sokkelin eristys ja viemäriremontti

[anoukka]

Moikka,

Olen lukenut ja opiskellut ja yrittänyt ymmärtää viime aikoina todella paljon. Kaikki googlehaut josta, jotain iloa on ollu on tullu tänne. Näinä päivinä olisi tarkoitus lähteä tarjoamaan pankin rahoja v. 57 rakennetusta talosta. Tätä ennen haluttaisiin varmistelua siitä, että remonttiin varautuminen on ollut riittävää.

Paljon on putkiremonteista tietoa, mutta hinta-arvioita... Ekassa kerroksessa on vessa ja keittiö, vesiputket uusittu, viemärit valurautaa. Kellarissa kylppäri ja vessa, eli putket ja viemärit. Piikattavaakin on kylpyhuoneen osalta. Kunnan viemäriin liittyminen ja pumppaamon hankinta. Maalaiskunnassa oli ilahduttavan halpa hinta liittymiselle ja kunta hoitaa liittymisen talolle asti! Mitä mahtaisi kustantaa noin tällainen remontti? Muutakin tekemistä riittää, mutta niihin sentään olla jotain hintaa saatu ja tekijöitäkin.

Kiitos avustanne!

[anoukka]

Niin, ja ajatus juoksi taas lujempaa. Voiko sokkelin lämpöeristyksen tehdä vain osaan sokkelia. Puolet talosta on betoniseinän takana, ja kukaan ei tiedä mitä siellä on :) joten käytössä oleva osa tarvitsis lämpöeristyksen ja kai kaiken oppimani perusteella siihen tulisi se isodrän. Talo on hiekkaharjussa, joten hirmuisesti ei veden virtauksia alla varmasti ole.

[Matti Alander]

Kannattavinta on aina kuitenkin tehdä koko talo kerralla kuntoon. Sokkelin eristystyö ei ole suhteessa 1/4 osaa sivu, 3 sivua tahtoo tulla miltei yhtä kalliiksi.
Rakenteiden, suojalistojen ym. saumoja on vaikea toteuttaa kunnollisina, ellei tehdä talon ympäri.
Lisäksi homma tahtoo jäädä helposti ja tarvittaessa myydessä ei 2 tai 3 sivua ole täydellinen salaojitusremontti.
Myös lämpötaloudellisesti on edullisempaa eristää koko talo.
Mikäli kyseessä on kaivamaton tila on syytä tehdä seinusta mahdollisesti kahdessa osassa, jotta maanpaine sokkelin sisällä ei kaada kellarinseinää jossa ei ole terästä laisinkaan.
Salaojittava eriste on kuivaajana miltei tärkeämpi kuin salaojitus ja voihan sitä hyödyntää myös Radon tuuletuksena asentamalla kanava imuri salaojan tarkastuskaivon kannen tilalle.
Kustannuksia kertyy, mutta oikeaoppisinta on aloittaa aina ulkopuolelta ja tehdä sisäpuolta vaikka sitten hitaammin. Muuten on mahdollista, että sisäpuolen kalliit materiaalit voivat tuhoutua.

[anoukka]

Kiitos, eilen illalla taas laskettiin lisää kustannuksia ja todettiin, että se koko eristämisen hinta ei paljon tässä rempassa tunnu. Talo siis kaivetaan ulos kuopasta ja salaojitetaan. Ekana. Sehän se tässä on hauskaa, että kukaan ei tiie siitä puolikkaan talon sokkelista mitään, kun minkäänlaisia rakennepiirustuksia ei ole.

Onko kellään kokemuksia injektoidusta lisäeristeestä seiniin? Tuo etusivun mainos aiheutti kiinnostusta aiheeseen. Lainentakaajat huusivat ettei herranjumala, mutta olivatkin uretaaniajatuksissa. Villasta kun puhuttiin niin kiinnostuivat toki aiveesta.

[Matti Alander]

Hyvä yleisohje kosteusongelmia ratkottaessa on tehdä vedelle ja kosteudelle helpoin tie rakennuksesta ulos. Tiivistämällä kosteusongelma helposti vain vaihtaa paikkaansa.

[jokihuoko]

Hyvä yleisohje kosteusongelmia ratkottaessa on tehdä vedelle ja kosteudelle helpoin tie rakennuksesta ulos. Tiivistämällä kosteusongelma helposti vain vaihtaa paikkaansa.

Tässä onkin hyvä viisaus tiivistettynä lyhyeen.

Lisäisin vielä omien kokemusten pohjalta että on vielä helpompaa että sitä vettä ei edes päästetä sinne talon liepeille, ts. pintavesien sun muut virtaamat hoidetaan asianmukaisiksi :) Itse olen tässä -57 rakennetussa talossa vuoden asunut, ja nyt lumien sulaessa olen toistuvasti kiitellyt itseäni kun syksyllä kävin lapiolla kaikki tonttia kiertävät ojat läpi, olivat aivan tukossa kun niitä ei oltu kaivettu vuosiin auki... :)

[Rinnewood]

Ja vanhat haperot viemärit toimivat itsessään salaojaputkina että kun alkaa viemäriremppaa tekemään niin täytyy olla muukin salaojitus kunnossa. Ettei käy niinkuin meillä, alkoi vesi nousta kellarissa kun laitettiin uutta tiivistä muoviputkea lattian alle.....

[Spautio]

...
Salaojittava eriste on kuivaajana miltei tärkeämpi kuin salaojitus ja voihan sitä hyödyntää myös Radon tuuletuksena asentamalla kanava imuri salaojan tarkastuskaivon kannen tilalle.
Kustannuksia kertyy, mutta oikeaoppisinta on aloittaa aina ulkopuolelta ja tehdä sisäpuolta vaikka sitten hitaammin. Muuten on mahdollista, että sisäpuolen kalliit materiaalit voivat tuhoutua.

Lainaan topicia ja Matin viestiä kysyäkseni että onko salaojittavaa eristettä käytettäessä ehdottoman pakko laittaa vanhat kaivuumaat takaisin, itse haluaisin päästä niistä eroon, ja täyttää täyskellarilisen rinnetalon seinänvierustat esimerkiksi 8-16 sepelillä. Olisihan tuossa etuna ainakin se että talon vierustat ei olisi sitten keväisin märkää rapamaata, eikä muurahaisetkaan tykkäsi tulla talon lähelle, lopputulos olisi huolitellun näköinen, jne.
Entä millainen on 100mm:n Fuktisolin eristyskyky verrattuna esimerkiksi 100mm:n Routa-SPU:hun? Riittääkö 100mm:n eristys normitapauksessa kellarin seinille parantamaan lämpötaloutta?

[Matti Alander]

Kaivumassoja ei ole pakko käyttää, kysessä on ainoastaan pyrkiminen kustannusten säästöön. Pinnassa kuitenkin tulisi rakennustapaohjeen ympäristöministeriö C 2 kosteus mukaisesti käyttää 200 mm paksua ulospäin 3 metrin matkalla luiskattua vesitiivistä esim. savikerrosta.
Tällä on tarkoitus estää pintavesien pääsy kuormittamaan salaojitusta ja aiheuttamaan kosteusriskiä perustuksille.
Salaojitussepelit sisältävät useinmiten myös hienoaineksia joka veden avulla huuhtoutuu salaojitusputkeen, kun sepeli tuodaan pintaan asti käytännössä suureksi sadevesikaivoksi.
Salaojittavan eristeen salaojituskyky on 100 mm kerroksena 370 litraa minuutissa metrin matkalla, joka on riittävä pystysalaojituskyky. Eristekerroksen tuplaaminen olisi mielestäni kannattavampaa, kuin sijoittaa rahaa täyttösepeliin koko kaivannon matkalla.
Fuktisol eristeen 60 kpa Lamda on 0.037 ja 99 kpa tuotteen aavistuksen parempi 0.036, yksinkertaistettuna sen eristyskyky voisi olla 2/3 0saa Uretaanista.
Ei pidä kuitenkaan sotkea Uretaania ja suulapuristettuja Eps tuotteita, joissa ero on merkittävästi pienempi.
Salaojittava lämmöneristys kuivaa seinän vieriä ympäri vuoden myös talvella koska se on jäätymätön ja seinän vierustat muuttuvat remontin jälkeen paljon kuivemmiksi.
Lämpötalous eli lämmitysenergian kulutus laskee merkittävästi jo 100 mm eristyskerroksella, mutta 200 mm kerroksella käytännössä tuplat. Paksummalla kerroksella myös lämpötilaerot varsinkin rakenteen alaosassa jossa maaperä pyrkii lämpiämään termisesti kasvavat ja kuivuminen kellarinseinässä nopeutuu ja tehostuu.
Energiataloudellisesti parasta olisi tietysti jos kivijalka voitaisiin lämmöneristää ulkopuolelta ylös asti ilman kylmäsiltoja, mutta sillä ei kosteustekniseen toimivuuteen ole suurempaa vaikutusta.
Sepeliä voidaan levitellä suodatinkankaan päälle reunustoille ohuena kerroksena, mielummin hienoaineettomia versioita esim. 6 -12 tai 8 -16 niin rikkaruohot eivät saa kasvualustaa.
Koska talosi on rinteessä suuren maanpaineen alaisena kannattaa varmistua oikean puristuslujuuden omaavasta salaojittavasta lämmöneristeestä sitä hankkiessaan, jotta ei painu kasaan suunnitelukauden 50 vuoden aikana.

[Spautio]

Kiitos Matti hyvästä vastauksestasi. Tuo kaivuumaan uudelleenkäyttö jää vielä hiukan harkinan alle, sillä kaikkialta mistä olen lapiolla kaivanut, vaikuttaisi tulevan vastaan isohkoja kiviä, rakennusjätettä, puiden juuria yms. Tosin seulomallahan tuo ongelma ratkeaisi. Meillä laskee takapihan puolella kallio talon alle, ja se viettää kohti taloa pitkältä matkalta.
Olisi tarkoitus laskea nykyistä täyttömaan pintaa ainakin puoli metriä, ja sitten koettaa muotoilla uusi maanpinta niin että sen saisi viettämään talosta poispäin (ja tarkoituksena olisi valaa betonista vesipato kalliolle, ja ohjata pintavesiä talon ohi, ja laittaa ne juoksemaan hulevesijärjestelmään).

Joka tapauksessa kaivuumaata joutuu viemään aika paljon pois, eikä takapihalle on tarkoitus enää istuttaa nurmikkkoa, koska sen pinta-ala olisi turhan pieni. Siksikin tuli mieleen täyttää monttu jollain muulla aineksella,vaikkakin sitten hienojakoista ainetta sisältävällä murskeella tms. joka olisi hyvä pohja esim. betonikivetykselle.
Ehkä suunnitelmat tässä selkiytyvät kunhan saadaan kaivettua anturat esiin. Joka tapauksessa tuo Fuktisol vaikuttaisi pätevältä ratkaisulta perinteisen patolevy + eps:n sijaan.
Varmaankin tulee käyttää sitä puristuslujempaa Fuktisolia, sillä nykyisellään takapihan puoleinen antura sijaitsee noin 3m syvyydessä suhteessa pintamaahan.

Sellainen asia jäi vielä mietityttämään että kuinkahan Fuktisol toimisi tässä meidän talomme rakenteessa, jossa kellarin seinissä on ulkopuolella 180mm betoni ja sisäpuolella 200mm Siporex, eikä välissä ole tuuletusrakoa. Fuktisolia käyttämällä eriste tulisi siis olemaan molemmin puolin betonia, kuulostaako rakenne toimivalta, ja onko vastaavista tapauksista kokemuksia?

[Matti Alander]

Isoja kiviä ja rakennusjätettä ei tule täytöissä käyttää, vaan massaa jodutaan vaihtamaan hiekkaan tai murskeeseen, riippuu paljolti siitä mitä on saatavana. Mahdollisimman tiivistyväistä tavara saisi olla ja mikäli tulee tosiaankin kivetettäviä alueita olisi hyvä myös koneellisesti tiivistää n. 30 cm kerroksissa jälkipainuman välttämiseksi.
Kivetyspinta on kyllä muuten hyvinkin vesitiivis ja kallistusta vaan ulospäin ja tarvittaessa sadevesikaivo laatoituksen keskelle.
Kevyempää ja halvempaa 19kg/m²/60 kpa tuotetta 2 metriä ja loput lujemmalla 30kg/m²/99 kpa tuottella. Alas metrin korkeudelle tupla levytys, ellei raski viedä maanpintaan asti.
Maaperä ei tahdo jäähtyä talvella paljon yli metriä ja tupla eristyskerroksella estetään lämmön sitoutumista termisesti maaperään ja tehostetaan tärkeää rakenteen alaosan kuivumista merkittävästi.
Vedenohjauspalkkia taloon päin viettävän kallion veden valumisen estoon on käytetty usein menestyksekkääksi kohtuu kustannuksilla, joten sitä voi suositella.
Yleisesti kun jotain tekee kannattaa tehdä kunnolla, eikä jälkikäteen harmita.