Puurossipohja -> Betonirossipohja

[Arveccio]

Meillä on puurossipohja ja sen alla ilmatilaa 0,5 - 2 metriä. Olen leikitellyt ajatuksella että valais kellariin (hiekkapohja, ei käyttötiloja, tuuletus ulkoa) pilariperustustyylisesti betonitolppia esim 3 metrin välein. Tämän jälkeen nykyinen lattia pois, bitumikaistale sokkelin sisäreunaan 10cm leveydellä ja 8cm betonilaatta valaen siihen pilareiden varaan eli tämän laatan yläpinta olisi sokkelin yläpinnan tasalla. Siihen sitten X cm finnfoamia tai styroxia + 8cm betonilaatta. Tällä päästäisiin nykyiseen lattiakorkoon. Ylemmän betonilaatan ja ulkoseinän väliin finnfoam esim 50mm. Tuleeko mieleen mitään sudenkuoppaa? Nykyisessä lattiassa on reilusti korkeuseroja ja aaltokuviota + sieltätäältä hiipii kellarin sulotuoksuja sisälle. Tuolla sais ainakin suorat ja jämyt lattiat sekä pidettyä maakellari-tuoksut siellä minne ne kuuluu. Boonuksena tulis vesikiertonen lattialämmitys.

[Email]

tuo 8 cm ei riitä millään tuohon ns. holviin.vähintään 15-20cm holvivalu sit eriste ja pintavalu. ite tekisin liittolevy menetelmällä. ei tarvii mitää muotteja rakennella eikä pilareita muurailla.tai sit tekisin ihan uudet puupalkistolattiat ja saahan niihinkin vesikiertolämmitykset. tuuletus on puutteellinen jos rossipohja haisee ummehtuneelle. oli rossipohja puusta tai betonista niin jos ilma ei vaihdu niin ei se kovin raikkaalle haise.

[Petsamo]

Komppaan e-mailia. Betonisen rossipohjan tekeminen puisen tilalle on toki mahdollista, mutta vaatii aika monta toimenpidettä. Yksinkertaisin vaihtoehto lienee lattiarakenteen korvaaminen uudella puisella lattiarakenteella. Puisen lattian päälle voi hyvin laittaa lattialämmityksen. Rossipohjan tuuletusta kannattaa kyllä varmasti parantaa jos nyt tulee sisään hajuja. Samoin kannattaa katsoa josko nykyisellään talon alla on orgaanisia materiaaleja kostealla maalla. Kaiken maailman puupalikat, sahanpurut yms. voivat hyvinkin alkaa haisemaan maakosteuden vaikutuksesta. Olin joskus aikoinaan hanslankarina vanhan liiton kirvesmiehellä. Hänellä oli tapana siivota rossipohja aina todella perusteellisesti kaikista puunpaloista yms. jätteestä juuri tämän takia.

[Arveccio]

Eittämättä helpoimmalla pääsis kun tekis puusta vaan uuden. Lattialämmityksen voi toki puikata melkein mihin vaan. Tuuletus alapohjassa on melko heikkoa, 2 vanhaa ikkuna-aukkoa 1 per pitkä sivu. Orgaanisia aineksia en ole tuolta löytänyt, betonia ja hiekkaa vain. Alue on hiekkaharjua joten perustusten tekeminen ei vaadi muuta kuin hiekan kaivamista ja muottien tekoa. Tehtiin viimekesänä pannuhuonelaajennus maanvaraisella betonilaatalla ja kaivelin anturoita varten matalimmalta kohdalta 50cm syvän kaivannon ihan käsipelillä ja pelkkää hiekkaa tuli vastaan + 1 pkl arviolta 80kg kiviä.

[Email]

kyllähän tietysti betonilattiat on mukavan lämpimät ja varaavat lattialämmityksellä hyvin lämpöä. jos reunoilta kantaa vaan n10cm ni laatan holvin paksuus 20cm siihen styroksi 20cm ja pintavalu vesikiertoisella vähintään se 10cm , ni tuolloin tulis paksuutta n. 50cm.neliölle painoa yli 600 kiloa. kyllä siinä ihan rakennesuunnittelija kannataa käyttää joka laskee riittääkö nykyisen perustuksen kantavuus yms. tuossa tuli jokua aika sitten oltua 2 kerroksisen okt talon välipohja raudoituksessa niin siihen tuli 10mm teräksestä verkot 2 tasoon ja reunoille 8mm hakaset sekä uskomaton määrä eripituisia vetoteräksiä. tuo verkko sidottiin pitkästä tavarasta paikanpäällä. valua tuli 22cm ja kantavia väliseiniä oli kaikki alakerran seinät. valuharkoista oli tehty alakerta.

[Arveccio]

Talon sokkeli on vanhaa kunnon säästöbetonia eli sen varaan tommosta ei kärsi tehdä. Sillä ajattelinkin että valais kellariin 300x300 tolppia 2 - 3 metrin välein ja tukis koko rakennelman niiden varaan. Sokkelin ja työlaatan väliin sitten huopa.

[Nihan]

Hiekkaharju on rossipohjalle otollinen maaperä. Ei pitäisi tulla ongelmia puurakenteisen alapohjan kanssa jos vain tuuletus on kunnossa. Betonialapohjan valaminen kuullostaa siten melkoiselta overkilliltä, mutta onhan siinä mielenkiintoinen projekti jos sellaista kaipaa.

Vaihtoehtona voisi katsoa myös kevytlaattaa, jossa puisten palkkien päälle tulee pelti ja sitten valu (betoni tai kipsi). Jäykkyys ja mahdolliset jännevälit eri sarjaa puiseen alapohjaan verrattuna. Lisätietoja löytyy esim. Sepan sivuilta.

[Email]

joitain kymmeniä vuosia rakennushommissa pyörineenä,en äkkiseltään kyllä lähtis itelleen noin isoa rojektia tekemään.tietysti jos on joku pikkumökki kyseessä ja ei ole vakituinen asunto vaan vois tehdä iltapuhteena ni sit tietysti eri juttu.kustannuksiltaan on aika huomattava vaikka ite pystys tekemään. kaikki väliseinät purettava ja saattaa olla kantavia niin joutuu sit tukemaan jollain konstilla. samaal tietysti lattian kautta menevät sähköt ja putket menee ainakin osittain uusiksi. tietenkään en tiedä tilannetta tarkemmin et jos vaikka ei ole väliseiniä yms. ni homma helpottuu. jos aikaa ja rahaa riittää suosittelen kyllä kokeilemaan.

ite harkitsisin jos tulis eteen ni ihan maanvaraista laattaa jos kerran on pelkkä ryömintätila.oli rossipohja mitä materiaalia hyvänsä niin jos se ei ole tiivis niin talo kun on kuitenkin alipaineinen niin se imee alhaalta korvausilmaa ja se sama haju voi tulla vaikka olis betonirossipohja.

[Arveccio]

Onneks ei ole mikään paniikki saada lattioita uusittua niin ehtii puntaroida vaihtoehtoja. Onko mitään käsitysta että kuinka paksua peltiä tuossa kevytlaatassa käytetään? Jäykkyyttähän saa puulattian teossa loihdittua käyttämällä pelkästään kertopuupalkkeja. Ihanan kallista mutta minkäs teet. Tuon kevytlaatanhan vois tehdä niinkin että tälläis ensin 300 kertopuupalkit niskoiksi ja siihen päälle ristiin 100mm palkki ja tuohon sitten galvanoitu pelti julmetulla määrällä ruuveja kiinni.

[vm51]

Piti ihan mennä viimeisimmästä viestistä alkuun lukemaan, että mikä oli nyt tämän remontin tarkoitus?...Niin että mikäs se oikein oli? Tuo rossipohjan korvaaminen maanvaraisella laatalla kuulosti kaikista hulluimmalta. Jos talo on rossipohjainen, niin sellainen sen kuuluisi olla tästä eteenpäinkin. Voihan sen eristävyyttä ja ilmatiiveyttä parantaa, mutta alkaa korvaamaan se laatalla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä? Tuo kuulostaa enemmänkin siltä, että olisi haluja omistaa uusi talo kaikkine mukavuuksineen kuin se, että omistaa vanha rintsikka.
Rakennesuunnittelijana voin sanoa, että tuli tuossa vastaan hirsi talo, johon yritetty tehdä maanvaraista laattaa - huonoin seurauksin: koko paska laatta piti purkaa ja kaivaa hiekat pois. Aluksi ajattelin, että laatan voisi jättää, mutta muutin suunnitelmia kun seiniä yms saatiin auki ja koko komeus paljastui. Syynä siis taloon sopimaton uusi ratkaisu - näitä kannattaa välttää.

Laskitko muuten tämän peruspilarijaon? Vaatisi raudoitusta pilarista laatan puolelle, jos meinaat hoitaa tämän betonitason jäykistyksen niillä tolpilla. Vaatii laskentaa senkin suhteen minkälaisen tolpan siihen laitat ettei laattaan tule leikkauslävistymistä tolpan kohdalle.

En voi kyllä millään muotoa suositellaprojektiin ryhtymistä!

[Arveccio]

Eittämättä tuossa menis betonia pikkustavaille julmetusti. Tämä talo on jo pilattu (siirrytty pois rintsikkatyylistä) piikkaamalla tiilipiippu pois ja shiideli tilalle, koneellinen ilmanvaihto yms. Pointti tässä on että nykyisen lattian parsiminen siihen uskoon että kelpais ei onnistu järjellisellä työmäärällä eli kuten tavallista vanhan harsimisessa menee enemmän aikaa kuin uuden tekemisessä. Kunhan tässä heittelen ajatuksia ilmoille että millä konstilla uuden lattian sitten tekis kun aika on kypsä. Asuminen onnistuu kyllä hyvin nytkin mutta pikkuasiat tuuppaa ottaan hermoon joten itseni tuntien lattia uusiutuu lähivuosina. Edellinen omistaja on "lisäeristänyt lattiaa" eli tuo lisäeristäminen on tässä tapauksessa tarkottanut sitä että alkuperänen lattiapinta on repästy huitkuikkaan ja vahuuttaan väsyneelle ja kierolle lattiarungolle on vedetty lattialastulevyt ja laminaatit siihen niskaan. Lopputulos on kiero, narisee, notkuu, vuotaa ilmaa läpi sieltä täältä.

Tämmönenkin idea tuli mieleen: niskat, ristiinkoolaus, lujalevy, 50mm betonivalu.

[Email]

Lähinnä tarkoitin sitä että kyllähän kaikki on mahdollista tehdä mut sen järkevyyteen en ota kantaa.Rossipohjan voi muuttaa tietyin ehdoin maanvaraiseksi,Mut vaatii tuon hyvän suunnittelun maaperä tutkimuksista lähtien.Oon työkseni urakoinut paljon pohjia ja viimeksi olin/ollaan korjaamassa 40 paritaloa joissa laitettiin kertopuusta alapohja -selluvilla400mm- lattialastulevy-lattiagyproq- pintavalu.
nää ei olleet oktaloja vaan mökkikylä. tuli lämpimät ja suorat lattiat. kaikkiin ei tehty valuja vaan osa halus esim. ponttilaudan ni sit jätettiin levytykset pois.
en tiedä pintaaloja mutta työmäärä ja kustannus on joka tapauksessa aivan huikeat jos tuollaiseen projektiin joku ryhtyy.

[Luigi]

Jos nykyinen rossipohja on rakenteellisesti kunnossa (ei lahovauriota tms), niin itse lähtisin tältä pohjalta:
- Rossipohjan tuuletuksen parantaminen tekemällä ilmakanava rossipohjasta katolle.
- Korvausilmansaannin parantaminen. Nythän korvausilmaa selvästi vedetään rakenteiden läpi mm. rossipohjasta, mikä tuo hajuja sisälle.
- Jos niin halutaan, niin pohjan sisäpuolisen eristyksen ja tiiviyden parantaminen ja lattiapintojen oikaisu.

[KariFS]

Heitä ne laminaatit ja lastulevyt hemmettiin, kokeile onko koolaukset pitävät esim seisomalla ja "hytkyttämällä", jäykistä jos tarvis, sitten eristystila täyteen, ilman/höyrynsulku päälle ja päällimmäiseksi vahattu lankkulattia. Ei tartte lattialämmitystä, vahattu puu tuntuu vetoisassakin talossa mukavalta.

Jos välttämättä haluat lattialämmityksen niin koolausten päälle harvalaudoitus, gyproc, lämmityskerros (vesikierto?), toinen gyproc ja pintamateriaali.

Nämä siis dellyttäen että lattiasi ei notku sen takia että lattianiskat notkuvat. Lastulevyä on meilläkin vielä jäljellä muutamassa huoneessa ja keittiössä laminaatti, se notkuu ja narisee kun alusta on kierossa. Lautalattia antaa pienet kieroudet anteeksi ja tiukkaan ruuvattuna myös jäykistää rakenteen aika tehokkaasti.

Nämä nyt vaan vaihtoehtoina, luultavasti maksavat n. 10% siitä mitä totaaliräjäytys betonitolppineen ja -valuineen ym tulisi maksamaan (sikäli jos käytetyn rahan määrällä on merkitystä, kaikille ei ole ).

[Arveccio]

Asiahan selviää sitten purkuvaiheessa. Lattioiden kierous aiheuttaa muunmuassa sen että akvaariot ovatten nyt ainoilla suorahkoilla paikoilla. Tympäsee laitella taiteltuja paperinpaloja yms kamojen alle etteivät lenkkase. Yks hyvä esimerkki on tommoset ikean korkeat dvd-hyllyt. Alaosa on kiinni seinässä ja yläpäässä vastaavasti 1 - 2 cm irti seinästä. Epäilen että edellinen omistaja on alkanut remppaileen lattiaa mutta päättänytkin sitten vaan vetästä vanhojen niskojen päälle lastulevyt. Kyseessä oli yh-äiti, jonka isä teki työt ja kun nais-ihminen löysikin sitten ukon itelleen niin on tullu kiirus vetää talo nippuun ja myyntiin. Seinien uudelleenlevytykset, sähköjen uusiminen, uus piippu ja takka on tehty asiallisesti eli varmaan heti alkuvaiheessa. Vanha tiilipiippu on purettu pois mutta siinä samassa on hävinnyt painovoimasen ilmanvaihdon poistoreiteistä suurin osa. Eka talvi meni piipun pelti aika pitkälti auki mutta nyt on tosiaan koneellinen ilmanvaihto. Muita ilmavuotoja en ole huomannut kuin lattian reunapaikoista sieltä täältä. Muitakin varmasti ilmaantuu kun saa lattian tiiviiksi.