selkokieltä taas tarvitaan.
millä tiivistetään nurkkia joista tuulee. lattiarakoja.
materiaaleina pitäisikö käyttää vain hengittäviä puuperäisiä juttuja.tarkoitan siis eristämisessä ja sisäseinissä yms.
juuri kohta ostetussa rmt:ssamme on edellisen asukkaan jäljiltä kyprokit seinissä ja ei tietoa mitä niiden takana.siis huono?
huomenna kuntokartoitus. voiko siellä esim saada selvyyden mitä materiaaleja on käytetty vai onko vain revittävä mikäli haluaa tietää.
onko kukaan muu niin hullu että tykkää muovimatosta ennemmin kuin laminaatista. laminaattia on laitettu edellisiin asuntoihin ja en laittaisi sitä mistään hinnasta oikeaan kotiini. lautaa tai sitten vaikka muovimattoa. siinäkin on jotain vanhanaikaista.
käsitin että ikkunoiden kunnostuskin on melko homma. kolmea eri töhnöä pintaan ja ulos eri kuin sisälle. tässä aloittelijalla menee kohta
pröötti pöksyyn. mistä näitä kaikkia rmt materiaaleja voi hankkia. saako normaali rautakaupoista vai pitääkö kaikki vermeet hakea kissojen ja hiirien kanssa.
kannattaako rämä huopakatto uusia pellistä vai huovasta.
ei edes rännejä meidän talossa. tarkottaako että uusittava lautaa sieltä sun täältä. räystäällä ainakin näytti olevan melko räytsä lauta. ja tarkoittaako etä ulkoverhoilu on alhaalta lionnut lahoksi.
no ei muuta nyt taas...
uusia vanhoja kysymyksiä
Lattian laittoon voi osaavampi ottaa kantaa.
Gyproc on ihan hyvää tavaraa seiniin, se mitä takana on ei kyllä oikein selviä ilman rakenteiden purkamista. Kuntotarkastus tapahtuu ilman rakenteiden avaamista joten siitä ei tähän ole apua. Muovimattoa meinattiin meillä laittaa väliaikaisratkaisuksi lattiaan mutta kun se oli niin kallista. Siksi päädyimme laminaattiin. Pysyvämpi lattiaratkaisu meillä on yläkerrassa lauta, alakertaan (betoninen välipohja) tullee lautaparkettia.
Ikkunoissa on kyllä hommaa ja ulkopuitteisiin tulee useita aineita. Meillä hommaa mutkisti vielä se että ulkopuolen sävy oli eri kuin sisäpuolen. Rautakauppatavaralla olen toistaiseksi pärjännyt heloja lukuun ottamatta.
Huopakatto on ehkä helpointa uusia huovasta vaikka kestävyys ei tietenkään ole pellin luokkaa. Katon laiton yhteydessä laittaa ne räystäslaudatkin samoilta telineiltä. Rännit ovat ilmeisen suositeltavia mutta meillä on oltu 50 vuotta ilman. Vain pienet kourut sisäänkäynnin kohdalla ettei portaat likaannu. Jos ulkoverhous on alhaalta kovin kastuneen näköinen niin rännit on syytä laittaa.
Ulkoverhouksen lahonneisuutta voi tutkia vaikka puukon kärjellä tökkimällä. Kyllä sen huomaa jos puukko menee helposti laudasta läpi.
Kuntokartoituksesta saat varmasti melkoisen korjauslistan, vanhasta talosta kun on kyse. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, katto lienee kiireellisin mutta yhden talven voi pärjätä pressullakin.
Olennaista on mielestäni ottaa rauhallinen lähestyminen kaikkeen korjaamiseen. Jos talo ei ole tulessa eikä vesi valu hallitsemattomasti ei muutama kuukausi sinne tänne vaikuta mihinkään.
Gyproc on ihan hyvää tavaraa seiniin, se mitä takana on ei kyllä oikein selviä ilman rakenteiden purkamista. Kuntotarkastus tapahtuu ilman rakenteiden avaamista joten siitä ei tähän ole apua. Muovimattoa meinattiin meillä laittaa väliaikaisratkaisuksi lattiaan mutta kun se oli niin kallista. Siksi päädyimme laminaattiin. Pysyvämpi lattiaratkaisu meillä on yläkerrassa lauta, alakertaan (betoninen välipohja) tullee lautaparkettia.
Ikkunoissa on kyllä hommaa ja ulkopuitteisiin tulee useita aineita. Meillä hommaa mutkisti vielä se että ulkopuolen sävy oli eri kuin sisäpuolen. Rautakauppatavaralla olen toistaiseksi pärjännyt heloja lukuun ottamatta.
Huopakatto on ehkä helpointa uusia huovasta vaikka kestävyys ei tietenkään ole pellin luokkaa. Katon laiton yhteydessä laittaa ne räystäslaudatkin samoilta telineiltä. Rännit ovat ilmeisen suositeltavia mutta meillä on oltu 50 vuotta ilman. Vain pienet kourut sisäänkäynnin kohdalla ettei portaat likaannu. Jos ulkoverhous on alhaalta kovin kastuneen näköinen niin rännit on syytä laittaa.
Ulkoverhouksen lahonneisuutta voi tutkia vaikka puukon kärjellä tökkimällä. Kyllä sen huomaa jos puukko menee helposti laudasta läpi.
Kuntokartoituksesta saat varmasti melkoisen korjauslistan, vanhasta talosta kun on kyse. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, katto lienee kiireellisin mutta yhden talven voi pärjätä pressullakin.
Olennaista on mielestäni ottaa rauhallinen lähestyminen kaikkeen korjaamiseen. Jos talo ei ole tulessa eikä vesi valu hallitsemattomasti ei muutama kuukausi sinne tänne vaikuta mihinkään.
Perinteinen konesaumatto peltikatto on kestävin ja huoltovapain. Huopa on aika kallis nykyään käyttöikäänsä nähden, toisaalta se on helppo uusia itse ja on hiljainen sateella. Kourut on hyvä laittaa. Jos ulkolaudoituksen helmat ovat pehmeät mutta ylempää kovaa, perinteinen tapa on ollut katkaista pystylaudat sopivalta korkeudelta ja laittaa helmaan uutta vaakalautaa. Kun sen maalaa samalla maalilla kuin muu vuori, tulos ei näytä yhtään pöllöltä.
Nurkkien vetoisuuteen voi käyttää ruulensuojapaperia, tervapahvia, pellavarivettä tai moderniin tapaan polyuretaania. Pelkästään rakojen tukkeena uretaani ei estä rakenteen hengittämistä. Toisaalta pu on inhottavaa käsitellä (poistettava käsistä asetonilla) ja muodostaa tulipalotilanteessa myrkkykaasuja, mutta nopeaa ja tehokastahan se on. Meillä käytetään noita perinteisempiä kaikkiin suuriin pintoihin ja pienempiinkin aina kun järkevästi onnistuu, kaikkein vaikeimpiin pikkukoloihin ollaan ruiskutettu uretaania. (Pellavarivettä ei ole saanut tänä kesänä.)
Ikkunoihin perinteiset pellavaöljymaalit ovat minun kokemukseni mukaan ehdottomasti alkydimaaleja parempia.
Kiirettä ei kannata pitää muun kuin vesivuodon tai tulipalon kanssa, kuten edellä todettiin. Muuten kannattaa asua yksi talvi ja miettiä mikä on todella tarpeen ja mikä ei. Ikkunat kannattaa tiivistää ennen talven tuloa ikkunaliimapaperilla. Sen löytäminen on joskus vaikeaa, tahtovat tarjota niitä penteleen muoviteippejä.
Muovimatot ovat vanhoina kivoja ja pehmeitä, mutta uusista voi erittyä ikäviä myrkkykaasuja, kannattaa tiedustella M1-luokitusta. Korkki ja linoleumi ovat perinteisiä muovin edeltäjiä. Laminaatti on muovitettu kuva lattiasta, en laittaisi.
Nurkkien vetoisuuteen voi käyttää ruulensuojapaperia, tervapahvia, pellavarivettä tai moderniin tapaan polyuretaania. Pelkästään rakojen tukkeena uretaani ei estä rakenteen hengittämistä. Toisaalta pu on inhottavaa käsitellä (poistettava käsistä asetonilla) ja muodostaa tulipalotilanteessa myrkkykaasuja, mutta nopeaa ja tehokastahan se on. Meillä käytetään noita perinteisempiä kaikkiin suuriin pintoihin ja pienempiinkin aina kun järkevästi onnistuu, kaikkein vaikeimpiin pikkukoloihin ollaan ruiskutettu uretaania. (Pellavarivettä ei ole saanut tänä kesänä.)
Ikkunoihin perinteiset pellavaöljymaalit ovat minun kokemukseni mukaan ehdottomasti alkydimaaleja parempia.
Kiirettä ei kannata pitää muun kuin vesivuodon tai tulipalon kanssa, kuten edellä todettiin. Muuten kannattaa asua yksi talvi ja miettiä mikä on todella tarpeen ja mikä ei. Ikkunat kannattaa tiivistää ennen talven tuloa ikkunaliimapaperilla. Sen löytäminen on joskus vaikeaa, tahtovat tarjota niitä penteleen muoviteippejä.
Muovimatot ovat vanhoina kivoja ja pehmeitä, mutta uusista voi erittyä ikäviä myrkkykaasuja, kannattaa tiedustella M1-luokitusta. Korkki ja linoleumi ovat perinteisiä muovin edeltäjiä. Laminaatti on muovitettu kuva lattiasta, en laittaisi.