a) patolevy
b) salaojittava lämmöneriste
c) jotain ihan muuta
Nappulalevy?
Nappulalevy?
Nyt olen onnistunut saamaan kahdenlaista tietoa siitä, mitä tarkoitetaan nappulalevyllä. Olen ymmälläni. Mitä se teidän mielestänne on?
a) patolevy
b) salaojittava lämmöneriste
c) jotain ihan muuta
a) patolevy
b) salaojittava lämmöneriste
c) jotain ihan muuta
No tuoksi minäkin sitä luulin...kunnes taloani kävi katsomassa rakennusalan ammattilainen, joka käytti nappulalevy-sanaa salaojittavan lämmöneristeen synonyyminä. Epäilin omaa ymmärrystäni ja siksi tarkistin pariinkin kertaan, että puhummeko me nyt samasta asiasta... Ja vastaus oli, että "Kyllä, tarkoitan nappulalevyllä salaojittavaa lämmöneristettä." 
Yritä tässä sitten saada selvää mitä talolle pitäisi tehdä....
Yritä tässä sitten saada selvää mitä talolle pitäisi tehdä.... -
bcmikak
- Jäsen
- Viestit: 114
- Liittynyt: Ti Loka 03, 2006 13:44
- Paikkakunta: Jyväkylän liepeillä, ystävällinen maalaiskaupunki
- Viesti:
nappula levy on patolevy jossa on nappulainen kuvio.
nappula levy on patolevy jossa on nappulainen kuvio. Patolevyä on uritettuna myös. Nappulalevy on parempi. Toiminta-ajatus on sama kuin saunojen koolauksen tekeminen pätkistä jotta ilman virtaus pääsee hyvin kulkemaan joka suuntaan, tuplakoolaus.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Nappulalevy nimitystä käytetään yleisesti patolevystä, jonka toimintaperiaate on vesihöyryn kyllästyminen patolevyä vasten ja sen jälkeen valuminen levyn pintaa pitkin salaojitukseen.
Salaojittavista lämmöneristeistä käytetään yleisesti nimitystä Papulevy, joka on lähtöisin Suomen Turusta korjausneuvoja Reijo Niskan suusta.
Tällä nimityksellä virkamies Niska oikeaoppisesti pyrkii olemaan puolueeton, koska Papulevy nimityksellä tarkoitetaan kolmea tuotemerkkiä: Fuktisol, Isodrän ja Pordrän.
Nimityksen salaojittava lämmöneriste keksijä taas on allekirjoittanut, joka mielestäni paremmin kuvaa kyseisiä erinomaisia tuotteita.
Myös salaojittavien lämmöneristeiden toimintaperiaate on vesihöyryn kyllästyminen eristeen ulkopinnassa ja näin ylöspäin pyrkivän kapillaarisen kosteuden työntäminen ulos rakenteesta.
Mikäli rakenteet enemmän kiinnostavat löytyy kotisivuiltamme http://www.malander.fi varsin mielenkiintoinen VTT:n tutkijan Mikael Salonvaaran artikkeli Rakennustaitolehteen, jossa käsitellään asiaa perusteellisesti.
Tästä artikkelista selviää molempien tuotteiden toimintaperiaatteet, sekä patolevyrakenteen riskit.
Itse olen reilusti omalla nimellä osallistunut keskusteluun aiheesta likemmäs 200 vastauksella ja toivottavasti moni rintamamiestalon korjaaja on säästänyt rahaa, sekä vaivaa, kun ei ole tarvinnut itse kalliisti kokeilla, miten tuotteet toimivat.
Kosteusvauriot perustuksissa ovat hämmästyttävän yleisiä, vaikka tietoa on runsaasti saatavilla ja rakennustapaohjeitakin on aiheesta uudistettu useasti.
Eräiden tutkimusten mukaan, jopa 80 % rakennusperustuksista on kosteusvaurioitunutta ja surullisinta on kalliit korjaukset, joita liian paljon toteutetaan toimimattomin rakentein. Usein pelkästään tietämättömyyttä, mutta säästäminenkin on liian yleinen peruste.
Salaojittavista lämmöneristeistä käytetään yleisesti nimitystä Papulevy, joka on lähtöisin Suomen Turusta korjausneuvoja Reijo Niskan suusta.
Tällä nimityksellä virkamies Niska oikeaoppisesti pyrkii olemaan puolueeton, koska Papulevy nimityksellä tarkoitetaan kolmea tuotemerkkiä: Fuktisol, Isodrän ja Pordrän.
Nimityksen salaojittava lämmöneriste keksijä taas on allekirjoittanut, joka mielestäni paremmin kuvaa kyseisiä erinomaisia tuotteita.
Myös salaojittavien lämmöneristeiden toimintaperiaate on vesihöyryn kyllästyminen eristeen ulkopinnassa ja näin ylöspäin pyrkivän kapillaarisen kosteuden työntäminen ulos rakenteesta.
Mikäli rakenteet enemmän kiinnostavat löytyy kotisivuiltamme http://www.malander.fi varsin mielenkiintoinen VTT:n tutkijan Mikael Salonvaaran artikkeli Rakennustaitolehteen, jossa käsitellään asiaa perusteellisesti.
Tästä artikkelista selviää molempien tuotteiden toimintaperiaatteet, sekä patolevyrakenteen riskit.
Itse olen reilusti omalla nimellä osallistunut keskusteluun aiheesta likemmäs 200 vastauksella ja toivottavasti moni rintamamiestalon korjaaja on säästänyt rahaa, sekä vaivaa, kun ei ole tarvinnut itse kalliisti kokeilla, miten tuotteet toimivat.
Kosteusvauriot perustuksissa ovat hämmästyttävän yleisiä, vaikka tietoa on runsaasti saatavilla ja rakennustapaohjeitakin on aiheesta uudistettu useasti.
Eräiden tutkimusten mukaan, jopa 80 % rakennusperustuksista on kosteusvaurioitunutta ja surullisinta on kalliit korjaukset, joita liian paljon toteutetaan toimimattomin rakentein. Usein pelkästään tietämättömyyttä, mutta säästäminenkin on liian yleinen peruste.
VTT:n tutkija kertoo molempien toimintaperiaatteet ja vain toisen riskit?Matti Alander kirjoitti: Tästä artikkelista selviää molempien tuotteiden toimintaperiaatteet, sekä patolevyrakenteen riskit.
Itse olen reilusti omalla nimellä osallistunut keskusteluun aiheesta likemmäs 200 vastauksella ja toivottavasti moni rintamamiestalon korjaaja on säästänyt rahaa, sekä vaivaa, kun ei ole tarvinnut itse kalliisti kokeilla, miten tuotteet toimivat.
Se riski VTT:n tutkijan mukaan liitty vain siihen, että patolevyn lisäksi käytetään ulkopuolista lämmöneristettä. Kellarin seinän lämpöeristäminen maata vasten olevan seinän osalta on energiataloudellisesti muutenkin täysin älytöntä jos ei samalla eristetä kunnolla myös maan yläpuolista osaa (ulkopuolelta). Patolevy sellaisenaan on ihan OK varsinkin jos ei tarpeettomasti pinnoiteta kellarin sisäseiniä höyrytiiviiksi (perinteinen hengittävyys nääs 
)
Ovatko riskirakenteita Matti Alanderin esittämät kellarin betoniseinien molemminpuoliset "ristiintieristämiset " vesieristeineen ja kylmäsiltoineen?...pähkäilyjäni aiemmissa viestiketjuissa.
)Ovatko riskirakenteita Matti Alanderin esittämät kellarin betoniseinien molemminpuoliset "ristiintieristämiset " vesieristeineen ja kylmäsiltoineen?...pähkäilyjäni aiemmissa viestiketjuissa.
Eli tiloissa joissa on sisäpuolella vesieriste. Pesuhuone tarkemmin sanottuna. Nykyään kun vaaditaan vesieriste pesutiloissa, toki sen voi jättää pois. Mutta kuten meillä joilla on puurakenteita kellarissa, ei tuo oikein ole mahdollista. Toinen homma on se, että kaikki eivät asu taloissan lopunelämää, myynnin yhteydessä vesieristeen puuttuminen uusissa rakenteissa on aika paha sauma myyjälle, ikävä kyllä.
Lopputuloksen voi mielestäni pitää sitä, että "Papulevylle" on omat paikkansa, joissa ei oikein muut käy. Patolevy käy sitten muissa...
Lopputuloksen voi mielestäni pitää sitä, että "Papulevylle" on omat paikkansa, joissa ei oikein muut käy. Patolevy käy sitten muissa...
Joo, näin arvelinkin. Oli vaan tuossa myyntimiehen kirjoituksessa ilmaistu asia taas vähän arveluttavasti, kun tutkijan juttuja oli lainattu vain osittain.Hower kirjoitti:Lisäyksenä.....Se riski VTT:n tutkijan mukaan liittyy vain siihen,
että patolevyn lisäksi käytetään ulkopuolista lämmöneristettä ja tämän lisäksi vielä estetään sisäänpäin
kuivuminen tiiviillä pintarakenteilla.
Eihän ne styroksit siellä haittaa jos seinä pääsee kuivumaan sisäänpäin...
Se on selvä, että levy/puurakenteet tulee suojata vedeltä ja kosteudelta.Eli tiloissa joissa on sisäpuolella vesieriste. Pesuhuone tarkemmin sanottuna. Nykyään kun vaaditaan vesieriste pesutiloissa, toki sen voi jättää pois. Mutta kuten meillä joilla on puurakenteita kellarissa, ei tuo oikein ole mahdollista.
Mutta kivirakenteisessa kellarissa....
lähtökohtana rakentamismääräyksissä on yleensä uuden rakentaminen ja ohjeet ja määräykset kirjoitetaan aika paljolti niitä silmälläpitäen.
(ja lähtökohtana on useimmiten kerrostalorakentaminen).
Tuo kellarin pesuhuoneiden versieristäminen...Panu Kaila jossain lehdessä juuri kirjoitti että Englannissa on aivan yleistä vetää kokolattiamatto kylpyhuonessa ammeen reunaan asti.
Veden kanssa löträtessä käytetään sitten järkeä. Meillä ei niinkään...
On aikalailla rakennusteollisuuden lobbaama suomalaiskansallinen ilmiö, että helvetin ison pesuhuoneen tulee olla kokonaisuudessan vedenpitävä umpio jossa pitää vetää painepesurilla vettä pitkin seiniä.
Käytännössä esim. kellarin saunan pesuhuoneen vesieristetyksi tilaksi riittää kohtuullisen kokoinen kaakeloitu suihkutila.
Suihkukaappi tai amme niille jotka niistä tykkää. Loput seinistä voivat olla muuten vaan kaakeloituja tai paneloituja kunnon ilmaraolla.
Kyllähän minulla on tietty epäluulo semmosten seinien laajempaan muovittamiseen jotka on perustettu ilman kap.katkoa märkään savimaahan ja seinän toisella puolen on vielä 100% kostea maamassa... Täällä palstalla kun kauhistellaan jopa maan yläpuolistenkin seinien maalaamista sisäpuolelta "ei hengittävillä maaleilla"
Ajatellaanpa vielä vanhoja, yleisiä saunoja kerrostalojen kellarikerroksissa/kivijaloissa....liekö laitettu vesieristeitä lattiasta kattoon?
Olen aivan samaa mieltä asiasta kanssasi, vika on osittain määräyksissä. Vanhemmillani on tuplatiilitalo jonka kellarissa on pesuhuone ja sauna, ei mitään vesieristeitä, ja kaikki on ihan kuivaa. Eihän kaikki rakenteet vaadi vesieristettä.
Itse olen mietiskellyt miten toteuttaisin tuon oman pesuhuoneen. Suurimpana ongelmana on tosiaan se, että se on puurungolla koolattu. Suihkunurkkaukseen ajattelin laittaa ihan kaakelilujaa, mutta muut seinät ovat ongelma. Jos ne vetäsee kaakelilujalla, niin pitää vaan toivoa, että kosteus pääsee tuulettumaan johonkin tai kuivumaan ulospäin, sisäänpäinhän se ei enää mitenkään tule.
Itse olen mietiskellyt miten toteuttaisin tuon oman pesuhuoneen. Suurimpana ongelmana on tosiaan se, että se on puurungolla koolattu. Suihkunurkkaukseen ajattelin laittaa ihan kaakelilujaa, mutta muut seinät ovat ongelma. Jos ne vetäsee kaakelilujalla, niin pitää vaan toivoa, että kosteus pääsee tuulettumaan johonkin tai kuivumaan ulospäin, sisäänpäinhän se ei enää mitenkään tule.
-
bcmikak
- Jäsen
- Viestit: 114
- Liittynyt: Ti Loka 03, 2006 13:44
- Paikkakunta: Jyväkylän liepeillä, ystävällinen maalaiskaupunki
- Viesti:
Ajatellaanpa vielä vanhoja, yleisiä saunoja kerrostalojen kellarikerroksissa/kivijaloissa....liekö laitettu vesieristeitä lattiasta kattoon?[/quote]
Ihan asiaa koko teksti! Olen sama mieltä.
Mutta kyllähän noissa vanhoissakin kerrostaloissa on käytetty vesieristeitä kautta aikojen...noo kummiskin kauan...siellä ei ole kelmua heti lattojen alla mutta bitumia kyllä löytyy ensimmäisen ja viimeisen betonivalun välistä. Eli jos tätä "hengittävyyttä ja haihtuvuutta" miettii korpifilosofiaa apuna käyttäen niin eikös tuo vanha betonivalu-bitumisively-betonivalu olisi aika noheva rakenneratkaisu kellarien lattioihin...tuossa tapauksessahan luulisi, siis luulisi, että mikäli laatoituksen läpi pääsee kosteutta pesuvedestä nii tod näk se pääsee haihtumaankin sieltä pois. Ja se bitumisively estää tietenkin maasta nousevan kosteuden kapillaaristi.
Tässä pähkäilyä kerrakseen. Oliskos vanha rakenneratkaisu edelleen parempi uutta. Rakennusmääräykset todellakin ohjeista ensisijaisesti uuden tekemistä.
Ihan asiaa koko teksti! Olen sama mieltä.
Mutta kyllähän noissa vanhoissakin kerrostaloissa on käytetty vesieristeitä kautta aikojen...noo kummiskin kauan...siellä ei ole kelmua heti lattojen alla mutta bitumia kyllä löytyy ensimmäisen ja viimeisen betonivalun välistä. Eli jos tätä "hengittävyyttä ja haihtuvuutta" miettii korpifilosofiaa apuna käyttäen niin eikös tuo vanha betonivalu-bitumisively-betonivalu olisi aika noheva rakenneratkaisu kellarien lattioihin...tuossa tapauksessahan luulisi, siis luulisi, että mikäli laatoituksen läpi pääsee kosteutta pesuvedestä nii tod näk se pääsee haihtumaankin sieltä pois. Ja se bitumisively estää tietenkin maasta nousevan kosteuden kapillaaristi.
Tässä pähkäilyä kerrakseen. Oliskos vanha rakenneratkaisu edelleen parempi uutta. Rakennusmääräykset todellakin ohjeista ensisijaisesti uuden tekemistä.
Jos ajattelee myyntiä, niin kellaripesuhuoneen voisi toteuttaa kelluvana ratkaisuna jos vain korkeutta riittää. Eli koolauksilla irti betonilattiasta ja ulkoseinistä niin että ilma pääsee kiertämään.
Kaakeliluja muuten on yhtä lailla alkaalinen kuin sementtikin, voiko sitä yhdistää puukoolaukseen ilman bitumieristystä? Eikö se lahota puurakenteet jos pääsee kostumaan? Valmistajan sivuilla suositeltiin teräskoolausta. Meillä ajateltiin käyttää vesivaneria niin eipä tule tuotakaan ongelmaa.
Voisikohan bitumia laittaa laattojen alle? Meidän talo-lehdessä kirjoitettiin moderneista vesieristeistä aika skeptiseen sävyyn.
Panu Kaila epäili, että 50 % kosteusvaurioista vältettäisiin, jos lattiakaivot kiellettäisiin.
Kaakeliluja muuten on yhtä lailla alkaalinen kuin sementtikin, voiko sitä yhdistää puukoolaukseen ilman bitumieristystä? Eikö se lahota puurakenteet jos pääsee kostumaan? Valmistajan sivuilla suositeltiin teräskoolausta. Meillä ajateltiin käyttää vesivaneria niin eipä tule tuotakaan ongelmaa.
Voisikohan bitumia laittaa laattojen alle? Meidän talo-lehdessä kirjoitettiin moderneista vesieristeistä aika skeptiseen sävyyn.
Panu Kaila epäili, että 50 % kosteusvaurioista vältettäisiin, jos lattiakaivot kiellettäisiin.