tiedän, mutta tämä on ensimmäinen joka kuulemma toimii ja on myös ensimmäinen josta olen vastauksen ylipäänsä saanut kysymykseeni, että miten seinät tulisi tehdä.
Re: Kellarin sisäseinät.
Yksinkertainen, huokea, terveellinen ja helposti huollettava vaihtoehto on kalkkimaali. Rappaus vielä alle, jos silmä vaatii 
----
Täyskellarillinen RMT vm. 1958.
Maalämpö, Vallox 90 SE, varaava tulisija ja pari ilppiä seinässä.
Täyskellarillinen RMT vm. 1958.
Maalämpö, Vallox 90 SE, varaava tulisija ja pari ilppiä seinässä.
Re: Kellarin sisäseinät.
On näistä ollut keskstelua..
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... rm#p152309
(Epatherm, vastaavanlaista kalsium-silikaattilevyä)
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... rm#p152309
(Epatherm, vastaavanlaista kalsium-silikaattilevyä)
Re: Kellarin sisäseinät.
Mä päädyin toistaiseksi tiilitasoitteeseen... joka paikkaan sitä en aio laittaa mutta en ole keksinyt vielä millä saa sisäseinät (betoni, tiili) pestyä niin puhtaaksi että niissä kestää maali... onko siihen ehdotuksia? Kalkkimaalia mietin alun perin, mutta sitä ei saakaan laittaa sementtipitoisiin seinin, miksihän lienee....?
"The harder you try, the dumber you look."
-
Laurakaisa
- Jäsen
- Viestit: 1241
- Liittynyt: Ma Huhti 05, 2010 21:28
- Paikkakunta: Mikkeli
- Kotisivu: http://laurakaisatalo.blogspot.com
Re: Kellarin sisäseinät.
Luitko sitä ohjetta, jossa sanottiin että mitä enemmän sementtiä ulkoseinän rappaus sisältää, sen huonompi on kalkkimaalin tarttuvuus? Se ohje koskee siis ulkoseiniä, kellarin betonisia sisäseiniä voi kyllä surutta sutia kalkkimaalilla. Niinhän rintamamiestalojen säästöbetoniseinäisiä kellareita on tyypillisesti maalattukin, ja nimenomaan tuolla perinteisellä, hautakalkista tehdyllä kalkkimaalilla. Esim. meillä on yksi tällainen tyypillinen aikakautensa edustaja, jonka puuliiterinä toimineesta tilasta tehtiin vähän fiinimpi pyykkitupa. Kalkkimaali pysyy kyllä seinässä, kun tottelee maalausohjeita eli kostuttaa seinän ennen maalausta KALKKIvedellä, ei pelkällä vedellä, ja tekee noita kalkkivesikostutuksia aina maalikerrosten väliin. Ja maalaaminen on tosiaan miellyttävämpää kalkkihakkurilla mutta esim. katon kalkitseminen ei oikein silläkään... kalkkimaali on aika lirua.
"Saavat tehdä tämän päivän talot juuri niin kuin haluavat, mutta minun talo on tehty kuusikymmentä vuotta sitten ja semmonen aika näkyy talossa ja ihmisessä. Kiitos mutta ei kiitos." - Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Re: Kellarin sisäseinät.
Nyt alkaa kellari olemaan lopuillaan.
Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva.
Jos kysyttävää, niin vastaan mielelläni.
Oleskelutila
Pukuhuone
Pesuhuone
Sauna
Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva.
Jos kysyttävää, niin vastaan mielelläni.
Oleskelutila
Pukuhuone
Pesuhuone
Sauna
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin sisäseinät.
Paljon on ollut työtä, mutta lopputulos on hieno.
Vastaavia Silikaatti levyjä on käytetty jo suhteellisen kauan keski-Euroopassa jossa on paljon vanhoja tiilisiä rakennuksia ja kapillaarinen kosteudennousu suuri ongelma.
Toimivat varmasti kuten luvataan, mutta ovat suuritöisiä asentaa. Kosteusongelmasta kuitenkin on jotenkin päästävä, niin esteettisistä syistä kuin terveydellisistäkin.
Tuote ei kuitenkaan yksinään ole ratkaisu, vaan ulkopuoli pystysalajoituksineen ym. on oltava kunnossa. Takavuosina esim. Munters toi markkinoille käänteis osmoosi periaatteella toimivia kosteutta kuivaavia heikkovirta käytöllä kuivaavia ideoita. Niitä sitten yritettiin tunkea mahdottomiin vesisuoniin ja lopputulos oli arvattavissa kustannusten ollessa suuret.
Kirjoittajan kellarissa oli valmiina rivinteeraus, joka vähentää kosteuskuormaa sisäseinässä ja on OK.
Patolevyn kuivaavat ominaisuudet ovat huonot, mutta kyllä niilläkin kosteuskuormaa saadaan vähennettyä, varsinkin jos pystysalaojitus on kunnolla tehty.
Lattiarakenteessa ajatus on sinänsä hyvä, mutta höyrytiivis suulakepuristettu levy romahduttaa ajatuksen ulospäin kuivumisesta. Parempi vaihtoehto on normaali lattia eps 100 kpa, joka päästää vesihöyryä läpi ja parhaat kuivaamisominaisuudet saadaan käyttämällä pelkästään salaojittavaa eristettä.
Näitä kerrosrakenteita on käytetty kustannussäästö mielessä, mutta suulakepuristettu alkaa olla hinnaltaan jo samaa luokkaa jolloin kustannussäästökin jää pieneksi.
Mitään katastroofia tuskin tulee, lattia kuivuu ainoastaan sisäänpäin ja normaali tilanteessa missä ei ole vuotoja tai kosteutta ei pääse rakenteeseen toimii.
Hyvä lämmöneristys pitää vesihöyryn maaperässä ja kapillaarikatko on erinomainen, seinän tuotteet toimivat, ei muuta kuin huoletonta asumista korjatussa kellarissa.
Vastaavia Silikaatti levyjä on käytetty jo suhteellisen kauan keski-Euroopassa jossa on paljon vanhoja tiilisiä rakennuksia ja kapillaarinen kosteudennousu suuri ongelma.
Toimivat varmasti kuten luvataan, mutta ovat suuritöisiä asentaa. Kosteusongelmasta kuitenkin on jotenkin päästävä, niin esteettisistä syistä kuin terveydellisistäkin.
Tuote ei kuitenkaan yksinään ole ratkaisu, vaan ulkopuoli pystysalajoituksineen ym. on oltava kunnossa. Takavuosina esim. Munters toi markkinoille käänteis osmoosi periaatteella toimivia kosteutta kuivaavia heikkovirta käytöllä kuivaavia ideoita. Niitä sitten yritettiin tunkea mahdottomiin vesisuoniin ja lopputulos oli arvattavissa kustannusten ollessa suuret.
Kirjoittajan kellarissa oli valmiina rivinteeraus, joka vähentää kosteuskuormaa sisäseinässä ja on OK.
Patolevyn kuivaavat ominaisuudet ovat huonot, mutta kyllä niilläkin kosteuskuormaa saadaan vähennettyä, varsinkin jos pystysalaojitus on kunnolla tehty.
Lattiarakenteessa ajatus on sinänsä hyvä, mutta höyrytiivis suulakepuristettu levy romahduttaa ajatuksen ulospäin kuivumisesta. Parempi vaihtoehto on normaali lattia eps 100 kpa, joka päästää vesihöyryä läpi ja parhaat kuivaamisominaisuudet saadaan käyttämällä pelkästään salaojittavaa eristettä.
Näitä kerrosrakenteita on käytetty kustannussäästö mielessä, mutta suulakepuristettu alkaa olla hinnaltaan jo samaa luokkaa jolloin kustannussäästökin jää pieneksi.
Mitään katastroofia tuskin tulee, lattia kuivuu ainoastaan sisäänpäin ja normaali tilanteessa missä ei ole vuotoja tai kosteutta ei pääse rakenteeseen toimii.
Hyvä lämmöneristys pitää vesihöyryn maaperässä ja kapillaarikatko on erinomainen, seinän tuotteet toimivat, ei muuta kuin huoletonta asumista korjatussa kellarissa.