Kellarian lattian purku

[iivana julma]

Terve
Purkamassa rmt kellarin lattiaa.Rakenne 2cm betoni 5-10 cm hiekka jonka jälkeen savimaa.Talo salaojitettu viime kesänä.
Kellarin kokonaisneliöt n. 40m2. Olen purkamassa kahta huonetta sieltä tällä hetkellä. n.20m2.
Kellarissa talonaluskaivo jossa vedenpinta n. 40-50 cm lattiapinnan alapuolella.
Voiko lattiat purkaa kokonaan vai onko siinä jotain sortumavaaraa??
Tuleva rakenne :suodatinkangas> 10 cm pesty sepeli >eriste x cm >betoni 8cm.
Lattia myös salaojitetaan ja liitetään talon ulkopuoliseen salaojajärjestelmään.Purkaa läheiseen ojaaan.

[jokihuoko]

Hep, kuulosti niin tutulta... sortumavaara on aina, riippuu paljosta: tukevista väliseinistä, kosteudesta, muurin/anturan kunnosta jne.

Samasta syystä itsekin tein osissa, 30m2 + ulkoa 10m2 kellarin edustaa ensin ja sitten sisältä loput vajaat 20m2.

Kuulostaa niin samanhenkiseltä projektilta että pakko kysyä ootko ehtinyt tutustua Fuktisoliin josko se ratkaisisi hiukan tuota mahdollista sortumisongelmaa josta itsekin olin huolissani: et tarvitse mitään kapillaarisepeleitä sinne pohjalle, vain sen verran minkä teet saveen kaatoa johtamaan vedet jonnekin ja sitten sepelillä tasaiseksi ja eristeet + suodatinkangas ja valu päälle . Loppujen lopuksi ei tainnut tulla edes kalliimmaksi edes kuin "normaalit" eristeet, ja ainakin mielenrauha on taattu kun salaojituksen hoitaa 1) eriste 2) kaato savessa talon alla 3) urat + salaojat savessa. ei taatusti vesi nouse.

Voihan se olla että muitakin fiksuja systeemeitä on mutta itte oon ollut omaan ratkaisuun enempi kuin tyytyväinen.

[tuokki]

Meillä on tämmöinen projekti alkamassa. Näillä näkymin 2014. Aika hullun hommaa, mutta onpahan haaste ainakin mielenkiintoinen ja varmasti aika työläs. Kohteessa ei ole minkäänlaista salaojitusta, joten sekin tulee nyt samalla tehtyä. Mietinnässä on miten tehdä seinä, niiltä kohdin kun sitä ei vielä ole. http://www.malander.fi/fuktisol_salaoji ... mmoneriste Fuktisol on jo valittu ns. patolevyn "tilalle" suunnitellun tässä vaiheessa. Nykyisenkin kellarin lattia on liian matalalla, joten sekin pitää piikata auki ja kaivaa syvemmälle. Kellarin sisäiset seinät ovat tehty tiilestä ja ulkoiset seinät ovat betonia. Mitään kosteus eristettä ei ole, mutta kellari on yllävän kuiva

Talon on pylväiden varassa joiden syvyyn on vielä ?? Sokkeli on ns. koriste joka menee vain maatasoon asti. Monesta kohtaa menee käsi tämän koristesokkelin ali. Jos kun tässä projektissa pääsen eteenpäin, niin laitan varmasta tänne lisätietoja

Ylhäältä



Sivusta

[iivana julma]

Terve.
Miä en oikeen ymmärrä mikä tuo sortumavaara on?

En oikeen ymmärrrä kuinka tuo 2cm vahvuinen "betonilaatta"vaikuttaa tuohon taloon mitenkään tai se hiekka 5cm ja vähän savea mitkä meinasin poistaa.

Eli olisin halunnut tietää mikä tossa on se riski/sortumavaarassa oleva osa. Antura, muuri vai koko talo? Ja tietysti millä saisin riskin minimoitua projektissa.

Kuinka toi fuktisol pienentää sitä sortumavaaraa?

Eli kellarissa Sauna,PH ja tuleva KHH mikä siis työn alla. Sauna ja PH lattiat purettu ja rempattu n.2005.Jonkun toisen urakoitsijan puolesta.(Toistaiseksi ovat toimivia tiloja niin en meinaa niitä purkaa vielä ainekaan.Niitten tilojen rakenteesta ei varmaa tietoa.)

Uskaltaako sitä koko KHH:n lattiaa purkaa kerrallaan(yht n.20m2)?

Kellarissa poikittain läpi talon kantava betoni/tiili seinä/muuri. Perusmuuri on kohtuullisessa kunnossa joitain halkeamia on mutta ei pahoja.

Tosta rivinteerauksen suhteen olen kanssa vielä vähän hakusessa et tehdäkö vai ei. Meinasin eristää sokkelin ulkopuolelta eristerappauksella.

Niin mitä minä hyötyisin tosta rivinteerauksesta?

Seinä materiaalit tulisi pääosin olemaan paneloituja reilulla ilmaraolla.
Meillä kävi hengitysliiton korjausneuvoja.N.vuosi sitten. Se löi miulle käteen sellaisen korjausoppaan, jossa oli kellarien erilaisia lattian rakenteita vanhoihin taloihin.(Jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas.Tehny itäsuomen yliopisto 2010.) Siinä oli ainekin yksi vaihtoehto että sen voisi/kannattaisi jättää tekemättä. Ja tämä neuvoja oli myös sitä mieltä että ei rivinteerausta, ainoastaan tasoitus ja sementtimaali.

Ps. Olen erittäin kova kyseenalaistamaan kaikkea. Niille jotka kehtaavat vastata niin tiedätte ainekin. En yleensä hyväksy mitään jos joku vaan sanoo et tee noin. Haluan aina perusteelliset perustelut.

[Matti Alander]

Sortumavaara tietysti on ja riippuu tekijästä, sekä kohteesta. Vanhoista rakenteista ja niihin vuosien saatossa tehdyistä muutoksista ei aina etukäteen tiedetä.
Turvallisempaa on tehdä osissa ja ainakaan yhtäaikaa ei pidä operoida ulko- ja sisäpuolta.
Betonin lujuus ja terästys on olematon sodan jälkeisestä pula-ajasta johtuen, antura voi olla seinän alla sitä tukemassa tai sitten on kivilatomo. Selviää yleensä kaivettaessa ja vaaraa ei yleisesti ole ellei mennä seinärakenteiden alle.
Sellaiset talot joissa on osa avointa kellaria ja osa maatäytöllä ovat vaarallisimpia, sisäpuolen maatäyttö voi painaa seinän ulos kun vastapaine ulkopuolelta poistetaan. Soraharjuille tehdyissä taloissa antura usein puuttuu ja seinän nyrjähdys on vaarana jos vielä on pitkiä perustuksen jännevälejä.
Lattian korjauksessa salaojittavan eristeen etuna on erinomainen kapillaarikatko, jolloin erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita. Välttyy melkoiselta kaivamiselta ja saa huonekorkeutta tarvittaessa lisää.
Kapillaarikatkokerros säilyy myös puhtaana hienoaineksista, melko pieni määrä epäpuhtautta romahduttaa sepelistä tehdyn katkon toiminnan. Oikeastaan hihna-autolla tuotu pesty sepeli tai singeli on ainoastaan toimivaa.
Tuleehan sitten samalla myös hyvä lämmöneristys, eikä maata tarvitse monastikkaan poistaa anturatason alapuolelta.
Joitakin asioita ei kannata kyseenalaistaa ja niistä on muodostunut näitä tunnettuja viimeisiä lauseita: Eihän tällainen rintamamiestalo voi romahtaa, nämä sähkötyöt teen kyllä itse, noin kesyn näköinen koira ketään pure, ei meidän muija mitään huomaa jne...

[jokihuoko]

Terve.
Miä en oikeen ymmärrä mikä tuo sortumavaara on?

En oikeen ymmärrrä kuinka tuo 2cm vahvuinen "betonilaatta"vaikuttaa tuohon taloon mitenkään tai se hiekka 5cm ja vähän savea mitkä meinasin poistaa.

Eli olisin halunnut tietää mikä tossa on se riski/sortumavaarassa oleva osa. Antura, muuri vai koko talo? Ja tietysti millä saisin riskin minimoitua projektissa.

Kuinka toi fuktisol pienentää sitä sortumavaaraa?

Uskaltaako sitä koko KHH:n lattiaa purkaa kerrallaan(yht n.20m2)?

Kellarissa poikittain läpi talon kantava betoni/tiili seinä/muuri. Perusmuuri on kohtuullisessa kunnossa joitain halkeamia on mutta ei pahoja.

Tosta rivinteerauksen suhteen olen kanssa vielä vähän hakusessa et tehdäkö vai ei. Meinasin eristää sokkelin ulkopuolelta eristerappauksella.

Niin mitä minä hyötyisin tosta rivinteerauksesta?
Ps. Olen erittäin kova kyseenalaistamaan kaikkea. Niille jotka kehtaavat vastata niin tiedätte ainekin. En yleensä hyväksy mitään jos joku vaan sanoo et tee noin. Haluan aina perusteelliset perustelut.

Sortumavaara pitää ottaa aina huomioon kun ruvetaan kaivamaan, etenkin jos kaivellaan anturan tason alapuolelle tai muuten tuntematonta mestaa anturan, piipun etc raskaiden ja kantavien objektien välittömästä läheisyydestä. Toki vaaraa ei välttämättä ole, mutta esim:
-vetelä savi anturan alla -> pettää anturan alta ja antura tipahtaa. voi käydä yllättäenkin niin että pohjavesi nousee rajusti sateiden vuoksi ja kellari muuttuu savimujuksi
-täysin kuiva hiekka anturan alla -> valuu pois ja antura tipahtaa
-antura on jo romahtanut mutta sitä ei ole näkynyt kun niin alas ei ole kaivettu ennen
-esim salaojituksessa jota joudutaan joskus tekemään kellaria kaivettaessa, jos kierretään talon nurkka ulkopuolelta liian läheltä, vanha säästöbetonimuuri voi romahtaa

Tuossa nyt alkajaisiksi sellaisia mitä mun piti ottaa huomioon omalla kohtaa.

Mun piti poistaa betonilaattaaa 2-10cm, hiekkaa n. 5cm ja savea 20-25cm jotta sain kaiken mahtumaan ja kellarin lattiaa hieman alemmas, etenkin jos huonekorkeutta nostetaan niin mennään herkästi anturan tason alapuolelle.

Joku saattaa sanoa sulle että laita kellariisi 20cm 8-16mm sepeliä kapillaarikatkoksi (tuo sinun 10cm kuulostaa melko vähältä mutta sekin voi hyvin riittää), 10-20cm styroksia ja 10cm laatta päälle. Näin mm. minulle.

Vaihdoin eristeen fuktisoliin joka toimi sekä kapillaarikatkona että eristeenä, ja 40cm (Sepeli ja eriste) sijaan tarvitsi kaivaa 20cm eristeelle tilaa, eikä 60m2 projektiin tarvinnut kärrätä 20cm sorakerrosta. Pelkästään logistiikkamielessä, tuo 12 kuutiota olisi painanut lähemmäs 20 tonnia, sen kärrääminen tuntuu käsipelillä kun ei kaivuri mahtunut kantavien tolppien välistä. Salaojittavuudesta, esimerkiksi Tapani-myrskyn aikaan sähkökatkon vuoksi ei kaivon tyhjennyspumppu toiminut... siksi pohjavesi nousi lähes 20cm eristeen yläpintaan asti eristeen sisällä, vajosi pois hiljakseen ja kuivui.

Rivinteeraus taas toimii esim. 5-10cm ilmaraon kera lämpöeristeenä, ja jos muuri on visuaalisesti huonossa kunnossa niin onhan tuore tiili nätimpi. Esim meillä on ikivanhaa rivinteerausta ja uudempaa rivinteerausta, molemmat olen rapannut antiikkilaastilla. Tilaahan rivinteeraus toki vie, mutta on takuuvarmasti lämpimämpi kuin muuri ja kellari on asuinlämmin pakkasillakin pelkällä kivieristeellä.

Toki parhaan ymmärryksen tulevista rakenteista saisi katsomalla paikan päällä saaden parhaan ymmärryksen etenkin siihen mihin rakenteisiin tuleva kosteus milläkin ratkaisulla päätyy.

[Juha_P]

Niin mitä minä hyötyisin tosta rivinteerauksesta?

Vaikka tekisit ulkopuolelle mitä temppuja niin sille et mahda mitään, että perusmuuri makaa kosteaa maata vasten.
Se siis imee väistämättä kapillaarisesti kosteutta altapäin. Jos haluat kuivan sisäseinän lattiasta alkaen niin tarvitset rivinteerauksen siihen alapäästää kostean perusmuurin eteen.

Tuosta sortumavaarasta:
Viimesyksyn sateiden aikaan kaivoin anturattoman talomme saunaosaston auki. Pääosin hiekkaa löytyi lattian alta ja sokkelin alatason alapuolelle en uskaltanut kaivaa kun hiekalla tuntui olevan hinku valua sokkelin alta pois.
Kun betoniauto sitten peruutti metrin päähän ulkopuolelle niin pelkäsin ihan tosissani että sateiden pehmentämä maa pullauttaa sokkelin nurin kun siinä on ne perinteiset säästöbetonin halkeamatkin.

[jokihuoko]

Niin mitä minä hyötyisin tosta rivinteerauksesta?

Kun betoniauto sitten peruutti metrin päähän ulkopuolelle niin pelkäsin ihan tosissani että sateiden pehmentämä maa pullauttaa sokkelin nurin kun siinä on ne perinteiset säästöbetonin halkeamatkin.

Mulla ois mennyt kalsarit vaihtoon...

[Kuvaja]

Lainaan ketjua.

Mitäpä tekisitte hieman paksumman kellarinlattian kanssa?
Saunan ja pesuhuoneen (+khh) lattiaa olen purkamassa, jotta saan tehtyä uudet lattiakaivot ym. Samalla laitan salaojittavan murseen ja eristän. Päälle vesikiertoinen lattialämmitys ja valu. Tarkiotus pitää peruslämpöä, joka sitten saunomalla nostetaan.

Vaan entäpä muut tilat? Kellari siis koko talon kokoinen bunkkeri. Eli betoniholvilla. Kellarissa ei asuintiloja, eikä tarvetta tehdäkkään. Saunan lattian purkaessa selvisi, että betonia on n, 15-20cm. Keksiikö joku hyvän syyn purkaa myös muuta lattiaa? Itse en keksi muuta kuin viemäreiden uusiminen. "näkyvää" kosteutta tullut vain seinien läpi =suolaparta.

[iivana julma]

Terve
Kuka tota fuktisolia myy?
Onko rautakauppa tavaraa?
Toimitusaika?
HInta?

[jokihuoko]

Terve
Kuka tota fuktisolia myy?
Onko rautakauppa tavaraa?
Toimitusaika?
HInta?

Moi, en rautakaupassa ole törmännyt mutta tuolta ainakin löytyy:
http://www.malander.fi/fuktisol_salaoji ... mmoneriste

Hintaa en muista mutta toimitus oli ripeä, ja kelle tahansa edustajista olen ikinä soittanut niin aina on vastattu puhelimeen ja neuvottu.

Muistaakseni tuntui aluksi kalliimmalta kun vertasin styrox-levyyn tms sellasenaan jota ensin meinasin laittaa.. mutta kaikkiaan tuli oleellisesti helpommaksi/halvemmaksi kuin styrox - ei se ole halpaa juoksuttaa ämpäreillä sepeliä sisään kahtakymmentä tonnia. Saatika sitten se kuinka monipuolinen on ominaisuuksiltaan ollut... :) Ei tarvinnut kaivaa nin syvälle, käsittely helppoa kuin mikä jne...

[iivana julma]

Termos.
Oliko kokemusta kelläään noista talonaluskaivoista?
Oletteko täyttänyt niitä sepelillä?ei varmaa betonilla.
Mietin vaa et eiköhä se oo täytettävä.En meinannu jättää lattiaan kaivon kantta enää...
Meillä on se veden pinta ollu siinä 40-50cm vanhan lattian alapuolella...

[iivana julma]

Terve
Eile kytkettiin varaaja ulos kun se oli tuolla kellarissa, eikä se mahtunu olemaan missään muualla, ni ajattelin että antaahan tämä suomen kesä mahdollisuuden laittaa se pihalle kesän ajaksi.
Huomenna alkaa lattian kaivuutalkoot...
Onko kokemusta onko betonilattian kuivumiselle normaalia pidempi kuivumisaika verrattuna uudisrakennus rakenteeseen?(1cm /viikko)
Hion kyllä liimat pois ja sähköllä tulee lattialämmitys ni saa kyllä pidettyä mietoa lämpöä siinä sitten ja tuuletan huolella.

[sahrami]

Sentti per viikko on betonirakenteen kuivumisnopeus ihanteellisissa olosuhteissa, kun rakenne ei ole kovin paksu. Jos tilasta saa tuuletettua kosteuden pois, niin eiköhän kesällä voi tuon viiko per sentti ajan jälkeen katsella, että voiko alkaa pinnoittaa. Ja tosiaan jos lattiaan tulee vain kosteutta läpäisevää materiaalia, niin se ei ole niinkään tarkkaa.
Meillä kun laatan paksuus on paikoin yli 45cm ja lattiaan tulee muovimatto, niin olen varannut kuivumisajaksi vähintään vuoden (52 viikkoa)... (reunavahvistettu laatta)

[iivana julma]

Terve
N.60 miestyötuntia takana ja eilen purettu lattiaa ja ~30cm savea 15m2 alalta. Huh, olipaha homma kädet on aika pehmeet..