sisäpuolinen eristys?

[RMTALO-54]

Mitenkäs on jos talossa on jo hyvät salaojat ja patolevy perustuksissa ja kellari on ns. 1/3 osaa lämmintä tilaa (khh,sauna) ja loput tilat on rossipohjalla. Nykyisessä kellari eristyksessä on käytetty vähän kaikkia materiaaleja ja ilman ilmarakoa ja raon kanssa , tarkoitus olisi tarkistaa paikat ja laittaa asian mukaisen eristyksen, mutta millainen olisi se "oikea" tapa eristää

[Matti Alander]

Oikeaa tapaa eristää sisäpuolelta ei käytännössä ole, oikea tapa kapillaarisen seinän lämmöneristykseen on asentaa lämmöneristys ulkopuolelle höyryä läpäisevänä.
Sisäpuolinen lämmöneristys seinää viilentämällä on aina kombromissi ja riski.
Sunnitellessa talon korjaus tai enenergia tehokkuuden parantamista tulee ottaa huomioon rakenteen kuivuminen automaattisesti mikäli se jostain syystä pääsisi kastumaan.
Salaojituksella oikeastaan pystytään vaikuttamaan ainoastaan pohjaveden korkeuteen ja sen nimiin vannotaan turhankin paljon kaikkien kosteusongelmien ratkaisijana.
Perustuksien kosteustekninen toimivuus on monimutkainen aihe ja siihen vaikuttaa monta tekijää samanaikaisesti. Homma on kyllä selvitettävissä, mutta sitä usein sekoittaa useat perustelemattomat neuvot jotka menevät ristiin.
Rossipermantoonkin käy samat periaatteet kuin kellariinkin, lämmöneristys ulos ja rakenne tiivis sisältä ulospäin harveneva.
Jo aikojen alussa kuivui rossipermantokin lämmittämällä kivenjärkäleiden välistä ulos, tuulettaminen on uudempi keksintö.
Uusien talojen rossipermannoissa on nykyisin todella suuria toimivuus ongelmia ja varmasti niistä löytyy Salaojitus. Uusien rossipermantojen ongelmat perustuvat pääasiassa kondenssiin, joka johtuu paksuista lattiaeristeistä ja paljon kosteutta sisältävästä lämpimästä ilmasta. Lämmin ilma kyllä lopulta lämmittää tilaa ja kondenssi vähenee, mutta varsinkin puurakenteissa homeet valtaavat erittäin nopeasti alapohjan.
Kuivauskone on ongelmallisissa rossipohjissa hyvä vaihtoehto, mutta sen on oltava laadukas sorbtiokuivaaja. Halvat kondenssikuivaajat voivat olla epävarmoja ja riskialttiita.
Meni vähän yli aiheen kun piti käsitellä sisäpuolista eristämistä. Sisäpuolelta eristettäessä olisi syytä aina jättää alaosaan vähintään 200 mm sisäänpäin kuivumisen mahdollisuutta. Muovimatto ja alas asti eristetty kellarinseinä höyrytiiviinä on pahimpia vaihtoehtoja. Toisinaan kuulee kyllä ihmeitäkin tapahtuvan ja rakenne on silti toiminut.
Selitys löytyy siitä että kaikki eivät ole niin tarkkoja, pieni hometäplä seinässä ei vaikuta mitään. Toinen taas voi saada oireita välittömästi terveydellisiä tai henkisiä.
Lopputuloksena kuitenkin olisi paras kuiva ja kuivuva rakenne, mutta lompakolla ja pankinjohtajallakin tahtoo olla tähänkin sanottavansa.

[Hower]

Kun vain 1/3 on kellaria ja loput rossipohjaa niin onko oikeasti menty kaivamaan talon alle ja patolevytetty myös kellarin seinät kauttaaltaan?
Niinkuin Matti Alander totesi, paras tapa olisi eristää ulkopuolelta. Aika harvassa talossa semmoista eristettä kumminkaan on ja vanhanajan verhomuuraus (rivinteeraus) on osoittautunut vuosikymmenten käyttökokemuksella riittävän hyväksi ja varmaksi tavaksi. Sisäpuolisen eristyksen määrässä/tehokkuudessa ei mun mielestä kannata liioitella vaikka sitä lämmitysenergiaa meneekin jonkun verran hukkaan.