Ajatusleikki.

[etro]

Oletetaan, että talossa on kaikki muu remontti tehty asianmukaisesti mutta sisäseinät maalattu perus latekseilla, Teknoksella. Asuisit kyseisessä talossa. Mitä tekisit? Voisitko nukkua yösi rauhassa?

Mitä ylipäätään olisi tehtävissä asialle? Olettaisin, että jos pinnassa on vähintään pohjamaali ja 1-2 kerrosta pintamaalia, ei pieni hiominen pinnasta auta.
Onko teillä kaikki seinät maalattu hengittävillä?

Ei nyt spekuloida sitä, onko kaikki muu kunnossa vaan oletetaan että on.
Onko seinissä suuri riski, että ne mätänee ajan myötä?

Leikki päivässä pitää mielen virkeänä. Kiitos osallistumisestasi.

[KariFS]

Varmaan pyörisin sängyssä kaiket yöt hereillä ja kylmässä hiessä kylpien. Päivät hiihtelisin ympäri kämppää ja miettisin pääni puhki että mitäs nyt.

Tai ehkä en.

"Kaikki kunnossa" tarkoittanee että seinän ulkopinnan seutuvilla EI ole kattohuopaa, kuttaperkkaa, vakstuukia tms höyrynsulkua. Tällaisessa tilanteessa "hengittämättömällä nykyajanmuovipaskameidäntalosisustuslehtitrendivärimaalilla" on ainoastaan hyviä puolia. Omalta osaltaan se pidättelee sitä öisen kylmän hien haihtuvaa osaa ja päiväajan miettimishuokausten aiheuttamaa kosteusrasitusta imeytymästä tarkoin varjeltuihin seiniin.

Ai että kun omassakin talossa ainoa arveluttava kohta olisi "vääränlainen" sisämaali

Niin, seinäliimalla vedettyä tasoitetapettia on meillä sisin kerros ja siihen töljätty tuota edellisessä kappaleessa mainitsemaani maalia, Tikkurilan tuotetta

Hengittävyydestä vielä sen verran että aika tarkkaan saat tapetit ja liisterit valkata että höyrynläpäisevyys säilyy, maaleista puhumattakaan.

[Aaltju]

Onko seinissä suuri riski, että ne mätänee ajan myötä?

Aivan varmasti mätänee, se ei ole kuin ajan kysymys, kaikki puurakenteet tuppaavat mädäntymään elinkaarensa loppuvaiheilla.

Sisäpuolen maalaaminen lateksilla kuitenkin ainoastaan pidentää rakenteen elinkaarta suojelemalla sitä sisäilman kosteudelta.

[optimoija]

Onko älytöntä laittaa hyörystävä ilmankostutin RMT:hen? Nimittäin kokeilin UFOXia mh:ssa kun kosteus oli 22%.
No UFOX haihdutti sen muutaman l / vrk ja RH nousi jopa 23%. Sinne jonnekin seiniin ja kattoon lie vesihöyry hävinnyt
vaikka lateksia onkin seinissä. Katosta en tiedä. Katsoin parhaaksi lopettaa kokeilut ja kärsiä kuivasta ilmasta.

[honkanen]

Ilmankostuttamiseen on osaa sanoa, mutta kyllä yöt kannattaa nukkua rauhassa. Mitä sisämaaleihin ja tapetteihin tulee, niillä saa aikaisesti ainoastaan sen, etteivät seinät tasaa sisäilman kosteusvaihteluita ja siirrä vaikkapa makuuhuoneista yön aikana kertynyttä hiilidioksidia ulos. Molemmissa varsinaiset ongelmat ratkeavat hyvällä ilmanvaihdolla, joka on syytä olla kunnossa ovat rakenteet sitten hengittäviä tai ei.

Toki juuri edellä mainitut asiat ovat monen mielestä, ja myös itsestäni, tavoiteltavia asioita. Yöunia ei kuitenkaan kannata miettiä, vaan ennemminkin leppoisasti mietiskellä onko prioriteettilistalla jotain sisäseinäremonttia kiireellisempää, ja tiedä vaikka asumisen terveellisyyden suhteen kriittisempää korjattavaa.

[etro]

Nyt mä tipuin kärryiltä. Miks sitten niistä hengittävistä maaleista vauhkotaan ja lätkitään seinään paperitapetteja?
Nyt sillä ei olekaan väliä. Selittäkää nyt vähän tyhmälle.

Mulle on jotenkin tullut täällä sellainen käsitys, että sisäpinnan(kin) materiaalien tulisi olla hengittäviä.
Saa vääntää rautalangasta.

[etro]

Onko seinissä suuri riski, että ne mätänee ajan myötä?

Aivan varmasti mätänee, se ei ole kuin ajan kysymys, kaikki puurakenteet tuppaavat mädäntymään elinkaarensa loppuvaiheilla.

Ja mitä tämä nyt tarkoittaa, eikö se elinkaari nyt parhaimmillaan ole kuitenkin monen ihmiselämän mittainen.

[markokoo]

Nyt mä tipuin kärryiltä. Miks sitten niistä hengittävistä maaleista vauhkotaan ja lätkitään seinään paperitapetteja?
Nyt sillä ei olekaan väliä. Selittäkää nyt vähän tyhmälle.

Mulle on jotenkin tullut täällä sellainen käsitys, että sisäpinnan(kin) materiaalien tulisi olla hengittäviä.
Saa vääntää rautalangasta.

Kyse on siitä miltä kantilta asiaa katsoo. Jos tavoitteena on pelkästään ajatella asia rakennuksen kannalta niin tällöin varmaan olisi paras jos sitä ei lainkaan käytettäisi asuinkäyttöön joka luonnollisesti tuottaa vesihöyryä tilaan rasittaen sitä. Tästä varmaan lähtee sitten ajatus että ko rasitus pitää eliminoida esim koneellisella poistolla. Tällöin on hyvä että rakenne pidetään mahdollisimman tiiviinä, olipa rakennustapa millainen tahansa - vaikka rakennus kestäisi kosteusrasituksen niin toki rakennuksen kannalta on parempi että sitäkään rasitusta ei tule.

Jos asiaa katsotaan taasen tilassa asuvan ihmisen kannalta, niin tällöin rakenteet jotka pystyvät tasaamaan kosteusvaihtelua (molempiin suuntiin) voivat olla parempia. Jotkut ihmiset kokevat voivansa paremmin silloin kun on ns "hengittävä" rakenne. Itse tässä vapaaehtoisesti nyt julistaudun kuuluvani tähän "lahkoon" ja siitä syystä meillä tehty valinnat siten että tämä "hengittävyys" säilyy - silläkin uhalla että varmasti entinen jo purettu alumiinifolio-lastulevyrakenne oli enemmän nykyisen rakennusfysiikan suositusten mukainen. Tässä yksi linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C3 ... A4_rakenne

[Esteris]

No, miten ollakaan, juuri samaa asiaa tässä miehen kanssa tällä viikolla pähkäiltiin. Meillä on 20-luvulla rakennettu talo, jota pikkuhiljaa kunnostetaan. Sisäremonttia tehdään huone kerrallaan. Alunperin ajatus oli ottaa kaikki lastu/kipsilevyt pois seiniltä, pinkopahvittaa ja tapetoida seinät. Nyt, tässä arjen ja työelämän pyörityksessä kahden pienen lapsen kanssa, on välillä tullut mieleen et mitäs jos fuskais. Että laittaiskin sen kivan tapetin siihen lateksilla maalatun kipsilevyn päälle. Nämä levysysteemit taloon on siis tehty 70-80 luvulla.Yhdestä huoneesta kiskottiin levyt seinistä pois ja alla oleva hirsi oli ihan priimaa.Mutta siis, jos ei nyt oteta huomioon sitä että olemme harhaoppisia jos näin teemme, eli jätämme tekemättä, miten todennäköistä on se että talolle käy köpelösti?

[Mäki-Tuomola]

Tässä vielä juuri toiseen ketjuuni kirjoittamani juttu koskien maaleja.

"Kaikista aineista paitsi lasista ja metallista menee vesihöyry läpi (diffuusio). Aineet vain rajoittavat vesihöyryn kulkemista rakenteessa eri määrin. Tuollainen maali rajoittaa varmaankin aikalailla, mutta ei se seinärakennetta itsessään pilaa kun se on sijoitettu sisimmäiseksi. Täytyy vaan huomioida pikkuhiljaa myös nuo kesähelteet, joiden aikana pitäisi ns. höyrynsulku olla talon ulkopuolella, koska silloin kosteus pyrkii ulkoa sisälle ( n. 3 viikkoa viime kesänä putkeen ). Eikä tuota ilmastointilaitteet ja ilmaakuivattavat laitteet ainakaan yhtään paranna.
Niinkuin monesti todettu täälläkin niin puukuitueristeisten talojen hyvänä puolena voidaan pitää niiden vähäistä herkkyyttä ulkoisille ongelmille tai virheille (vrt. nykymääräyksin tehtyihin). Itse yritän tätä pitää arvossa. Hallitsemattomat ilmavuodot joissa vesihöyryä tiivistyy tietylle kohdalle (konvektio) on pahasta. Tai jos räystääsi heittävät vettä seinille sekä kasvusto on liian liki seinää. Et tuolla maalilla taloasi pilaa, mutta voit vaikuttaa kotisi ominaisuuksiin kestää virheitä kuten ilmavuotoja tai hieman falskaavaa ikkunapenkkiä."

Eli kertauksena: Ilmankosteus pyrkii aina tasoittumaan ympäristönsä mukaan. Suurilta osin vesihöyry pyrkii talostasi ulospäin. Tämän virtauksen rajoittamiseksi käytetään sisäpinnalla höyrynsulkua, jotta rakenteisiin ei pääsisi liikaa vesihöyryä, joka kastepisteessä muuttuu vedeksi. Puumateriaalit ovat rakenteeltaan huokoisia ja pystyvät ottamaan vastaan vesihöyryä. Huomionarvoista on puurakenteessa myös se, että se pystyy myös luovuttamaan vesihöyryä sinne missä vain kuivempaa ilmaa on. Esimerkiksi lasivillan vesihöyryn luovutus on paljon hitaampaa. Tämän takia uusissa taloissa aina käytetään höyrysulkua synteettisten eristeiden kanssa. Jotta vesihöyryn kulkeminen olisi oikein suunniteltu pitäisi aineen vesihöyryn läpäisevyyden olla 5 kertaa suurempi ulkopinnassa kuin sisäpinnassa. Tällöin kaikki seinään päässyt vesihöyry pääsee sieltä tuulettumaan ulos. Millä materiaalein tämän viisinkertaisen vesihöyryn vastustuksen sisäpinnalla suorittaa ei ole minusta se kysymys vaan se haluaako, että talon rakenteet pystyvät tasaamaan kosteutta sisätiloissa.

Jos ei ole tarpeeksi epäselvää, niin heitetään esimerkki sisäilma 20atetta ja ulkona -10 astetta:

Sisäilman 20 asteiseen ilmaan mahtuu n. 18 g /m3 vettä, jolloin se saavuttaa kyllästymispisteensä eli 100%RH (suhteellinen kosteus).
Ulkoilman - 10 asteiseen ilmaan mahtuu 2,5g /m3 vettä 100%RH.
Sisäilmaan lisätään laskennallisesti elämisen tuottama kosteus 3-5 g/m3.
Kosteampi sisäilma pyrkii ulos tasaantumaan. Jos sisäilman suhteellinen kosteus on 40% RH se sisältää vettä siis 18g/m3 + 4g/m3 x 0,4 = 8,8g/m3
Ulkoilman kosteus vaikka 80 %RH, jolloin siinä on vettä 2,5g/m3 x 0,8 = 2 g/m3.

Nyt ollaan siis päätelty, että diffuusio tapahtuu sisältä ulospäin. Seuraavaksi lasketaan, milloin sisäilma kondensoituu eli muuttuu kiinteäksi vedeksi.

20 asteisen sisäilman 40%RH kastepiste tulee vastaan 5 asteessa. Eli kun tuo lämmin sisäilma karkaa ulos rakenteen läpi, niin kun rakenteen lämpötila on 5 astetta niin se kondensoituu (kastepiste). Tuo kastepiste siis on jossain seinän sisällä ja siitä tuon veden pitäisi siis päästä tuulettumaan ulkoilmaan. Jos tämä on estetty esim. (ei tuuletusväliä + latex) tai (rappauksen alla bitumihuopa) niin ongelmia tulee.

Eli höyrynsulku on tarkoitettu rajoittamaan tuota vesihöyryn pääsyä tuonne rakenteisiin, jolloin kastepisteessä ei muodostu rakenteen kuivauksen kannalta liikaa vettä.

Puueristeisen talon seinät kuljettavat hyvin tuota kosteutta ellei sitä ole häiritty jollain konstein. Tämä ei siis vaurioita rakennetta, vaan lisää jopa asumismukavuutta ilman ollessa sopivan kostea.

Otetaan vielä esimerkki höyrysulullisen ja höyrysuluttoman talon diffuusion määristä:

Talonrakennustekniikan Labrassa on tutkittu diffuusion määriä ja jos oikein osaan lukea niin höyrynsuluton seinä päästää 1160 g/m2 ulos ja ottaa sisään 120g/m2. Höyrynsulullinen päästää ulos 290 g/m2 ja ottaa 270 g/m2. Edit: Lukemat koskevat kalenterivuotta.

Eli höyrynsuluton rakenne päästää sisältä ulos noin nelinkertaisen määrän vettä höyrynä kuin höyrynsulullinen.

Ja aina täytyy muistaa, että toimiva ilmastointi (koneellinen tai painovoimainen) näyttelee suurta osaa kosteudenhallinnassa rakennuksissa.

Tärkeämpää onko tuo höyrynsulku tai ei on se, että jos vesihöyry karkaa rakennuksesta, niin annetaan sen karkaa tasaisesti. Kosteus kuitenkin pyrkii tasautumaan sitä helpointa reittiä ja jos se on hallitsematon niin kastepiste siirtyy lähemmäs sisäseinää ja vesihöyryn siirtyminen on paikallisesti runsasta (rakenteet kastuu).

Saa korjata, jos on asiavirheitä. Kirjoitusvirheistä ei tarvitse mainita.

[Mäki-Tuomola]

Täytyy vielä lisätä, että jos rakenteessa ilmenee jotain muuta kosteutta kuin tavallisen vesihöyryn aiheuttamaa niin ne ovat tapauskohtaisia.
Puhutaan siis kapillaarisesta vedennoususta tai jostain muusta ulkoisesta tekijästä (käyttövesi, sauna, maakosteus, kattovauriot jne.).

Lähti taas vähän vanttuusta...

[etro]

Kyllä te ootte aivan mahtavia kun jaksatte valistaa tietämätöntä.
KIITOS! Auttoi hahmottamaan huomattavasti paremmin.

Jos seinää avaa ja siellä on purut kunnossa, voiko olettaa ettei mitään höyrysulkua ole siellä väärällä puolella?
Vai näkeekö sen sisäpuolelta käsinkin kun seinää purkaa.

[Mäki-Tuomola]

Mikä materiaali on ulkoverhouksena (puu, tiili, rappaus) ja mikä runko siinä on (hirsi vai puuranka)?

Onko remonttien ajankohdista tietoa ulkoseinän osalta?

[Zaffodi]

Lyhyt vastaus: Vedin lateksipohjamaalilla 1x ja lateksipintamaalilla 2x, nukun yöni oikein hyvin ellei jälkikasvu tai kissat melskaa, konjakkipaukun kanssa vielä paremmin
Mutta mullakaan ei tuossa rakenteessa ole muovia höyrysulkuna, lateksi ei siis sitä ole.

[etro]

Mikä materiaali on ulkoverhouksena (puu, tiili, rappaus) ja mikä runko siinä on (hirsi vai puuranka)?

Onko remonttien ajankohdista tietoa ulkoseinän osalta?

Puuverhous ja puurunko.
Ulkoseinän remonteista ei muuta tietoa kuin että korjausmaalailtu.