Kasvihuoneen perustus?
Kasvihuoneen perustus?
Mitenkäs olette kasvihuoneita "perustelleet"? Nettiä kun kattelee, niin toteutukset vaihtelevat routarajan (meillä 1,5m) alle kaivetuista uusrakennustyyliin ojitetuista ja kuudella eri murskelajilla tampatuista rakennelmista siihen että toinen potkii turpeet sivuun, laittaa harkot tai pattingit kehäksi ja kasvihuone siihen päälle.
Eihän tuo nyt kummoinen olisi tehdä kunnollakin, mutta kun tässä suunnitelmat muuttuivat sijainnin suhteen, ja nyt se kasvihuone pitäisi rakentaa paikkaan johon kaivin- ja maansiirtokoneilla ei pääse murjomatta jo rakennettuja alueita ja muureja. Eikä salaojaakaan saa kaivettua helposti.
Maa on savea joka tuntuu hylkivän kaikenlaista paalua ym ja paikka on hieman kostea. Kasvimaa siinä on ollut viime vuosiin saakka. Kasvihuoneeksi on valikoitunut alumiinikehikkoinen oikealla lasilla lasitettu noin 2,5 m kanttiinsa oleva perinteinen harjakattomalli. Siihen saa valmista peltisokkelia, mutta mielelläni hieman korottaisin huonetta alareunasta, olisi "kiva" jos saisi 30-40cm korkean harkko- tai tiilisokkelin.
Miltä kuulostaisi jos ottaisi ja kaivaisi noin 4x4 metrin ruudun, jonka keskelle ansari tulisi, kovaan saveen saakka (0,5-0,7m?), siihen kangas ja tasauskerros, routa-EPS(?), sitten mursketta päälle kerroksittain tiivistäen sen verran että pinta nousee hieman (20cm?) ympäröivään maahan verrattuna. 0-16 mursketta olisi valmiina nuppikuorman verran pihassa, kapillaarista mutta hyvin tiivistyvää tavaraa. Lähelle pintaa voisi ehkä haudata EPSit myös, sillai ulospäin kallistaen kuten on talojenkin ympärille tapana laittaa, ne voisi ulottaa murskekasan ulkopuolellekin. Näiden idea olisi lähinnä ohjata sade- ja valumavesiä muualle kuin kasvihuoneen alle.
Tähän sitten tekisi betonilaatoista kehän (tai jopa valaisi anturan?) ja harkot päälle? Mitäs veikkaatte, pysyykö ehjänä ja vaaterissa? Peltisokkelihan olisi helppo, se jos kallistelee niin eiku vaan oikaisee mutta harkko/betonirakenne on sitten "siinä" kun sen kerran rakentaa.
Mutta siis, nämä minun ajatuksia, miten olette itse tehneet tai nähneet tehtävän?
Eihän tuo nyt kummoinen olisi tehdä kunnollakin, mutta kun tässä suunnitelmat muuttuivat sijainnin suhteen, ja nyt se kasvihuone pitäisi rakentaa paikkaan johon kaivin- ja maansiirtokoneilla ei pääse murjomatta jo rakennettuja alueita ja muureja. Eikä salaojaakaan saa kaivettua helposti.
Maa on savea joka tuntuu hylkivän kaikenlaista paalua ym ja paikka on hieman kostea. Kasvimaa siinä on ollut viime vuosiin saakka. Kasvihuoneeksi on valikoitunut alumiinikehikkoinen oikealla lasilla lasitettu noin 2,5 m kanttiinsa oleva perinteinen harjakattomalli. Siihen saa valmista peltisokkelia, mutta mielelläni hieman korottaisin huonetta alareunasta, olisi "kiva" jos saisi 30-40cm korkean harkko- tai tiilisokkelin.
Miltä kuulostaisi jos ottaisi ja kaivaisi noin 4x4 metrin ruudun, jonka keskelle ansari tulisi, kovaan saveen saakka (0,5-0,7m?), siihen kangas ja tasauskerros, routa-EPS(?), sitten mursketta päälle kerroksittain tiivistäen sen verran että pinta nousee hieman (20cm?) ympäröivään maahan verrattuna. 0-16 mursketta olisi valmiina nuppikuorman verran pihassa, kapillaarista mutta hyvin tiivistyvää tavaraa. Lähelle pintaa voisi ehkä haudata EPSit myös, sillai ulospäin kallistaen kuten on talojenkin ympärille tapana laittaa, ne voisi ulottaa murskekasan ulkopuolellekin. Näiden idea olisi lähinnä ohjata sade- ja valumavesiä muualle kuin kasvihuoneen alle.
Tähän sitten tekisi betonilaatoista kehän (tai jopa valaisi anturan?) ja harkot päälle? Mitäs veikkaatte, pysyykö ehjänä ja vaaterissa? Peltisokkelihan olisi helppo, se jos kallistelee niin eiku vaan oikaisee mutta harkko/betonirakenne on sitten "siinä" kun sen kerran rakentaa.
Mutta siis, nämä minun ajatuksia, miten olette itse tehneet tai nähneet tehtävän?
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Kasvihuoneen perustus?
En ole itse tehnyt enkä nähnyt miten tehdään mutta aina on kommentti silti paikallaan kun iso läjä vanhoja koulun ikkunoita on pihalla, meni vaan kasvukausi jo ohi mutta suunnitelmia silti onKariFS kirjoitti:
Mutta siis, nämä minun ajatuksia, miten olette itse tehneet tai nähneet tehtävän?
Aurinkokeräimet taannoin perustin seinän viereen ja ihan vain halpoja betonilaattoja ladoin sopivaan korkoon ja sitten puukehikkokyhäelmä päälle. Toiminut on. Samoin ajatellut tuon tulevan kasvihuoneen perustaa. Hiukan rinnetontti kun on niin paljonhan noita menee mutta ei tuo konkurssiin vie. Idea kai on se että pääsee elämään oman mielensä mukaan kun ei pulttaa kehikkoa kiinni betonilaattoihin.
Jostain vain joskus luin että kiviperustus olisi taas tullakseen ja ihan vain kankaalle noita laitellaan ja sitten torppa päälle. Graniittimöhkäleet ovat toki vähän jykevimpiä kuin betonilaatat.
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Kasvihuoneen perustus?
Kuullostaa turhalta rahan, oman energian ja luonnonvarojen käytöltä.
Kaiva lapiolla kivijalan kohdalle noin mertin välein vajaan kottikärryllisen kokoinen kuoppa. Kuoppaan sitten tilalle soraa tai mursketta. Poljetaan omilla jaloilla tai puukapulan avulla tiiviiksi. Soran päälle 1 euron maksava betonilaatta anturaksi ja 2 euroa maksava leca-harkko kivijalaksi.
Siihen sitten vain kokoamaan päälle se pakettikasvihuone. Pohja on oikein hyvä sitä käyttöä varten. Ei kannata alkaa muuraamaan tai valamaan mitään kivijalkoja betonista. Muovieristeiden ja lasikuitukankaiden upottamista maahan tuollaista tarkoitusta varten voi pitää jo ympäristön turmelemisena.
Summa summarum, kasvihuoneen maanpäällisten osien elinikä on valitettavasti useimmiten 10-15 vuotta. Sitten puutarhurin into lopahtaa, ikää tulee liikaa tai asukas vaihtuu. Ikuisiksi tehdyt väliaikaiset rakenteet ovat todella ikäviä jälkeenpäin. Pysyvien rakenteiden kohdalla asia onkin sitten jo ihan eri juttu.
Kaiva lapiolla kivijalan kohdalle noin mertin välein vajaan kottikärryllisen kokoinen kuoppa. Kuoppaan sitten tilalle soraa tai mursketta. Poljetaan omilla jaloilla tai puukapulan avulla tiiviiksi. Soran päälle 1 euron maksava betonilaatta anturaksi ja 2 euroa maksava leca-harkko kivijalaksi.
Siihen sitten vain kokoamaan päälle se pakettikasvihuone. Pohja on oikein hyvä sitä käyttöä varten. Ei kannata alkaa muuraamaan tai valamaan mitään kivijalkoja betonista. Muovieristeiden ja lasikuitukankaiden upottamista maahan tuollaista tarkoitusta varten voi pitää jo ympäristön turmelemisena.
Summa summarum, kasvihuoneen maanpäällisten osien elinikä on valitettavasti useimmiten 10-15 vuotta. Sitten puutarhurin into lopahtaa, ikää tulee liikaa tai asukas vaihtuu. Ikuisiksi tehdyt väliaikaiset rakenteet ovat todella ikäviä jälkeenpäin. Pysyvien rakenteiden kohdalla asia onkin sitten jo ihan eri juttu.
Re: Kasvihuoneen perustus?
minä tein omani maahan lyötävien metallisten aitajalkojen varaan...perusmaan päälle sorapatja ja soran päälle finfoam 50mm....finfoamin päälle suoraan sitten pihakivistä kasvihuoneen lattia...finfoamit ulottuvat 40cm kasvihuoneen seinien ulkopuolelle...ulkopuolella finfoamin peittona ohut kerros sepeliä jonka päällä mukulakiviä....voihan tuota lumella vielä eristää talvella jos pelkää että routii mutta tuskin lienee tarpeellista...
- Liitteet
-
- 2012-05-19 13.23.24.jpg (45.18 KiB) Katsottu 31991 kertaa
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Kasvihuoneen perustus?
Minä olen miettinyt, että pitääkö kasvihuoneen kaikkien seinien ympäriinsä olla lasia? Kekkilällä on näköjään myös mietitty samaa ja yhdistetty kasvari ja puutarhavaja samaan pakettiin Vihervajaksi.
Minä olen suunnitellut sellaista ratkaisua, jossa pohjoisen puoleinen seinä olisi muurattu Leca-harkoista ja sitä vasten rakentaisin (itse) Kekkilän Vihervitriinin tapaisen "puolikkaan" kasvihuoneen. Ajatus on sellainne, että tuo kivimassa varaisi päivällä lämpöä ja luovuttaisi sen sitten yön viileydessä. Voisi se seinä olla massiivisempaakin kiveä, vaikka puolimetriä paksu graniittimurikoista muurattu mutta silloin törmätäänkin juuri näihin otsikon mukaisiin perustamisongelmiin. Kehitellään ideaa edelleen.
Minä olen suunnitellut sellaista ratkaisua, jossa pohjoisen puoleinen seinä olisi muurattu Leca-harkoista ja sitä vasten rakentaisin (itse) Kekkilän Vihervitriinin tapaisen "puolikkaan" kasvihuoneen. Ajatus on sellainne, että tuo kivimassa varaisi päivällä lämpöä ja luovuttaisi sen sitten yön viileydessä. Voisi se seinä olla massiivisempaakin kiveä, vaikka puolimetriä paksu graniittimurikoista muurattu mutta silloin törmätäänkin juuri näihin otsikon mukaisiin perustamisongelmiin. Kehitellään ideaa edelleen.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Kasvihuoneen perustus?
Tuo voisikin olla fiksu ajatus, tuo lämmön varaaminen. oikein kuin kehtais, niin tekisi "kehikon" vaikka tiilisitä. Eli jos ajatellaan tuota kuvaa edellä, niin pystyt joiden välissä lasit on, olisivat vaikka punaista tiiltä. Ja lisäksi vielä yksi seinä tiilestä. Jatkais se ainakin joillain minuuteilla lämmintä hetkeä...vesahy kirjoitti:Minä olen miettinyt, että pitääkö kasvihuoneen kaikkien seinien ympäriinsä olla lasia? Kekkilällä on näköjään myös mietitty samaa ja yhdistetty kasvari ja puutarhavaja samaan pakettiin Vihervajaksi.
Minä olen suunnitellut sellaista ratkaisua, jossa pohjoisen puoleinen seinä olisi muurattu Leca-harkoista ja sitä vasten rakentaisin (itse) Kekkilän Vihervitriinin tapaisen "puolikkaan" kasvihuoneen. Ajatus on sellainne, että tuo kivimassa varaisi päivällä lämpöä ja luovuttaisi sen sitten yön viileydessä. Voisi se seinä olla massiivisempaakin kiveä, vaikka puolimetriä paksu graniittimurikoista muurattu mutta silloin törmätäänkin juuri näihin otsikon mukaisiin perustamisongelmiin. Kehitellään ideaa edelleen.
Tuosta perustamista. Tuntuu vähän turhan monimutkaiselta ottaen huomioon mitä rakennetaan.
Vasta laitettiin leikkimökki. Leikkimökki laskettiin kuuden lecaharkon varaan. Lecaharkkojen alla sorapatja. Eiköhän tuo tuossa tovin kestä.
Re: Kasvihuoneen perustus?
Homman ydin kaiketi ettei riko pintamaata. "Talo" huojuu muttei mene kumminkaan nurinKuvaja kirjoitti:Tuosta perustamista. Tuntuu vähän turhan monimutkaiselta ottaen huomioon mitä rakennetaan.
Vasta laitettiin leikkimökki. Leikkimökki laskettiin kuuden lecaharkon varaan. Lecaharkkojen alla sorapatja. Eiköhän tuo tuossa tovin kestä.
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Kasvihuoneen perustus?
Omasta mielestäni kasvihuone on kuitenkin yksi vaativimpia perustettavia - jos se liikkuu niin lasit paukahtelevat koko ajan hajalle, muutamaa tuollaista huonosti perustettua kasvihuonetta seurannut tutuilla ja ei se herkkua ole joka kevät laseja vaihdella. Toki joku vanhoista ikkunoista kasattu antaa enempi anteeksi kuin alumiinirunkoinen.Kuvaja kirjoitti:Tuosta perustamista. Tuntuu vähän turhan monimutkaiselta ottaen huomioon mitä rakennetaan.
Oma kasvihuone perustettiin neljän betonitolpan päähän routarajan alle kaivettuna. Oli valmiit muotit ja tuli vähän turhankin ronski, niitten tolppien varaan voisi perustaa vaikka omakotitalon, mutta eipä ole routinut. Nyt tekisin vastaavan tempun ruuviperustustolpilla vaikka ne vähän maksaakin, olisi säästänyt muutaman päivän kaiveluja ja perustus olisi varma.
Lattiasta sitten vähän kuorittiin pintamaata ja saven päälle suodatinkangas ja mursketta + liuskekiveä lattiaksi. Sokkeli tuli painekyllästetystä ja ripustettu noitten tolppien nokkaan. Kasvatus ruukuissa, kasteluautomaatti tuuppaa vettä.
Kirjavinkkinä: Marie Åberg Secher - Kasvihuone. Antaumuksella tehty perusteellinen kirja.
Ps. Viiniköynnös on mielestäni kasvihuoneen kruunu. Sen voi laittaa johonkin nurkkaan siten, että se kasvattaa juuret kasvihuoneen ulkopuolelle ja saa veden sieltä. Kannattaa ottaa huomioon perustettaessa.
Re: Kasvihuoneen perustus?
Herwannilla komia "lyhty"
Markokoo tuossa kiteyttikin syyn miksi tekisi mieli toteuttaa tämä perustus ns varman päälle. Jos lasinen ansari elää, menee niitä laseja, ei hyvä. Ja rypäleitä ilmanmuuta laitetaan kasvamaan
Ne ruuvipaalut kiinnostavat, miten niiden kanssa saa (vai saako) harkkosokkelin? Tulisi mieleen että jos laittaisi ensin ne paalut, sitten epsistä muotin ja raudoittaisi tolppiin kehikon, valaisi ja siihen sitten harkkoa päälle. Jännevälihän tässä tulee olemaan 2,5 metriä, onkohan liikaa? Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä sokkeli puusta, esim lehtikuusesta ruuvipaalujen nokkaan, tai vaikka 300x80mm U-palkista
Vesahy, ennenvanhaan kunnolliset kasvihuoneet rakennettiinkin just sillai, että pohjoisen kylki tai pääty oli tiiltä. Samassa rakennuksessa seinän toisella puolen usein oli tilaa työvälineille, ruukutus- ym puuhille ja paremmalla väellä kuten esim Engelin "orangerie":ssa oli samassa asuintilat kasvihuoneen hoitajille ja tulisijat ym joilla kasvihuonetta lämmitettiin. Vihervajan tyyppinen on ollut itsellä haaveissa, paitsi tiilestä tai harkoista tehty ja paaaaljon suurempi
Tontti ja muut realiteetit vaan asettaa rajoituksia, ja piharakennus on vieressä, sinne saa työvälineet jemmaan.
Koppelolle vastapalloon, että kerkiää ja viittii sitten paremmin puuhailla kasvihuoneessa kun ei tarvitse sitä ja muita puolitekoisia virityksiä koko ajan korjailla
Voihan sen sitten ottaa vaikka ihan vaan istuskelukäyttöön tai rakentaa samoille perustuksille vaikka tähtitornin tai pienen pajan ahjoineen jos alkaa tomaatit kyllästyttämään 
Markokoo tuossa kiteyttikin syyn miksi tekisi mieli toteuttaa tämä perustus ns varman päälle. Jos lasinen ansari elää, menee niitä laseja, ei hyvä. Ja rypäleitä ilmanmuuta laitetaan kasvamaan
Vesahy, ennenvanhaan kunnolliset kasvihuoneet rakennettiinkin just sillai, että pohjoisen kylki tai pääty oli tiiltä. Samassa rakennuksessa seinän toisella puolen usein oli tilaa työvälineille, ruukutus- ym puuhille ja paremmalla väellä kuten esim Engelin "orangerie":ssa oli samassa asuintilat kasvihuoneen hoitajille ja tulisijat ym joilla kasvihuonetta lämmitettiin. Vihervajan tyyppinen on ollut itsellä haaveissa, paitsi tiilestä tai harkoista tehty ja paaaaljon suurempi
Koppelolle vastapalloon, että kerkiää ja viittii sitten paremmin puuhailla kasvihuoneessa kun ei tarvitse sitä ja muita puolitekoisia virityksiä koko ajan korjailla
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Kasvihuoneen perustus?
Kuulostaa vähän että eri perustustapa voi olla parempi jos siihen on pakko saada harkko- tai betonisokkeli. Kai se noinkin toki onnistuu mutta omaan laiskaan mieleeni ei tulisi.KariFS kirjoitti:Ne ruuvipaalut kiinnostavat, miten niiden kanssa saa (vai saako) harkkosokkelin? Tulisi mieleen että jos laittaisi ensin ne paalut, sitten epsistä muotin ja raudoittaisi tolppiin kehikon, valaisi ja siihen sitten harkkoa päälle. Jännevälihän tässä tulee olemaan 2,5 metriä, onkohan liikaa? Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä sokkeli puusta, esim lehtikuusesta ruuvipaalujen nokkaan, tai vaikka 300x80mm U-palkista![]()
Meillä on noitten tolppien nokassa kakkoskutosista tehty sokkeli. Kasvihuone on kooltaan se maagiset 9,9 m2, eli koko n 2,55*3,83. Siellä se on kiltisti killunut viitisen vuotta. Tolpat eivät toki ole ihan nurkissa vaan joku 40 cm keskemmällä pitkällä sivulla. Sokkelin alle panin soirot finfoamia jota vasten sitten ulkopuolelle santaa ja sisäpuolelle murske + laatat. Sokkelin alareuna jäi muutaman sentin maanpinnasta ylös. Kasvihuone itsessään oli sen verran korkea että tuo kuuden tuuman korotus on varsin riittävä.
Re: Kasvihuoneen perustus?
Diplomaattisesti sanottumarkokoo kirjoitti:Kuulostaa vähän että eri perustustapa voi olla parempi jos siihen on pakko saada harkko- tai betonisokkeli. Kai se noinkin toki onnistuu mutta omaan laiskaan mieleeni ei tulisi.
Joo, ei se harkko/tiili mikään pakko ole, ennemminkin semmoinen päähänpinttymä, ja sitä aiemmin mainittua lämmön varautumista ajattelin. Ja tietysti korkeempi on aina vähän komeempi
Nyt pitää vaan aprikoida kuinka pitkät ruuvit tilaan. Se u-palkki oli enemmänkin heitto, mutta jäi vähän kaihertamaan, josko sittenkin teräs olisi tässä hyvä. Mietitään, mietitään. Tämän kesän osalta kasvatteluhommat ovat ohi, joten kunhan marraskuussa on valmista niin riittänee
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
- vesahy
- Jäsen

- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Kasvihuoneen perustus?
Jospa valaisi pohjaksi metrin vahvuisen betonilaatan ja putket sen sisään. Päivällä keräisi jollain keräimellä lämpöä auringosta ja yöllä sitten kierrättäisi sen lämmön kasvarin lämpöpattereissa. Voisi kasvatella vähän kylmälle arempakin rehuja.
Ohoh! Nyt mun suuruudenhulluuteni pääsi taas täyteen laukkaan!
Ohoh! Nyt mun suuruudenhulluuteni pääsi taas täyteen laukkaan!
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Re: Kasvihuoneen perustus?
Noinhan nuo tapaavat saada mittasuhteet ettei tule koppero koskaan valmiiksivesahy kirjoitti:Jospa valaisi pohjaksi metrin vahvuisen betonilaatan ja putket sen sisään. Päivällä keräisi jollain keräimellä lämpöä auringosta ja yöllä sitten kierrättäisi sen lämmön kasvarin lämpöpattereissa. Voisi kasvatella vähän kylmälle arempakin rehuja.
Ohoh! Nyt mun suuruudenhulluuteni pääsi taas täyteen laukkaan!
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Kasvihuoneen perustus?
Vanhaa 70-luvun myrkkykyllästettyä kakkoskutosta. Sitä oli nurkissa niin tuli tehtyä siitä, kai sitä biodynaamiseen puutarhaan toki olisi lehtikuusi tai hyvä sydänmänty sopivampi valinta ollut.KariFS kirjoitti:Joo, ei se harkko/tiili mikään pakko ole, ennemminkin semmoinen päähänpinttymä, ja sitä aiemmin mainittua lämmön varautumista ajattelin. Ja tietysti korkeempi on aina vähän komeempiIhanko kakkoskutosesta laitoit sen sokkelin?
Kivilattia tuntuu varaavan itsessään jo aika hyvin, tasaa hyvin yölämpöjä. Sitten käytetty kikka on pitää täyttä vesitynnyriä kasvihuoneessa, vedellä on hyvä lämmönvarauskyky. Jos oikein enempi aikoo kasvukautta pidentää niin sitten kannattaa lukaista tuo jo vinkkaamani kirja, siellä on noista kikoista aika paljon juttua.
Re: Kasvihuoneen perustus?
Jep, kiitokset. Ensin reality check ja sitten "lainastoon" mars 
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "

