ikunan kittauksen ongelma
ikunan kittauksen ongelma
Miksikän maali kiehui kitin päällä?
Ensimmäisen ikkunan kanssa ei ollut ongelmia mutta tuossa toisessa ikkunassa "luikertelee matoja" kitin ja maalin välissä?
kitti on tikkurilan pellavaöljyn ja (erikois?) liidun ikkunakittiä ja maali on tikkurilan teho ikkunamaalia (öljy sellaista)
kaikki on tehty niinkuin pitääkin
puu hiottu puhtaaksi, päälle tikkurilan valtti pohjuste, 1vrk kuivumista, maalli yksi kerros, lasi paikalleen + kittaus, 3vrk kuivumista ja kaksi kerrosta pintamaalia päälle.
Tämä meni kyllä mainoksen puolelle mutta ihmetyttää mikä meni vikaan kun ensimmäisen ikkunan kanssa ei ollut ongelmia. Se ero kylläkin oli että ensimmäisessä lasissa kitti kerkesi kuivua pari viikkoa ennekuin maalasin sen.
Ensimmäisen ikkunan kanssa ei ollut ongelmia mutta tuossa toisessa ikkunassa "luikertelee matoja" kitin ja maalin välissä?
kitti on tikkurilan pellavaöljyn ja (erikois?) liidun ikkunakittiä ja maali on tikkurilan teho ikkunamaalia (öljy sellaista)
kaikki on tehty niinkuin pitääkin
puu hiottu puhtaaksi, päälle tikkurilan valtti pohjuste, 1vrk kuivumista, maalli yksi kerros, lasi paikalleen + kittaus, 3vrk kuivumista ja kaksi kerrosta pintamaalia päälle.
Tämä meni kyllä mainoksen puolelle mutta ihmetyttää mikä meni vikaan kun ensimmäisen ikkunan kanssa ei ollut ongelmia. Se ero kylläkin oli että ensimmäisessä lasissa kitti kerkesi kuivua pari viikkoa ennekuin maalasin sen.
kitti liian märkää, erilainen kittiseos, maalikerrokset liian paksuja, liian kuuma keli, liikaa kosteutta ilmassa/kitissä... tai nämä kaikki, tai jotain muuta.
ja alkydiöljymaalia ulos pellavakitin päälle..?
mutta: ulkopinnoilla maalausta ei pitäis arvostella yhtä kireästi kuin vaikka pöydän pinnassa, kyllä se röpönenkin käy - vaikka omaan silmään pistääkin.
pidä paikkamaalausväli pienenä, ei tartte tehdä pohjatöitä (tärpättipyyhintää lukuunottamatta) niin ajan kanssa saat tasaisen ja kestävän pinnan.
ja alkydiöljymaalia ulos pellavakitin päälle..?
mutta: ulkopinnoilla maalausta ei pitäis arvostella yhtä kireästi kuin vaikka pöydän pinnassa, kyllä se röpönenkin käy - vaikka omaan silmään pistääkin.
pidä paikkamaalausväli pienenä, ei tartte tehdä pohjatöitä (tärpättipyyhintää lukuunottamatta) niin ajan kanssa saat tasaisen ja kestävän pinnan.
Jostain muistan lukeneeni että pellavaöljymaalin voisi vetäistä pellavaöljykitin päälle suhteellisen nopeasti (päiviä) mutta jos on alkydimaali niin on syytä odottaa 4 viikkoa. Minulla jäi kitti kuivumaan pariksi kuukaudeksi eikä Teholla maalauksessa tullut mitään ongelmia vastaan. Aika näyttää miten kestää.
pitää antaa kuivua
Itse olin katsomassa ikkunoiden entisöintinäytöstä Rakennusapteekissa ja ainakin siellä sanoivat, että pitää pari viikkoa antaa kuivua ennen maalaamista juurikin sen tähden, ettei mene ryppyyn. Heillä oli käytössään ruotsalainen Ahlbackin (vai miten se kirjoitetaan) pellavaöljymaali.
Itsekin muuten ostin tuota maalia ja pitää sanoa, että vaikka pirun kallista olikin, niin kyllä Uula jää toiseksi.
Itsekin muuten ostin tuota maalia ja pitää sanoa, että vaikka pirun kallista olikin, niin kyllä Uula jää toiseksi.
Ystävällisin terveisin Mize
Niin no
Uulan öljymaalissa minua häiritsi oikeastaan sen kauan kestävä kuivuminen. peittävyys ei liene kovin suuri ongelma pellavaöljymaalissa, kun sitä pitää kuitenkin vetää monta kerrosta, jolloin varmaan peittää.MM kirjoitti:Minusta Uulan öljymaali ei ollut peittävää. Hyvä öljymaali on niin riittoisaa, että hintaa ei kannata verrata tavallisiin alkydimaaleihin.
Ystävällisin terveisin Mize
öljymaalin hyvä kesto tulee juuri siitä hitaasta kuivumisesta, jonka aikana maali imeytyy puuhun kunnolla. liian nopean pinnalta kuivumisen ja sitä kautta huonon tarttuvuuden takia öljymaalilla ei pitäisikään maalata liian lämpimillä säillä - virtasen maalitehtaan äijien suositus tuonne miinus viiteen asti.öljymaalissa minua häiritsi oikeastaan sen kauan kestävä kuivuminen
ihan samaa asiaa kuin edellä: paksuna pintana öljymaali kuivuisi pinnastaan (nahottuu, niinkuin sanotaan), joten se on suunniteltukin useampana ohuena kerroksena maalattavaksi.öljymaali ei ollut peittävää
ks. vaikka uulan maalausohjeet (pohja-. väli- ja valmiiksimaalaus).
jo on ihme jos ei kolmella kerroksella peity - vai oikaisitko ja yritit yhdellä?
useimmissa noissa vanhan ajan tapaan tehtävissä jutuissa on vähtiä enemmän kuin moderneissa, mutta ei se tuotevika ole vaan ominaisuus.
En yrittänyt oikoa, mutta kun Uulan öljymaalin peittävyys oli selvästi huonompi kuin Panu Kailan ohjeella itse sekoitetulla öljymaalilla. Eli pigmentti oli heikkolaatuista siinä erässä jonka käsiini sain. Öljymaalin sekoittaminen itse pigmentistä ja keitetystä vernissasta on niin simppeli homma, että en ole ostomaaleja enää sen koommin käyttänyt. Talomaalin kanssa on harkinnassa, kun on iso erä ja pitäisi saada samaan sävyyn ja mahdollisesti homeenaestoaineita mukaan, sen saattaisin tilata valmiina. Ja sisäoviin lapisperheessämme tulee jatkossa joko lakkaöljymaali tai alkydi, puhdas öljymaali valkoisena on vaikea pitää puhtaana. Saa nyt nähdä.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Nyt täytyy yhtyä jmattiksen kommentteihin ihan yksyhteen. Se mitä oon venetöitä tehnyt puhuu ihan sitä samaa. Ja kun lukee vaikka Kailan "Kevät toi maalarin" haastatteluja niin jutun juonihan meni aina että "milläs vaan sitä torppaas maalaat niin pa viimeseen varviin vähä raakaa öljyä joukkoon nii tulee sitkeempää". Sillä ei enää ollu mitään väliä että millä maalilla oli maalaamassa, mutta raakaa öljyä piti panna joukkoon. Puuvenehommissa ne on vetäneet raakaa öljyä jopa Unicaan, joka on uretaanialkydi jollei oo mitään tekemistä öljymaalien kanssa.
Mä oon veneissä tottunu siihen että vanhaan malliin tehden ensin tuhritaan kyllästettä pintaan joku viikko ja sitten lakataan päältä siinä kymmenkunta kertaa. Tää talohomma on pirun joutusaa siihen nähden.
MM, se öljymaalin joutavuus ovissa ja muissa paikoissa on ihan oikee havainto, ja lakkamaali on siihen ihan oikeaa. Ja kun tykkäät itse tehdä maalia, niin osta Le Tonkinoisia tai jotain muuta kiinanpuuöljylakkaa. Ihan vitivalkoisen maalin tekee mikä vaan tehdas, mutta lakasta ja pigmentistä aavistuksen laihaksi tehty ja useaampaan kertaan maalattu maali antaa niin upean lämpimän meripihkan sävyisen maalin että sitä ei saa mistään.
Ja kyllä siitä saa kerralla peittävän vitivalkoisenkin jos on kiire :)
Pekka
P.S: ja talomaalin ostaminen valmiina on viisautta. Vaikka teen itte kaiken koristelistojen höyläyksestä alkaen, niin maalin kanssa ei kannata pelleillä. Parin vuoden viisaus on maalissa vielä pirunmoista tyhmyyttä, sen maalin oikeutus näkyy vasta viiden, viidentoista tai kahdenkymmenen viiden vuoden päästä.
Vaikka tein itte joku vuos siten samaa maitomaalia samoilla räsähdeillä toistakymmentä pöntöllistä niin vaan yksi niistä homehtui. Se homehtunu vaan sattu meneen niin kamalaksi että se oli enempi mustaa kun valkosta, ja tänä päivänä en tiedä että mitä lorahti liikaa. Vaikka kuin tekee kaiken ihan itte, niin esim. ulkomaali on niitä joiden kanssa ei kannata kuihailla ite. Jos oikein uskaltaa, niin mikä jottei, mutta jos riskit on isot. Punaväriä keitti ennen kaikki itte, mutta jos öljymaalia piti tehdä parempaan taloon, niin siihen otettiin aina maalari. Sekin jo kertoo siitä että on sitä ennenkin kokeiltu ja epäonnistuttu.
Vai miks ei kartanon pehtooria pantu sotkemaan öljymaalia taloon, vaikka aittojen ja navettojen punamultaus annettiinkin sen vastuulle?
Mä oon veneissä tottunu siihen että vanhaan malliin tehden ensin tuhritaan kyllästettä pintaan joku viikko ja sitten lakataan päältä siinä kymmenkunta kertaa. Tää talohomma on pirun joutusaa siihen nähden.
MM, se öljymaalin joutavuus ovissa ja muissa paikoissa on ihan oikee havainto, ja lakkamaali on siihen ihan oikeaa. Ja kun tykkäät itse tehdä maalia, niin osta Le Tonkinoisia tai jotain muuta kiinanpuuöljylakkaa. Ihan vitivalkoisen maalin tekee mikä vaan tehdas, mutta lakasta ja pigmentistä aavistuksen laihaksi tehty ja useaampaan kertaan maalattu maali antaa niin upean lämpimän meripihkan sävyisen maalin että sitä ei saa mistään.
Ja kyllä siitä saa kerralla peittävän vitivalkoisenkin jos on kiire :)
Pekka
P.S: ja talomaalin ostaminen valmiina on viisautta. Vaikka teen itte kaiken koristelistojen höyläyksestä alkaen, niin maalin kanssa ei kannata pelleillä. Parin vuoden viisaus on maalissa vielä pirunmoista tyhmyyttä, sen maalin oikeutus näkyy vasta viiden, viidentoista tai kahdenkymmenen viiden vuoden päästä.
Vaikka tein itte joku vuos siten samaa maitomaalia samoilla räsähdeillä toistakymmentä pöntöllistä niin vaan yksi niistä homehtui. Se homehtunu vaan sattu meneen niin kamalaksi että se oli enempi mustaa kun valkosta, ja tänä päivänä en tiedä että mitä lorahti liikaa. Vaikka kuin tekee kaiken ihan itte, niin esim. ulkomaali on niitä joiden kanssa ei kannata kuihailla ite. Jos oikein uskaltaa, niin mikä jottei, mutta jos riskit on isot. Punaväriä keitti ennen kaikki itte, mutta jos öljymaalia piti tehdä parempaan taloon, niin siihen otettiin aina maalari. Sekin jo kertoo siitä että on sitä ennenkin kokeiltu ja epäonnistuttu.
Vai miks ei kartanon pehtooria pantu sotkemaan öljymaalia taloon, vaikka aittojen ja navettojen punamultaus annettiinkin sen vastuulle?
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Elän käsityksessä, että öljymaalin teon kriittisin vaihe on maaliöljyn keittäminen, jonka mestarit aikoinaan tekivät itse. Jos/kun nykyään saa valmista, hyvälaatuista vernissaa sekä hyvälaatuista pigmenttiä, loppu on simppeliä. Harkinnassa on semmoinenkin, että ostaisin valmiina valkoisen perusmaalin (puhtaan titaanidioksidin saaminen on kviven alla) mutta sävyttäisin itse.
Se Uulan maali ei peittänyt kolmena kerroksena eikä oikein hyvin vielä neljänäkään, joten epäilen edelleen että siinä oli huijattu pigmentin laadussa. Hangon värin titaanivalkoinen, vaikka sekin on jatkettua, antoi selvästi paremman peiton.
Se Uulan maali ei peittänyt kolmena kerroksena eikä oikein hyvin vielä neljänäkään, joten epäilen edelleen että siinä oli huijattu pigmentin laadussa. Hangon värin titaanivalkoinen, vaikka sekin on jatkettua, antoi selvästi paremman peiton.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Eipä öljyä niin kovin itse keitetty enää 1800-luvun lopun jälkeen, kyllä se monin osin oli tehtan tavaraa.
Kyllähän itsekin maalista voi saada hyvää. Ei ne ihmistä kummempia otuksia ole maalaritkaan olleet. Teoriassa taikka periaatteessa ei öljymaalin teossa ole mitään outoa, mutta käytännön tasolla... Jos se homehtuva satsi sattuu olemaan 60 litraa ja se on kaikki seinissä kun homma huomataan niin minkäs teet. Ja jos se ei vaikka tykkää pysyä seinässä?
Mulla on sama ajatusmaailma, mutta olen koe-eriä lukuunottamatta tehnyt öljymaalit valkoiseen perusmaaliin itse sävyttäen. Ei taida olla tän talon maaleissa tehtaan sävyjä kun Ferreksi ja kalkin väri, muut on itte vaikka millä rotanmyrkyllä värjätty.
Ite pelkään, mutta hieno juttu jos uskallat koittaa, varsinkin kun olet jo ehtinyt kokeilla sävytystä ja maalin tekoa muuten. Kunhan vaan tuut viidentoista vuoden päästä kertomaan että vieläkö se sitten näyttää hyvältä
Pekka
P.S, meillä on samaten Uulan maalin kanssa vähän läpikuultavaa seinää sinkkimaalin ja kahden öljymaalin jälkeen. Se voi olla maalin huonoutta, mutta voi se toki olla sitäkin että se pellavamaali tarttee käsialan. Jos ottaa tarpeeksi tosissaan sen että maali hangataan pirun tiukkaan niin kyllähän kuivalla pensselillä saa kuivan seinän. Mä kun vielä olen käsialani tehnyt vuosien saatossa pellavaöljylakalla jota saa sipsiä vielä tiukempaan hienoa pintaa tehdessä niin voi olla että seinässä vaan on ihan liika vähän maalia, eikä maalissa olekaan mitän vikaa.
Toiseen päin kattoen, mitä enemmän maalissa on pigmenttiä, sen kovempaa siitä tulee. Jos siitä haluaa pikavalkoista, niin se kovettuu nopeammin. Sama juttu kun yritin päntätä väkisin liian kovaa ikkunakittiä, se oli melkeen puukolla vuoltavaa jankkia. Niinpä se olikin kuivunut yli muutamassa vuodessa ja maali päältä katkoilla. Ei se maali sillä pigmentilläkään välttämäti parane, vaikka peittävyys lisääntyykin.
Kyllähän itsekin maalista voi saada hyvää. Ei ne ihmistä kummempia otuksia ole maalaritkaan olleet. Teoriassa taikka periaatteessa ei öljymaalin teossa ole mitään outoa, mutta käytännön tasolla... Jos se homehtuva satsi sattuu olemaan 60 litraa ja se on kaikki seinissä kun homma huomataan niin minkäs teet. Ja jos se ei vaikka tykkää pysyä seinässä?
Mulla on sama ajatusmaailma, mutta olen koe-eriä lukuunottamatta tehnyt öljymaalit valkoiseen perusmaaliin itse sävyttäen. Ei taida olla tän talon maaleissa tehtaan sävyjä kun Ferreksi ja kalkin väri, muut on itte vaikka millä rotanmyrkyllä värjätty.
Ite pelkään, mutta hieno juttu jos uskallat koittaa, varsinkin kun olet jo ehtinyt kokeilla sävytystä ja maalin tekoa muuten. Kunhan vaan tuut viidentoista vuoden päästä kertomaan että vieläkö se sitten näyttää hyvältä
Pekka
P.S, meillä on samaten Uulan maalin kanssa vähän läpikuultavaa seinää sinkkimaalin ja kahden öljymaalin jälkeen. Se voi olla maalin huonoutta, mutta voi se toki olla sitäkin että se pellavamaali tarttee käsialan. Jos ottaa tarpeeksi tosissaan sen että maali hangataan pirun tiukkaan niin kyllähän kuivalla pensselillä saa kuivan seinän. Mä kun vielä olen käsialani tehnyt vuosien saatossa pellavaöljylakalla jota saa sipsiä vielä tiukempaan hienoa pintaa tehdessä niin voi olla että seinässä vaan on ihan liika vähän maalia, eikä maalissa olekaan mitän vikaa.
Toiseen päin kattoen, mitä enemmän maalissa on pigmenttiä, sen kovempaa siitä tulee. Jos siitä haluaa pikavalkoista, niin se kovettuu nopeammin. Sama juttu kun yritin päntätä väkisin liian kovaa ikkunakittiä, se oli melkeen puukolla vuoltavaa jankkia. Niinpä se olikin kuivunut yli muutamassa vuodessa ja maali päältä katkoilla. Ei se maali sillä pigmentilläkään välttämäti parane, vaikka peittävyys lisääntyykin.
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
No mutta kun se käsiala ei selitä sitä, että itse sekoittamani ja samalla käsialalla maalattu pellavaöljymaali peittää 2-3 kerroksella mutta valmiina uulalta ostettu ei. Olen kuullut pahoin homehtuneista uulalla maalatuista taloista. Ja tikkurilalla. Oma talomme on viimeksi maalattu alkydilla ja homeessa sekin pohjoisen puolelta. Tehdasmaali ei siis suinkaan ole mikää takuu maalin laadusta, ainoastaan periaatteessa on paikka minne voi lähteä marisemaan. Homeenestoaineita voi myös lisätä itse, muistelen että ainakin natriumbentsoaattia olisi käytetty. Ja maalin kestävyydestä, tarkkaan ohjeen mukaan otepohjalla ja maalarin valkolakalla maalatut ikkunanpuitteet eivät kestä kolmea vuotta paahteisella seinällä. Itse sekoitettu pellavaöljymaali vastaavassa paahteessa ei ole muuttunut viidessä vuodessa himpun vertaa.
ihmettelen vaan
Tuosta kuivumisajasta vielä. Mitäköhän tavaraa tuo Rakennusapteekin sivuilla myytävä Ahlbackin pellavaöljymaali oikein on, kun se kuivuu noin vuorokaudessa, kun Uulalla taasen meni neljä.
Kellään muulla kokemusta tuosta Ahlbackin maalista?
Kellään muulla kokemusta tuosta Ahlbackin maalista?
Ystävällisin terveisin Mize


