Vanhan kattorakenne-eristyksen korjaus

[itokt]

Mitä mieltä olette seuraavasta talosta paljastuneesta kattorakenteesta.

Purin vanhan läpiviennin aiheuttaman kosteusvaurion takia yläpohjaa ja kattoa, jotta sain vanhan vaurion korjattua. Samalla selvisi, että kattorakenne on vähintäänkin mielenkiintoinen eikä ihan täytä nykyajan suunnitteluohjeita. Tästä huolimatta ei kuitenkaan mitään kosteusvaurioita näkynyt rakenteissa.

Alkuperäinen vinokaton rakenne: kattopelti, 10 cm lasivillaa, pärekatto, 15 cm lasivillaa, höyrynsulku, pintapaneelit. Ilmarakoja ei ollut missään välissä, pois lukien höyrysulun ja pintapaneelin välissä.

Uusi rakenne: kattopelti, 10 cm lasivillaa, pärekatto, 4 cm ilmarako läpi vinokaton yläpohjaan (tuulenohjaimineen), ilmansulkupaperi, 7.5cm ekovillaa, 3 cm Sauna Satu -uretaanilevy, pintapaneelit.

Ja siis.. lasivilla olisi edelleen kiinni suoraan pellissä (tätä kun ei saa korjattua ilman että katon rakentaisi uudelleen), mutta lasivillan alla olisi tuulettuva ilmarako ja sitten vasta katon eristeet. Meneeköhän tämä tällä rakenteella seuraavat vuodet ilman suuria ongelmia tai riskejä?

[vm51]

Terve!

Teoriassa tuo jos mikä on riskirakenne alkuperäinen ja uusi. Ideana yläpohjassa on seuraava sisältäpäin lukien: pintamateriaali, höyry- tai ilmansulku, eriste, tuuletus min 100mm, vesikatto. Tuo 4cm ilmarako ei auta mitään, kun vastassa on sen jälkeen taas eristettä ja vielä kaiken hyvän lisäksi lasivilla, jolla ei ole minkäänlaista kykä vastaanottaa ja luovuttaa kosteutta. Myöskin se on vasten peltiä joka on kaikkein herkin pinta kondensoitumaan. Jos tuohon lisää vielä solumuovieristettä niin ollaan jo aika pahasti metsässä.

Tämä on major katastrooffi jos tätä ei korjata oikein ja kerralla. Ei kannata pahentaa tilannetta, koska laitat siihen aivan turhaan rahaa!!!Ihan oikeasti!!!!

Sauna-satu kuuluu uuden saunan seinään, kuten: paneeli, alumiinipaperi, saunasatu, koolaus ja ilmarako, 88mm harkko, tuuletusväli, ulkoseinärunko.

Oikein korjattuna tuo sinun yläpohjasi olisi sisältäpäin:
sisäpinnoite (paneeli yms.),
koolaus,
ilmansulkupaperi (hengittävän puukuitueristeen kanssa) tai höyrynsulkumuovi (hengittämättömän eristeen kanssa kuten mineraalivilla)
eriste (puukuitueriste tms.)
100mm tuuletusväli
ruodelaudoitus ja pelti

Kattoremppoja voi tehdä myös talvella, mutta voit sinnitellä kesään ja alkaa sitten tositoimiin!

Tsemppiä ja pliis tee tämä mieluummin kerralla kunnolla

[itokt]

Teoriassa tuo jos mikä on riskirakenne alkuperäinen ja uusi. Ideana yläpohjassa on seuraava sisältäpäin lukien: pintamateriaali, höyry- tai ilmansulku, eriste, tuuletus min 100mm, vesikatto. Tuo 4cm ilmarako ei auta mitään, kun vastassa on sen jälkeen taas eristettä ja vielä kaiken hyvän lisäksi lasivilla, jolla ei ole minkäänlaista kykä vastaanottaa ja luovuttaa kosteutta. Myöskin se on vasten peltiä joka on kaikkein herkin pinta kondensoitumaan. Jos tuohon lisää vielä solumuovieristettä niin ollaan jo aika pahasti metsässä.

Näinhän se on, mutta koko homman korjaus edellyttäisi katon avauksen ulkoa ja sen rakentamisen uudelleen. Ajattelin, että jos rakentaisi oikeilla periaatteilla sisäkaton, juuri kuten mainitsit: pintamateriaali, höyrysulku (spu-levy), ekovilla-eriste, tuuletusrako (4-5 cm) ja vesikatto. Eikös ilmarako ja sisäpuolinen höyrysulku estä kondensoitumisen vesikattoon, vaikka siinä onkin lasivilla ja päreet?

Eikö tässä oikea rakenne täyttyisi muuten, paitsi yläpuolelle jäävän peltikaton+lasivillojen osalta? Jos tämä on kuitenkin ilmaraolla ns. irallaan muusta rakenteesta, niin eikö tämä estäisi kondensoitumisen kattoon?

Tämä on major katastrooffi jos tätä ei korjata oikein ja kerralla. Ei kannata pahentaa tilannetta, koska laitat siihen aivan turhaan rahaa!!!Ihan oikeasti!!!!

Sauna-satu kuuluu uuden saunan seinään, kuten: paneeli, alumiinipaperi, saunasatu, koolaus ja ilmarako, 88mm harkko, tuuletusväli, ulkoseinärunko.

Periaatteessa näin, mutta eihän Sauna Satu eroa varsinaisesti millään tavalla (lisänä on alumiinipaperit molemmin puolin) muista SPU-eristeistä, joita suositellaan sisäpuoliseenkin lisäeristykseen.

Oikein korjattuna tuo sinun yläpohjasi olisi sisältäpäin:
sisäpinnoite (paneeli yms.),
koolaus,
ilmansulkupaperi (hengittävän puukuitueristeen kanssa) tai höyrynsulkumuovi (hengittämättömän eristeen kanssa kuten mineraalivilla)
eriste (puukuitueriste tms.)
100mm tuuletusväli
ruodelaudoitus ja pelti

Kattoremppoja voi tehdä myös talvella, mutta voit sinnitellä kesään ja alkaa sitten tositoimiin!

Tsemppiä ja pliis tee tämä mieluummin kerralla kunnolla

En oikein tiedä saako tätä paremmin korjattua sisäpuolelta ilman koko katon avaamista ja kesän odottamista? Ja tämä taitaisi tarkoittaa 20-30 keur kustannuksia teetettynä työnä.

[vm51]

Tuo ilmarakojuttu on nyt vähän niin, kuin että laittaisi ulkoseinään ulkopaneelin alle höyrynsulun. Samahan missä kohtaa se on, kuhan se on siellä...vai?

Sitten on tämä sauna-satu: toiminta perustuu siihen, että levy eristää ja toimii höyrynsulkuna. Niin..parempi olisikin, koska jos höyrynsulku pettää tulee aika ikävää jälkeä. Idea tässä on siinä että asentaja onnistuu saumojen vaahdottamisessa täydellisesti. Ja tämä vaahto kestää sitten aikaa..ehkä. Jos sulle nyt tulisi tämä saunan-satu ullakon kattoon ja sulla edelleen on se tuuletusväli (joka pitää yläpohjassa olla ennen viileää vesikattoa johon huonekosteus todennäköisesti kondensoituu) väärässä paikassa voin ennustaa vain pahempia ongelmia: sauna-satu muodostaa sun tuulettumattomalle yläpohjalla ns. vesiliukumäen, missä yläpohjaan tiivistynyt kosteus valuu sauna-sadun kylmemmälle puolelle ja valuu siitä ulkoseiniin. Vähän sama juttu kuin laittaisi uudenaikaisen muovipohjaisen aluskatteen mutta jättäisi aluskatteen reunan ulkoseinän kohdalle eikä veisi sitä räystään reunalle.

Ihan vaan kysymyksenä: Jos normaalirakenteessa yläpohja pääsee tuulettumaan, kun räystäältä virtaa ulkoilmaa vesikatteen alle (tuuletusrakoon) ja tuulettaa sitä (sama homma katon tasaisella osuudella, kun päädyissä on tuuletusaukot), niin miten tässä sinun tapauksessa? Mistä se tuulettava ilmavirta sinne pääsee?


[itokt]

Tuo ilmarakojuttu on nyt vähän niin, kuin että laittaisi ulkoseinään ulkopaneelin alle höyrynsulun. Samahan missä kohtaa se on, kuhan se on siellä...vai?

No toinen mikä tuli mieleen, olisi että jos sisäkautta saisi purettua lasivillat pois peltikaton alta. Päreet jäisivät joko jäljelle, tai sitten niiden/lautojen päälle voisi kokeilla yrittää asentaa aluskatetta. Näin ollen peltikatto jäisi kokonaan tuulettuvaksi ja ilmarako ensimmäiseen ilmasulkuun ja eristeisiin kasvaisi kokonaisuudessaan n. 10-15 cm syvyiseksi.
Tässä ei olisi oikeaoppista aluskatetta peltikaton alla, mutta eikö tällaisia kattoja ole tehty aikoinaan vanhoihin taloihin yleensä ilman sen suurempia ongelmia?

Ps. taidan jättää ostamatta liukuovikaapistot tulevaisuudessa.. ne näköjään ennakoivat täysituhoa ja remonttia :/

[itokt]

Ihan vaan kysymyksenä: Jos normaalirakenteessa yläpohja pääsee tuulettumaan, kun räystäältä virtaa ulkoilmaa vesikatteen alle (tuuletusrakoon) ja tuulettaa sitä (sama homma katon tasaisella osuudella, kun päädyissä on tuuletusaukot), niin miten tässä sinun tapauksessa? Mistä se tuulettava ilmavirta sinne pääsee?


Niin, voi olla että olen ymmärtänyt rakenteiden kosteusteknisen toiminnan tässä tapauksessa täysin väärin.. Mutta siis logiikka perustuisi siihen, että

Katon räystäältä on avoin 4-5 cm ilmarako koko vino-osuudeltaan yläpohjaan asti, jossa on harjojen päissä tuuletusaukot, joita pitkin pääsee vapaasti tuulettumaan ulos.

Ja tässä tapauksessa olisivat lasivillat peltikaton alla edelleen. Vai onko riskittömin korjausrakenne (ilman koko katon ulkopuolista uusimista) seuraavasti vaihtoehdoista vaihtoehto A?

a) purkaa sisäkautta loput lasivillat peltikaton alta pois, sen jälkeen rakenne: peltikatto, ilmarako (10 cm), päreet/laudat, ilmarako (5 cm), ilmasulku, ekovilla (10 cm), SPU-eriste (3 cm), pintamateriaali

b) purkaa sisäkautta loput lasivillat peltikaton alta pois, yrittää laittaa aluskatteen osin ruoteiden väliin, sen jälkeen rakenne: peltikatto, ilmarako (10 cm), päreet/laudat+aluskate, ilmarako (5 cm), ilmasulku, ekovilla (10 cm), SPU-eriste (3 cm), pintamateriaali

c) jättää lasivillat peltikaton alle, sen jälkeen rakenne: peltikatto, lasivilla (10cm), päreet/laudat, ilmarako (5 cm), ilmasulku, ekovilla (10 cm), SPU-eriste (3 cm), pintamateriaali

d) tekee katon kokonaan uusiksi ja kustannus ehkä 20-30 keur

Ja tuo SPU.. on tosiaan mahdollisesti riski, tiedän sen. Voihan sen korvata ekovillalla ehkä osin, mutta kattokorkeus jää todella matalaksi tai sitten lämmöneristyskyky laskee kenties merkittävästikin. Sen takia sen päällä olisi ekovillaa, joka pystyy mahdollista läpipäässytä kosteutta sitomaan ja luovuttamaan.

Ehkä tätä riskiä voisi minimoida siten, että vain vino-osuuksilla olisi SPU-levyt ja tasakaton kohdalla vain purua/ekovillaa, joten vesihöyryllä olisi läpäisy tasakattojen osuuksilla. Ehkä tämä riittäisi kosteustekniseen balanssiin ja riittävään huonetilan toimivuuteen.

[vm51]

Heh. Tästä taisi tulla meidän kahden välinen keskustelu. Mutta niin:

Päreiden päälle on tehty uusia kattoja ja päre onkin toiminut aluskatteena.

Noissa vaihtoehdoissa joissa on SPU ja ekovilla on yhtäaikaa ei sisältä lukien tarvita ekovillaa ennen ilmansulkua ollenkaan koska SPU on jo höyrynsulku. En muuten hauku SPU:ta mitenkään paskaksi keksinnöksi, se vaan pitäisi laittaa oikeaan paikkaan. Varsinainen syy miksi en sitä näin rakennesuunnittelijana laittaisi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun rintamamiestaloon on se, että ilmanvaihto ei näissä torpissa riitä.
Koska rintsikoissa on perinteisesti painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa tämä sisätiloissa ns. savupiippuvaikutusta: rakennuksessa vallitsee suuriltaosin ylipaine eli seinien alaosissa on alipainetta mutta yläosissa ylipainetta. Lämmin ilma kevyempänä nousee ylös ja ilman mukana nousee vesihöyry rajusti vintille. Nykyaikainen talo taas toimii koneellisen ilmastoinnin avustuksella alipaineisesti eli se ilma ei painu vintin läpi vaan se revitään takaisin alas. Saasteilma poistuu koneellisesti tietty myös.
Siksi nykyasuntoihin voidaan laittaa ei-hengittäviä eristeitä yhdessä höyrynsulun kanssa koska ylipaineen aiheuttamaa rasitetta yläpohjan eristeille ei ole. Eikä näin ollen myöskään yläpohjan tiiviille sisäpinnoille. Ulkona vinkuva tuuli toki vaikuttaa näihin painesuhteisiin jonkin verran.

SPU:n kanssa saattaisi käydä myös niin, että se kastuukin sisäpuolelta, kun voimakas ylipaine puskee kosteaa huoneilmaa vintin kattoon.

Eli tämän vuoksi suosittelen rintsikkaan vain hengittäviä eristeitä yhdessä ilmansulun kanssa. Mikäli haluaa käyttää esimerkiksi SPU:ta tulisi samalla tehdä koneellinen ilmastointi ja mitoittaa se kunnolla.

Ajatteleppa, että ihminen tuottaa noin 40-300g vettä tunnissa, suihkussa käynti 2600g/h. Kuormitukset ovat huikeita varsinkin nykyään, niin kyllä siinä on vanha talo kovilla.

Onko sitä peltiä mahdollista aukasta, poistaa lasivilla ja laittaa pelti takaisin?

[itokt]

Tässä on muuten sentään se hieno asia, että kaikki rakenteet ovat olleet kunnossa avatuista kohdistaan. Siis jollakin ihmeen tavalla väärin tehty rakenne on tässä toiminut, vaikka lasivillaa on ollut kiinni peltikatossa 25 cm ja välissä vielä päreet. Ilmeisesti kondenssia ei ole juurikaan tullut sisäpuolisen höyrynsulun ansiosta, tai sitten se on päässyt jotenkin kuivamaan (en kyllä ymmärrä miten).

Heh. Tästä taisi tulla meidän kahden välinen keskustelu. Mutta niin:

Päreiden päälle on tehty uusia kattoja ja päre onkin toiminut aluskatteena.

Noissa vaihtoehdoissa joissa on SPU ja ekovilla on yhtäaikaa ei sisältä lukien tarvita ekovillaa ennen ilmansulkua ollenkaan koska SPU on jo höyrynsulku. En muuten hauku SPU:ta mitenkään paskaksi keksinnöksi, se vaan pitäisi laittaa oikeaan paikkaan. Varsinainen syy miksi en sitä näin rakennesuunnittelijana laittaisi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuun rintamamiestaloon on se, että ilmanvaihto ei näissä torpissa riitä.
Koska rintsikoissa on perinteisesti painovoimainen ilmanvaihto tarkoittaa tämä sisätiloissa ns. savupiippuvaikutusta: rakennuksessa vallitsee suuriltaosin ylipaine eli seinien alaosissa on alipainetta mutta yläosissa ylipainetta. Lämmin ilma kevyempänä nousee ylös ja ilman mukana nousee vesihöyry rajusti vintille. Nykyaikainen talo taas toimii koneellisen ilmastoinnin avustuksella alipaineisesti eli se ilma ei painu vintin läpi vaan se revitään takaisin alas. Saasteilma poistuu koneellisesti tietty myös.
Siksi nykyasuntoihin voidaan laittaa ei-hengittäviä eristeitä yhdessä höyrynsulun kanssa koska ylipaineen aiheuttamaa rasitetta yläpohjan eristeille ei ole. Eikä näin ollen myöskään yläpohjan tiiviille sisäpinnoille. Ulkona vinkuva tuuli toki vaikuttaa näihin painesuhteisiin jonkin verran.

SPU:n kanssa saattaisi käydä myös niin, että se kastuukin sisäpuolelta, kun voimakas ylipaine puskee kosteaa huoneilmaa vintin kattoon.

Eli tämän vuoksi suosittelen rintsikkaan vain hengittäviä eristeitä yhdessä ilmansulun kanssa. Mikäli haluaa käyttää esimerkiksi SPU:ta tulisi samalla tehdä koneellinen ilmastointi ja mitoittaa se kunnolla.

Ajatteleppa, että ihminen tuottaa noin 40-300g vettä tunnissa, suihkussa käynti 2600g/h. Kuormitukset ovat huikeita varsinkin nykyään, niin kyllä siinä on vanha talo kovilla.

Onko sitä peltiä mahdollista aukasta, poistaa lasivilla ja laittaa pelti takaisin?

Vino-osuudet
Kertomassasi on varmasti perää. Tämän takia päädyinkin siihen, että katto avataan peltiin asti (itse asiassa avatiin jo) ja vino-osuuksilta poistetaan pellin alta kokonaan lasivillat. Avatuille vino-osuuksille laitetaan hengittävä aluskate ja muilta osin lasivillasta poistettuihin vino-osuuksiin jätetään päreet.

Näiden alle sitten (n. 15 cm ilmaraon jälkeen) ilmasulku, 10 cm ekovillaa ja 3 cm uretaanilevyä.

Ja näissä sen(kin) takia ekovillaa, että jos katto vuotaa tms. niin sillä olisi kuitenkin edellytyksiä kuivua ilman vaurioiden laajentumista. Ilmasulkua ei tässä tarvittaisi, mutta laitan sen kuitenkin varmuuden vuoksi (toimii samalla tuulenohjaimena).

Tasakatto
Lasivilla ja purut pois, tilalle n. 30-40 cm ekovillaa ja ilmasulku. Ei sisäpuolista höyrysulkua tai uretaania.

Näillä kuvittelisin saavani painovoimaisessa ilmanvaihdossa kompromissin, jossa kondenssin tiivistyminen vino-osuuksille estetään, samoin saadaan kohtuullinen lämpöeristys. Tasakaton kohdalta yläpohjassa on vain ekovillaa, joten tämä toivottavasti tekee rakenteesta aiempaan tapaan hengittävän/vesihöyryä läpäisevän.

Eikös tässä rakenteessa tuntuisi jo nyt olevan järkeäkin?)

Ps. lasivillan poisto tapahtuu sisäkautta. Melko säätämistä, mutta kyllä sen sieltä jotenkin saa. Harjaan se jää edelleen katon alle, joten sitä pitänee katsoa kesällä tms. jos sen viitsisi myös kaivaa esiin. Tosin yläpohja työmaana ei kovin houkuttele.

[villelap]

Pari asiaa minusta arveluttaa tuossa ratkaisussa.

Ensimmäinen on se, että mielestäni kattoon höyrynsulku koko alalle tai sitten ilmansulku koko alalla. Ei mielellään sekoituksia. Kosteus tasaantuu paremmin kuin joka paikassa on ilmansulku joka läpäiseen kosteutta.

Sitten tuuletusrako. Miksi 15 cm. Mikset laita 10cm ja lisää eristettä 5cm. Kyllä se 10cm ihan varmasti riittää mikäli ei ole älyttömän pitkä ja loiva lape.

Mites olis lappeelle 20cm ekovilla ja ilmansulku. Tasaiselle osuudelle tuo kertomasi ratkaisu.

[itokt]

Pari asiaa minusta arveluttaa tuossa ratkaisussa.

Ensimmäinen on se, että mielestäni kattoon höyrynsulku koko alalle tai sitten ilmansulku koko alalla. Ei mielellään sekoituksia. Kosteus tasaantuu paremmin kuin joka paikassa on ilmansulku joka läpäiseen kosteutta.

Näin varmasti onkin. Ehkä tässä ei suuria riskejä olisi, kun kyseessä on kuitenkin n. 2 metrin pituiset vino-osuudet. Jos muutoin on vesihöyryä läpäiseviä rakenteita.

Sitten tuuletusrako. Miksi 15 cm. Mikset laita 10cm ja lisää eristettä 5cm. Kyllä se 10cm ihan varmasti riittää mikäli ei ole älyttömän pitkä ja loiva lape.

Mites olis lappeelle 20cm ekovilla ja ilmansulku. Tasaiselle osuudelle tuo kertomasi ratkaisu.

Tässä n. 15 cm tuuletusraossa on se ongelma, että lappeella menee poikittain 2x4" palkkeja (kattopellin tukena), jotka syövät vapaata ilmareittiä. Eli 15 cm ilmaraolla jää jokaisen tukipalkin alle vähintäänkin 5 cm vapaata ilmareittiä. Muutoin olisi 10 cm varmaan riittänytkin, mutta en uskalla nyt tuota rakoa pienentää.

Ja tosiaan tässä jää eristeelle vain 10 cm paksuutta, joka on mielestäni melko vähän varsinkin yläpohjaa ajatellen (vaikkakin vain vino-osuuksista on kyse). Voisi ehkä jopa käydä niin, että lämpövuoto on sen verran suurta, että sivuosuudet jäävät sen verran lämpimiksi (keleistä riippuen), että tämä voisi aiheuttaa lisääntynyttä kondenssia?

[vm51]

Ikävä kyllä asia on niin, että se kosteus ymmärtää mennä sen ilmansulkupaperin kautta. Ei se auta vaikka juuri ilmansulkupaperin kohdalla on ekovilla. Ohje on ilmansulkupaperille ja höyrynsululle vastaavanlainen: reunat limitetään ja teipataan, eikä aukkoja saa jäädä. Muistaakseni luin töissä tutkimuksen siitä mitä tuhoja muutaman millin kokoinen aukko höyrynsulussa voi tehdä rakenteelle. Ehdottamassasi rakenteessa ei puhuta enää muutaman millin aukosta vaan muutaman metrin aukosta. Tämä ei ole pelkkää teoriaa vaan kylmää fysikaalista faktaa.
Vertauskuvallinen tarina tähän yläpohjaan:
Olet rakentamassa taloa jossa on jo runkotolpat paikallaan. Asennat siihen oven paikalleen, mutta tuulensuojaa tai mitään muuta ei ole runkotolppien peitteenä. Jostain syystä säilytät työmaalla rakennuksen sisällä rahasäkkiä. Rosvo näkee tämän rahasäkin. Mitä rosvo tekee, kun se tulee lukitun ulko-oven äärelle? Tiirikkaa ei tullut mukaan eikä sorkkarautaa..voi harmi. Käveleekö rosvo pettyneenä pois vai pujahtaako se runkotolppien välistä, hakee rahasäkin ja painuu yöhön? Eli vesihöyry ymmärtää pujahtaa höyrynsulun vierestä ja pujahtamaan sisään tekemään tuhojaan.

[itokt]

Ikävä kyllä asia on niin, että se kosteus ymmärtää mennä sen ilmansulkupaperin kautta. Ei se auta vaikka juuri ilmansulkupaperin kohdalla on ekovilla. Ohje on ilmansulkupaperille ja höyrynsululle vastaavanlainen: reunat limitetään ja teipataan, eikä aukkoja saa jäädä. Muistaakseni luin töissä tutkimuksen siitä mitä tuhoja muutaman millin kokoinen aukko höyrynsulussa voi tehdä rakenteelle. Ehdottamassasi rakenteessa ei puhuta enää muutaman millin aukosta vaan muutaman metrin aukosta. Tämä ei ole pelkkää teoriaa vaan kylmää fysikaalista faktaa.

Siis tarkoitat, että vaikka tasakaton osuus sisäkatossa on pelkkää ekovillaa ja ilmansulkua, eli pinta-alaltaan ehkä n. 11 m² (3x8 m), niin tämä ei riittäisi vesihöyryn turvalliseen poistumiseen vaan se pyrkisi ulos vino-osuuksien kautta, jossa on uretaanilevyt ja aiheuttaisi mahdollista tuhoa pienissä aukkokohdissa?

Tätä en juuri ymmärrä, eli onko ratkaisevaa se, että myös vino-osuudet ovat vesihöyrynläpäiseviä sen lisäksi, että tasakatonkin osuus sitä on? Kuvittelisin niin, että vesihöyry pyrkisi helpointa tietä ulos, joka olisi juurikin tuo tasakaton osuus, johon ilma muutoinkin nousee.

[vm51]

Tässä olisi hyvä infopaketti puuinfon sivuilta hengittävästä rakenteesta.
http://www.puuinfo.fi/sites/default/fil ... o-ohje.pdf

Tässä on ihan lyhyitä juttuja rakennusfysiikasta noin niinku yleisesti sekä höyrynvastuksista yms.

Rakentaminen ei ole yksinkertaista varsinkaan nykyään kun materiaaleja on paljon. Mutta vanhan talon korjauksessa onnistuu kyllä aina kun käyttää niitä materiaaleja ja työtapoja kuin talon rakennusaikana on käytetty (pois lukien 60-80 luku).

[itokt]

Projekti etenee.. vanha katto on yhden huoneen osalta purettu kattopeltiin asti. Osin jo rakennettu uudelleen ja tuettu (pärekaton poistamisen jälkeen) rakenteet. Väliin tuli asennettua aluskate ja nyt alkaa vähitellen eristyksien lisääminen..

Täytyy sanoa että onpa melko roskasta ja pölyistä hommaa.. Onneksi on talvi ja huoneessa on alipaine ulospäin. Samoin kunnolliset P3-maskit auttavat työssä.. muutoin sieltä ei olisi hengissä selvinnytkään. Ja toki, näin keskellä talvea, huoneessa oleva pieni pakkanen pitää virkeänä työskentelyn aikana :) ..saattaa siellä olla pari astetta lämmintäkin.