Useita kysymyksiä rmt:sta?

[Jacinta]

Heipä hei!

Jälleen nostaa päätään talonostosuunnitelmat. Lainalupaus saatu, yksi varteenotettava kohde tiedossa. Kysymyksiä ilmassa kuitenkin todella paljon. Kommentteja siis kaivataan.

Kohde on v. 1959 rakennettu ja lisäsiivellä v. -69 laajennettu sähkölämmitteinen, peruskuntoinen talo. Peltikatto, ikkunat ja laajennusosassa oleva saunaosasto uusittu. Jonkinlaiset sadevesijärjestelmät tehty - tosin myyntiesite puhuu salaojista. Näissä kiinnitti huomiota se, että syöksytorvia ei ole joka nurkassa ja näistäkin yksi johtaa väärään kohtaan eli se "kaivo" on puoli metriä syöksyn vieressä.

Kellari on "täynnä" vettä. Uppopumppu siellä portaan alapäässä näkyi olevan, mutta ei se kyllä käytössä ollut. Kellariin ei ilman kahluusaappaita ollut asiaa viime käynnillä. Käynti kellariin on vain ulkokautta. Tonttia vastapäätä, yksityistien toisella puolella oleva oja näkyi olevan tukossa, lieko sillä merkitystä kellarin vesien kanssa.

V. 2008 on tehty kuntokartoitus, jonka seurauksena kaupanteko oli kai peruuntunut ja myyjä oli teettänyt mm. alapohjan remontin havaittujen lahovaurioiden vuoksi. Nyt mietityttää, että onko lahovauriot korjattu niin, ettei laho ole jatkanut etenemistään, kun kellarikin on koko ajan veden vallassa..? Keittiössä oli ollut jokin kosteusvaurio, joka pitäisi olla nyt myös korjattu.

Yläkerrassa on pari huonetta, jotka saisi myyjän ilmoituksen mukaan pintalaitolla asuttavaan kuntoon. Keskellä yläkertaa on piippu, jota ei ole mitenkään peitetty tai pinnoitettu ja se näytti kauhelta. :) Se oli aivan kalkin tai muun peitossa, hajua siinä ei ollut. Mitä se lie ja mitä sille pitäisi tehdä? Ylös vievän portaikon "katto" oli aikanaan kärsinyt kosteudesta - koko portaikko pitäisi varmaan avata ja eristää uudelleen?

Yläkerrassa on myös sivuissa kylmät vintit. Ne näyttivät melko asiallisilta, kun koitin niitä kännykällä kuvata ja kuvia isommalta näytöltä katselin.

Lisäksi meitä mietityttää, että kunta on suunnittelemassa kaavaan muutoksia ko. alueella ja piirustusten mukaan tästä kiinteistöstä tullaan ottamaan kunnan käyttöön useita satoja neliöitä (nyt kok.pa 2100m2), miten paljon tulevat muutokset vaikuttaisivat nyt hintaan tai tulevaisuudessa asumiseen. Ympärillä tapahtuisi mm. uudisrakentamista (paalutuksia), tiemuutoksia, jotka vaikuttaisivat mm. pihaan ajon liittymän siirtämiseen jne.

Kysymyksiä on ilmassa siis vielä paljon, eikä oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle ja minkä painoarvon antaa kullekin asialle. Aiemmin on tullut asuttua samalla alueella "vesikellaritalossa" ja siellä oli jatkuva hajuhaitta, joka tarttui mm. vaatteisiin ym. Homeongelma siis? Tuo veden tulo kellareihin on siis tuolla alueella täysin "normaalia", jos kiinteistönvälittäjiltä kysyy...

EDIT: Kävin tässä kyseisessä talossa viime kesänä jo, kun se oli tarjolla vuokralle ja silloin siellä oli tosi paha haju, joka tarttui vaatteisiin vajaan tunnin oleskelun jälkeen. Nyt tuota hajua ei ollut, kun käytiin. Liekö tuuletettu läpivedolla ennen saapumistamme...

[Zaffodi]

Kuulostaa kyllä siltä, että tuossa pitää olla sitten muut asiat kohdallaan eli sijainti ja hinta. Tuossa voi olla rempattavaa ja paljon, pitää varautua siihen että saa purkaa paikkoja auki jos kerran hajuakin on ollut. Toki siis jos saat sen sellaisella hinnalla että siihen jää hyvin rempparahaa niin mikä ettei mutta talon kunto kannattaa syynätä perusteellisesti läpi, myös ne korjatut paikat.
Oliko siitä kaavamuutoksesta jo jotain mustaa valkoisella ettei lohkaista esim. isompaa siivua? Tonttihan on niin iso, että siinä voisi olla jo mahdollisuus jakamiseenkin varsinkin jos lähistölle on muutenkin tulossa uutta eli siinä voi olla myös se tienaamisen paikka.
Eipä tainnut tämä paljoa auttaa...

[MarkusT]

Jos et tuota saa TODELLA halvalla niin ehdotan etsintöjen jatkamista. Kyllä niitä parempi tulee vastaan. En henkilökohtaisesti jaksaisi taistella noiden kosteuvaurioiden ja vanhojen korjausten kanssa + kellarin vesien ei vaan maksa vaivaa.

[Jacinta]

No tuossa on nyt pyyntönä 97t€, mutta alustavasti on ollut ajatuksissa, että enintään 85t€ voisi maksaa, jos uusi kuntokartoitus ei tuottaisi ylläreitä. Kunnan kanta on, että tontista ei voi esim. myydä puolikasta pois. Sitä oli kai joku jo aiemmin tiedustellut kaavoitus- tms. osastolta. Kunta on vain ottamassa leveät siivut tontin molemmista päistä puistokaistaleeksi/pyörätieksi/miksilie. Muutosten toteutuminen lienee kuitenkin todellisuutta vasta aikaisintaan 10-15 vuoden kuluttua kunnan nykyrahatilanteen tietäen. Kysyessäni tuosta muutoksesta tarkemmin, sanoivat kunnasta, että ottavat vain sen mistä eivät lain mukaan joudu kiinteistön omistajalle maksamaan, mutta kun koitin piirustuksia mittailla, näyttäisi, että tontista lähtisi jopa 500-600 neliötä..?

Noista aiemmista korjauksista sain sen verran tietoa, että edelliseen kuntokartoitukseen oli kirjattu kynällä kunkin kohdan viereen tehty korjaus ja tekijän nimi sekä vuosiluku. Näistä saattaisi siis olla lisätietoa saatavana, mutta tietysti uusi kuntokartoitus olisi ehdottomasti tehtävä.

[Laurakaisa]

Kaikki riippuu oikeastaan tilanteesta. Jos on varaa ostohinnan lisäksi yllätyksiin ja jos on aikaa ja intoa remontoida niin kyllähän haastavistakin taloista saa hyviä. Jos taas talous on tiukilla tai on/on tulossa lapsia niin kyllä täysin terveen ja remonteilla pilaamattomankin talon kunnostus käy työstä.

[KariFS]

Itse kyllä juoksisin toiseen suuntaan ja lujaa.

Jos tuo on oikein hienolla ja tavoitellulla alueella niin sitten voisi tontin hinnan maksaakin. Hienolla ja tavoitellulla alueella n. 30 kilsan päässä meiltä tontti maksaakin kyllä sen 85te Mutta siis, tässä on talo jossa on ollut hajuhaitta, ja jossa on kellarissa kainaloihin saakka vettä. Itse talolle siis ei voi juuri arvoa laskea.

Jos tuo on "tavallisella" alueella, ja silti olisi sinne intohimoa päästä, niin maksaisin itse sen verran mitä kunnan kaavailemien muutosten jälkeen tontin arvo olisi, lisättynä mahdollisilla "hienommilla" pihapuilla tai piharakennuksilla ja sähkö- ym liittymillä, miinustettuna talon purkukustannukset.

Komppaan Laurakaisaa tässä. Terveenkin talon entraamisessa on ihan riittävästi hommaa ensikertalaiselle (kuten itse olen, 8 vuoden kokemuksella).

[Jacinta]

Terve, ja kiitos kaikille hyvistä vastauksista! Kyllä tuossa talossa niin moni asia meitä mietityttää, että päätimme vielä katsella ja kuulostella. Viime kirjoitukseni jälkeen muuten tarkentui, että ei sinne mitään salaojia ole tehty, vain sadevesiä varten jotain ohjauksia, jotka nekin pieleen... Hintaakaan tuskin saataisiin hilattua meille sopivaksi, sillä myyjä oli kuulemma toimeksiantoa jättäessään esittänyt ensin, että hinnan pitäisi olla 105t€.

Nyt kävimmekin katsomassa vastaavan tyyppistä, mutta paremmalla sijainnilla (samalla suunnalla kyllä) ja aivan eri hintaista, halvempaa siis. Tontti kyllä 500 neliömetriä pienempi, mutta silti riittävän iso. Neliöitä reilut 10 enemmän sisällä, lisäksi ulkorivissä lämmintä asuttavaa tilaa. Mm. Ulkovuoraus tuulensuojalevyineen ym. tehty, salaojat tehty (2007), katto laitettu, ikkunat uusittu jne. Toisin sanoen vain maalia tarvitsisi laittaa (lue: en pidä nykyisistä väreistä). Kellari käytössä hillokellarina (kellari ei ole auki koko talon alalta) ja siellä ei ollut vettä. Portaan alla kyllä oli märkää hiekkaa. Tässä talossa ja tontissa viehätti kaikki. Ainoa miinus oli suihkun puuttuminen, sitä ei ole edes ulkosaunassa, vaan siellä on perinteinen vesipata. Kysymys kuuluukin; mitä kustantaa suihkun laittaminen sisälle, mitä lupia se vaatii ja mitä yleisesti ottaen on huomioitava?

Näissä mietteissä tällä hetkellä...

[Laurakaisa]

Suihkukaappi on varmin ratkaisu vanhaan taloon, parhaiten pysyy kosteus hallinnassa. Laadukas sellainen maksaa reilun tonnin, siihen päälle sitten vesien vetelyt ynnä muut. Rakentamismääräyskokoelma sanoo että suihkukaapillinen tila on vesieristettävä märkätilavaatimusten mukaisesti ja tuollainen kostean tilan muutos vaatii yleensä rakennusluvan. Tarkemmin tuo selviää kunnan rakentamisjärjestyksestä joka löytynee netistä. Meillä on tosin kellarissa suihkukaappi vesieristämättömässä tilassa mutta se johtuu kellarin rakenteesta ja siitä on vielä taistelu käymättä lopputarkastuksen muodossa, asuinkerroksiin purujen keskelle en missään tapauksessa laittaisi suihkukaappia ilman kunnon vesieristeitä. Mielipiteitä on muitakin.

[Jacinta]

Kiitos, Laurakaisa, ja muutkin, vastauksistanne tähän asti. Tänään oltiin tuossa viimeksi mainitsemassani talossa kuntotarkastuksessa läsnä ja melko hyvältä vaikuttaa edelleen. Yhdestä kohdasta sieltä perunakellarista tuo tarkastaja löysi osittain lahonneita niskapuita. Näiden yllä olleet laudat kyllä olivat kovia ja hyväkuntoisia. Niskojen korjauksen lisäksi tuuletusta tuo kehotti entisestään lisäämään, mm. tekemällä alustaan pari tuuletusaukkoa lisää, samoin asuinkerrokseen pari venttiiliä korvausilmaa varten. Nythän talo on remontoitu niin tiiviiksi, että korvausilma tulee kellarista, joka taas on vielä myyjän toimesta täynnä kaikenlaista roinaa, jopa vanhaa lautatavaraa kosteata maata vasten. Toisin sanoen mm. nuo irtolaudat sieltä komennettiin poistamaan heti ja sen jälkeen myös kuorimaan vähän sitä maata sieltä kellarista. Selventääkseni tuota kellariasiaa hieman totean, että siellähän on siis pieni peruna- ja hillokellari, johon on kulku asunnosta asianmukaista portaikkoa pitkin. Muu pinta-ala on ei-käyttökellaria eli sinne on kulku kivijalassa olevasta luukusta. Koko kellari on kyllä auki ja joka huoneen alle pääsee. Tuon ei-käyttökellarin osalta ei löytynyt huomautettavaa alapohjasta.

Kävi ilmi, että suihkun paikka oli jo vuosia sitten piirretty jonkun toimesta juuri kuten mekin vähän alustavasti ajattelimme. Mietimme tosiaan, että jätämme tuon perunakellarin käytön vähälle ja suljemme sinne vievän portaikon tekemällä siihen ylätasanteelle suihkutilan. Tuo on lähin sopiva tila vesi- ja viemäripisteitä ajatellen. Tekisimme vain jonkinlaiset "pikatikkaat" sitten sinne tuon suihkutilan vierestä, jossa on nyt vaatekomero. Kellarissa kun on sen verran päästävä käymään, että vesimittarin lukemat saa sieltä haettua.

Talo on pääasiassa puulla lämmitettävä ja kun aloimme tänään miettiä keittiön eri ratkaisuvaihtoehtoja, huomasimme kuinka paljon siellä oleva iso puuhella vie tilaa... Haluaisin kovin tuon säilyttää, mutta kun keittiöön tulisi aiemman kaapistojen ym. lisäksi liesi, apk ja pyykinpesukone, alkaa lattiapinta-ala käydä vähiin... Nythän siellä ei ole mitään noista edellä mainituista. Kirpasee kyllä kovasti ajatus hellan poistamisesta, mutta nyt tuntuu, että vaihtoehdot ovat vähissä. Tosin ulkorakennuksessa olisi vastaavanlainen, mutta paljon pienempi - sen voisi tuoda tilalle. Herää vain kysymys saako tuota vanhaa, isoa hellaa siitä mitenkään ehjänä siirrettyä, puhumattakaan ulos talosta..? Yksi vähemmän ehkä käytännöllinen ratkaisu olisi sulkea oviaukko eteiseen, ottaa se seinä kodinkoneiden käyttöön, mutta sitten keittiöön kuljettaisiin koko huushollin läpi... Ei ehkä se paloturvallisinkaan vaihtoehto.

Voitte uskoa, että nyt pyörii melko monta ajatusta pienessä päässä... :)

[Laurakaisa]

Millainen remontointiaikataulu teillä on mielessä? Onko talo siinä kunnossa, että siinä voi asua vai pitääkö rempata ennen muuttoa? Meinaan nuo keittiön sijoittelukysymykset ynnä muut vastaavat on sellaisia, että ne selviää helpoiten ja tulee vähiten sutta jos ne lyö lukkoon vasta sitten kun on asunut ja elänyt sen kyökkinsä kanssa jonkun aikaa. Tietää, missä on järkevää olla mitäkin ja minkä pitää olla jonkun toisen vieressä ja minkä taas ei ja niin päin pois. Meillä on ainakin kohtuualkeellisen keittiön kanssa käynyt niin, että koko alkuperäinen keittiösuunnitelma on heilahtanut peilikuvaksi ja muutenkin muuttanut vähän muotoaan kun on pari vuotta kohta asuttu.

Mutta on ne pyykit ainakin saatava pestyä ja ruokaakin laitettua, sikäli tuo on varmaan sen sortin keittiö joka ehkä on ajatuksissa rempata heti?

[Jacinta]

Remonttiaikataulusta on nyt tässä vaiheessa (eli täysin alkuvaiheessa) sellainen kuvitelma, että sisään mentäisiin oikeastaan tuollaisena. Suihku koitettaisiin saada ennen talven tuloa ja siinä ohessa sitten siistittäisiin pintoja kauttaaltaan. Lattiat on koko talossa ihan ok eli muovimatot on ehjät ja siistit. Katot kaipaa maalipesua ja seinissä on omaan silmään sopimattomat värit. Keittiö on ajateltu niin, että kunhan saataisiin siinä edes aluksi perusasiat toimimaan, niin katseltaisiin sitten rauhassa mihin sen kanssa päädytään. Kaapistot saisi vaikka vetimien vaihdolla vähän tuoreemman näköiseksi. Itseni tuntien se sähköliesi tarvittaisiin heti, samoin pyykinpesukone. Vessa kaipaa uudistusta myös, mutta kun sen koko on nyt n. 90x100cm, on se melko rajallinen tila muutoksille. Haaveilin seinäkiinnitteisestä wc-istuimesta ja minikokoisesta käsienpesualtaasta pienellä allaskaapilla, mutta tuo seinäkiinnitys vaatisi varmasti ainakin 20cm (eli se mekanismi) ja se veisi tuosta metristä jo melko ison osan...

Tällä hetkellä tilanne polkee paikoillaan, sillä välittäjä ei halua sopia kaupantekopäivää ennenkuin on saanut kuntokartoitusraportin kirjallisena. Huominen pyhä tietysti sekoittaa vähän tilannetta eli päivämäärää päästään sopimaan varmasti vasta ensi viikolla. Blääh... Olisimme halunneet nuo päivämäärät (kaupanteko ja hallinnanluovutus) pikaisesti sovittua, koska nyt asutaan vuokra-asunnossa ja olisi ollut hyvä saada tämä irtisanottua vielä tämän kuun puolella. No, myyjäkin kyllä ilmoitti eilen, että heillä ei ole aikeitakaan luovuttaa hallintaa ennen juhannusta, koska perikunta aikoo viettää vielä perinteisen juhannuksensa tuossa talossa saunoen ja juhlien... Ei muuten tuntunut yhtään mukavalta kuulla tuota. Ei siksi, että talohan todennäköisesti on periaatteessa meidän jo tuolloin ja vaikka hallinta olisi heillä, en halua löytää juhannuksen jäljiltä karrikoidusti sanottuna oksennuksia ja pullonsiruja pitkin tonttia... Ei myöskään siksi, että se tietää meille melko kiireistä muuttoa, jos aiomme saada vuokra-asunnon luovutetuksi kesäkuun loppuun mennessä... No, joka tapauksessa otamme jälleen muuttofirman tekemään sen isoimman työn eli kunhan saataisiin vaikka päivä, kaksi aikaa sille varsinaiselle muutolle.

[Laurakaisa]

Ok, kuulostaa ihan järkevältä noi suunnitelmat minun korvaan ainakin. Perusjutut kuten jonkunlainen peseytymismahdollisuus ja jotenkin toimivat pyykkäys- ja ruuanlaittofasiliteetit on kyllä minustakin must. Meillä on se tilanne, että edelleen on karseat tapetit ja likaiset pinkopahvit seinillä kun tehtiin se päätös että aloitetaan hankalimmista, eli kellarista, jossa piti miettiä jotain rakenneratkaisuja sun muita ihan tosissaan. Nyt ollaan siirrytty sieltä vaiheeseen ulkokuori, ja parastaikaa tehdään telineitä kattoremonttia varten. Ihmisillä on eriasteisia kauneudentajuja, joillakin rumat ja ei-omannäköiset pintakerrokset aiheuttaa ahdistusta ja toki ne on sitten remontoitava, mutta jos pitää tehdä isompaakin niin se on sitten se iso remontti edessä heti, koska ei niitä pintoja kannata laittaa siistiksi ennen kuin kaikki niiden alla on kunnossa.

Se on kyllä karmeaa jos joutuu pitkään venailemaan ennen kuin saa avaimet taloon, kun tekis mieli jo päästä tutkimaan paikkoja ja siivoamaan ja muuttamaan ja ja ja... Toivotaan että asiat etenee jouhevasti.

[Jacinta]

Nyt saatiin kuntokartoitusraportti luettavaksi. Herättääkö kysymyksiä tai kommentteja?

Perustukset ja alapohja
Kellarikerroksen osalla lattia on rakenteeltaan maanvarainen betonilattia. Asuinkerroksen alapohja on tehty betonista tehtyjen perusmuurien päältä. Alapohja on puurakenteinen ns. rossilattia (lukuun ottamatta kellarin kohtaa), jonka eristeenä on puru. Alapohjan alla on n. 1m-1,5m tuuletustila. Toisen asuinkerroksen välipohja on myös puurakenteinen, jonka eristeenä on puru. Kuistin kohdalla lattiassa ei ole lämmöneristettä. Kuistin alapohja on puurakenteinen. Rakennuksen ulkopuolelle on asennettu salaojat/sadevesijärjestelmä sekä perusmuurilevy v. 2007. Vedet on ohjattu tontilla olevaan likakaivoon.

Runko/ulkoverhous
Rakennuksen runko on puurakenteinen, jonka ulkopuolen pinnoitteena on lauta. Ulkoverhous on uusittu v. 1997. Tällöin ulkoseinien ulkopintaan on asennettu lisälämmöneriste. Ikkunat on uusittu vuosina 1994, 1995 sekä 1996.

Yläpohja ja vesikatto
Vesikatto on muodoltaan harjakattoinen, jonka pinnoitteena on tiilikuviollinen peltikate. Yläpohjan eristeenä on puru. Toisen asuinkerroksen vesikaton suuntaisesti eristettyjen kattojen eristeen ja vesikaton aluslaudoituksen välissä ei ole yhtenäistä tuuletusväliä.

Ilmanvaihto
Rakennuksessa on painovoimaiset poistoilman kanavat. Korvausilman venttiileitä ei ole. Tällöin rakennuksen sisälle muodostuva alipaine pyrkii tasoittumaan rakenteiden läpi, jolloin korvausilma ei ole puhdasta.

Lämmitys
Rakennuksessa on puulämmitteiset hellat/muurit. Ensimmäisessä asuinkerroksessa on ilmalämpöpumppu, mikä on asennettu v. 2007.

Vesi- ja viemärilaitteet
Osa käyttövesiputkista on uusittu pinta-asennuksena. Kyseiset putket ovat kuparia. Putket ovat osin myös vanhempia, esim. wc-istuimelle tuleva vesiputki on galvanoitua putkea. Alapohjassa kulkevat viemäriputket ovat muovia, putket on uusittu v. 2005. Vesikatolle menevä viemärin tuuletusputki on valurautaa.

Havaitut home- ja lahovauriot
Ensimmäisen asuinkerroksen välipohjan kannatinniskoissa on lahonneisuutta vesimittarihuoneen kohdalla. Lisäksi kellariin menevien rappusten alla olevassa tilassa on betoniseinän pinnassa rihmastomaista kasvustoa. Samoin kyseiseen tilaan menevän luukun puurakenteissa on kasvustoa.

Mittaustulokset
Alapohjan aluslaudoitus sekä eristeenä oleva puru ovat kuivia. Ensimmäisessä asuinkerroksessa olevan wc-tilan pintalattia on kuiva. Kellarikerroksen betonilattia sekä seinien alaosat ovat kosteita. Kyseinen kosteus johtuu maasta kapilaarisesti nousevasta maakosteudesta.

Toimenpide-ehdotus
- asuinosan sekä kuistin alapohjan maanpinta tulee puhdistaa maatuvasta materiaalista asuinosan alapohjan tuuletusta tulee lisätä
- kellarikerroksen betoniseinässä oleva kasvusto tulee poistaa sekä luukun puurakenteet tulee poistaa
- huolehditaan kellarikerroksen riittävästä tuuletuksesta
- yläpohjassa oleva ylimääräinen tavara tulee poistaa
- suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista, asuinosan ilmanvaihdon parantamiseksi
- syöksytorvista tuleva vesi tulee ohjata sadevesikaivoihin.
- Suositellaan että perusmuurilevyn yläosaan asennetaan puuttuva tuuletuslista.

LÄHITULEVAISUUDESSA SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET
- ensimmäisen asuinkerroksen välipohjan kannatinniskojen korjaaminen vesimittarihuoneen kohdalta
- ulkoverhouksen pesu/ huoltomaalaus. Huoltotyön yhteydessä tulee uusia vaurioituneet ikkunalaudat
- toisessa asuinkerroksessa tulevaisuudessa suoritettavan remontin yhteydessä tulee huomioida vesikaton suuntaisesti eristettyjen kattojen lämmöneristeen ja aluslaudoituksen välistä puuttuva tuuletusväli

Ja mitä tarkoittaa käytännössä:
- Yläkerran vesikaton suuntaisesti eristettyjen kattojen eristeen ja vesikaton aluslaudoituksen välistä puuttuu tuuletusväli?
- Suositellaan että perusmuurilevyn yläosaan asennetaan puuttuva lista?

Kaiken muun kuulin ollessani paikalla tarkastuksessa, mutta nuo kaksi viimeistä kysymystä ovat minulle vielä outoja.

[Zaffodi]

Ja mitä tarkoittaa käytännössä:
- Yläkerran vesikaton suuntaisesti eristettyjen kattojen eristeen ja vesikaton aluslaudoituksen välistä puuttuu tuuletusväli?
- Suositellaan että perusmuurilevyn yläosaan asennetaan puuttuva lista?

Kaiken muun kuulin ollessani paikalla tarkastuksessa, mutta nuo kaksi viimeistä kysymystä ovat minulle vielä outoja.

Tuuletusvälin puuttuminen tulee jollakin aikavälillä mädännyttämään katon ruodelaudat ellei ole sitä jo tehnyt. Tilanne voi olla vielä ok jos sivuvintien ja yläkolmion tuuletus on muuten kunnossa. Joka tapauksessa siis rakenne joka kannattaa korjata. Tuossa oli kuitenkin peltikatto eli jos sitä asennettaessa on ruodelautojen päälle laitettu aluskate ja aluskatteen ja pellin väliin tuuletus ei tilanne ole välttämättä paha. Riskirakenne kuitenkin, täältä löytyy aiheesta paljon keskustelua.
Listan puuttuminen on pikkujuttu mutta kannattaa toki tehdä.

[Laurakaisa]

En osaa ottaa kantaa tuuletusväleihin muuten kuin että se on riskirakenne kuten tuossa edellä jo todettiin. Mutta pakko on nyt kysyä että oliko tuo joku tiivistelmä vai tuossako oli koko kuntotarkastusraportti? Meidän raportti on melkein 30-sivuinen...