Rivinteerauksen kapilaarikatko

[mvi]

Pystyyköhän rivinteerauksen alimman tiilirivin vaihtamaan, niin että saisi kapilaarikatkon tehtyä? Tiili lähtee irti hieman taltalla hakkaamalla, jotain alle ja sama tiili takaisin. Säästäisi aikaa ja kustannuksia..

[Petsamo]

Kyllä se varmaan onnistuu, mutta on sekin työlästä. Varsinkin tiilen muuraaminen takaisin pitää tehdä aika huolella, että se kantaa kunnolla.

Nouseeko kosteutta tiiliseinälle ongelmaksi asti, eli tippuuko esim rappaustms?
Meillä ei ole minkäänlaista kapillaarikatkoa ja lattialaatta aika kostea, mutta ei se mitään ongelmia ole aiheuttanut.
Rappauskin näyttää pysyvän pinnassa ihan nätisti.

[MK Kari]

Vandex IC.llä on helppo ja nopea tehdä alimasta saumasta kapilaarikatko. Vandex Ic on vesipohjainen silaani/siloxaani mikroemlsio, joka muodostaa tehokkaan kapilaarikatkon muurattuihin raknteisiin. tuote toimitetaan 600 ml massapatruunoissa ja on sellasisenaan valmis. Seinään porataan halkaisialtaan 12 mm reikiä vaakasuoraan 120 mm välein. Reijät porataan 20 mm päähän seinän takapinnasta. Parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi reiät on suositeltava porata muurauksen vaakasumaa myöten. Vandex on vuonna 1946 perustettu Itävaltalais/ Saksalainen yritys joka on ollut suomen markkinoilla tietääkseni 1980 luvulla jos ei jo 70 luvullakin, en ole varma.

[mvi]

Kyllä rappaus näyttää pysyvän, mutta kapilaarikosteutta kuitenkin on. Lähtökohtahan on, ettei kosteuttaa saisi olla rakenteissa. Jotenkin maalaisjärjellä ajatellen olisi kuitenkin helpompaa vaihtaa alin tiilirivi kuin purakaa ja tehdä uusi. Pitää tutustua tuohon Vandex IC:hen. Jos sitä laitetaan 120mm välein reikiin, niin voiko olla varma, että kapilaarikatko on 100%:n varma? Jospa poraisi tiheemmin ja täyttäisi koko tiilen alusen massalla. Tietenkään ei kannata tehdä yhdellä kerralla koko seinää vaan vaikka ensin joka toisen tiilen..

[MK Kari]

Jos vaidat alimmaisen tiilirivin niin silloin suosittelen Vandex Super vedentiivistyspinnoitetta joka on slammi. menekki noin 1-1,5 kg/m2. Super slammataan kostealle betonipinnalle ja jälkihoidetaan noin 2 vrk. Super on on vesitiivis aina 7 bar asti ja yleisesti käytetty ammatilaisten keskuudessa.
Yleisempiä käyttökohteita on kellarien seinät, betonilaatat, vedenpaine seinät, hissikuilun pohjat, anturat (kapilaarikatkot) ym ym...

[piippo]

Tuossapa eri valmistajan työohjetta ja tietoa myös (tasapuolisuuden nimissä tai jotain.. ): http://shop.e-weber.fi/kronodocs/25181.pdf

Ihan hyvän kuulosia menetelmiä. Onko kukaan käyttänyt kellareissaan?

[mvi]

Mielenkiintoisia menetelmiä. Jotenkin tuntuu helpolta ollakseen totta, kun lueskelee tämän palstan remontteja. Mitenköhän luotettavia ovat? On ikävää huomatan kovan työn jälkeen, että kosteutta on yhä.

[MK Kari]

Nouseeko kosteus laatasta vai valuuko vesi riventeerauksen välistä? Perusmuurihan on nyt kylmä ja tällöin siihen tiivistyy kosteus. Näin ollen muurauksessa oleva kosteus voi olla perusmuurista valuvaa tiivistynyttä vettä. Ulkopuolisella lämmöneristeellä saadaan perusmuurin läpötila nousemaan jolloin kosteus siirtyy rakenteesta pois.

[mvi]

Isodränit ulkopuolella, joten kosteus ei tiivisty perusmuurin sisäpuolelle. Isodränin pitäisi poistaa myös kapilaarinen kosteus rivinteerauksesta. Rivinteeraus on laatan päällä ja sieltä se kosteus taitaa nousta.

[mvi]

Kaitkaiseeko kapilaarin, jos poistaa tiilen alasauman ja työntää sinne huopakaistaleen? Sitten pruuttaisi tavallista muurauslaastia raon täyteen tai vaihtoehtoisesti uretaanilla täyttäisi. Mietityttää saako seinästä tukevaa tällä tavalla.

[mvi]

Tässä uusi lattia/seinä-rakenne, jonka pitäisi pysyä kuivana sisäpinnoilta. Varsinaista anturaa ei ole, mutta jätän n 10cm vanhaa lattian reunaa alle. Riittäisikö 65mm isodrän päälle?

[MK Kari]

Tuli mieleen että jos riventeerauksen purkaa kokonaan pois? Salaojittavat ulkopuolella, perusmuuri lämpenee ja kosteudet lähtee pois.