Eli purettiin vanha alakerran kylpyhuone seinistä paljaaksi. Rakenne näytti olevan ulkoseinän puolella sisältä ulos: laatta -> laasti -> kosteussulku -> toinen laatta -> liima -> lastulevy -> villa -> vanha tapetti(?) -> hirsi.
Nyt kun seinä on paljas, niin hohkaa selkeästi kylmää hirsien välistä.
Mietin vaan, että millä tavoin lyön tuon sitten nippuun tulevaisuudessa? Voiko tuohon hirttä vasten laittaa villaa tai voiko jonkun ilmansulkupaperin tai vastaavan laittaa sinne?
Koolausten päälle tulee 13mm ek-kipsi -> vesieriste -> laatoitus.
Vai olisiko joku muu eriste parempi kuin villa? SPU?
Laittaisin tuohon hirsien päälle eristeeksi ekovillaa, sen päälle sitten gyproc ja vedeneristeet.
Nykyään on myös muita vaihtoehtoja gyprocin sijaan, esim. Finnfoamin Tulppa on ihan mielenkiintoinen uutuus. Jäisi se kipsilevy kokonaan pois ja tulisi vielä vähän lisää eristettä. Paksumpaa se tietty on.
Koolausten väliin ekovillalevyä, ilmansulkupaperi X5 ja sitten kipsilevy. Ekovillan ohjeet on menneet uusiksi, mutta tuolta voip vaklata: http://www.ekovilla.com/ohjeet/rakenneopas/
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Minäkin aloittaisin siitä, että naputtelisi hirsien välit pellavaa täyteen. Kunnolla tilkityn hirsiseinän ei kyllä pitäisi hohkata kovasti kylmää.
Lisäeristykestä muistelen, että ekovillaa tms. ei suositella hirren sisäpuolelle, koska silloin rakenne muuttuu sisäänpäin harvenevaksi. Eli eristykseen mieluiten huokoista puukuitulevyä. Mutta tuskin se ekovillakaan mikään suuri synti on. Tästä löytynee lisätietoa museoviraston korjauskorteista, joista muuten löytyy myös ohjeet kylppärin rakentamisesta vanhaan taloon. Kortissa rakenteeksi esitetään sisältä ulosopäin:
sisäverhouspaneeli
tuuletusrako lattian rajasta kattoon asti
vedeneristys
rakennuslevy
lämmöneriste ja runko
vanha hirsirunko
ulkoverhous
Museovirastonkin ohje on muuttunut vanhasta siinä että nykyään rakennuslevy ja vedeneriste tulevat runkoa vasten ilman ilmarakoa. Vanhassa ohjeessa oli siis ilmarako eristeen ja levyn välissä mutta tämä johtui 80-90-lukujen luokattoman huonoista vedeneristystavoista.
Tuo Finnfoamin levy ja mitä muita niitä sitten olikaan, Wedi ainakin ovat sen takia mielenkiintoisia että seinärakenteesta jää pois yksi kosteudelle altis osa eli se rakennuslevy. Nuohan voi laittaa vaikka suoraan hirttä vasten jos seinä vaan on tarpeeksi suora.
Kylpyhuoneen seinäänhän tulee joka tapauksessa muovi (se vedeneriste) eli sen kautta muovinen eristelevy ei enää asiaa muuta. Tää kuulostaa mainokselta mutta kun asiaa on tässä pohtinut ja muiden mietteitä täältä lueskellut niin olen vaan tullut siihen lopputulokseen että miksi tehdä perinteisesti levyllä. Ei niitä laattoja kuitenkaan gyprocin tai lujankaan pinnasta saa irti piikattua levyä rikkomatta joten sekään ei ole valinnan este.
Hirsien välien täyttö jäi omastakin ohjeesta uupumaan, mulla ei kotona ollut havaittavissa mitään ilmavuotoja hirsien välistä joten laitoin vain suoraan 50mm ekovillaa pintaan ja gyprocin.
juhapaas kirjoitti:Lisäeristykestä muistelen, että ekovillaa tms. ei suositella hirren sisäpuolelle, koska silloin rakenne muuttuu sisäänpäin harvenevaksi.
Lisälämmöneriste mieluummin hirren kylmälle puolelle, koska näin hirsi pysyy lämpimämpänä eli kuivempana. Tuolla tähdätään siihen, että mikäli lisälämmönersitämisen myötä kastepisterajat paukkuvat rikki, niin pisaroituminen tapahtuisi lisälämmöneristeessä eikä hirsirungossa. Lisäksi mahdollinen pisaroituminen tapahtuu lähellä ulkovuorauksen tuuletusrakoa, jolloin ainakin teoreettisella tasolla rakenteella on mahdollisuus kuivua. Eli ei suoranaisesti harvenemisen kanssa tekemisissä.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
Saako erillisrunko esim. kahitiilistä kannatusta palstalla. Näin olen omani ajatellut tuhata kun aika koittaa. Ainoa ongelma on miten saada hirsirungosta niin tiivis ettei kivseinä tunnu kylmältä. Olisiko: tilkitseminen - x5 - 25mm ilmarako - 70 mm kahi - Märkätilatasoite - Primer - Vedeneriste - Laatta.
Ilmarako auki alaslaskettuun kattoon, jossa seinien x5 teipataan yhteen katon alumiinipaperin kanssa.
Minulla on tietysti kylppärissä tilaa kasvattaa hieman noita seiniä!
Sitten on käynyt mielessä tuossa rakenteessa tuo loistavan hiiritunnelin luominen
Mäki-Tuomola kirjoitti:Saako erillisrunko esim. kahitiilistä kannatusta palstalla. Näin olen omani ajatellut tuhata kun aika koittaa. Ainoa ongelma on miten saada hirsirungosta niin tiivis ettei kivseinä tunnu kylmältä. Olisiko: tilkitseminen - x5 - 25mm ilmarako - 70 mm kahi - Märkätilatasoite - Primer - Vedeneriste - Laatta.
Ilmarako auki alaslaskettuun kattoon, jossa seinien x5 teipataan yhteen katon alumiinipaperin kanssa.
Minulla on tietysti kylppärissä tilaa kasvattaa hieman noita seiniä!
Sitten on käynyt mielessä tuossa rakenteessa tuo loistavan hiiritunnelin luominen
Museovirastokin on luopunut tuon rakenteen suosittelemisesta. Nykyiset vedeneristeet ovat niin hyviä ettei murheita pitäisi olla. Tuulettuva tausta voi tosiaan tuoda omat murheensa esim. kylmän seinän muodossa ja joka tapauksessa se syö sen 100mm ylimääräistä. Meillä on molemmissa kylppäreissä sisäpuolen seinä hirttä joten siellä ei ole mitään muuta kuin gyproc päällä, ulkoseinä on 100mm puru ja sisäpuolella 50mm ekovilla jonka päällä gyproc. Vedeneristeet ja laatat sitten kaikilla seinillä. Jos jotakuta ihmetyttää niin varsinainen runko on hirttä ja molemmissa päädyissä heti alussa tehdyt "jatkot" joissa siis purueristeet ja kylppärit ovat näissä.
Painoa tulisi myös noista harkkoseinistä aika paljon.
Zaffodi kirjoitti:
Museovirastokin on luopunut tuon rakenteen suosittelemisesta. Nykyiset vedeneristeet ovat niin hyviä ettei murheita pitäisi olla. Tuulettuva tausta voi tosiaan tuoda omat murheensa esim. kylmän seinän muodossa ja joka tapauksessa se syö sen 100mm ylimääräistä. Meillä on molemmissa kylppäreissä sisäpuolen seinä hirttä joten siellä ei ole mitään muuta kuin gyproc päällä, ulkoseinä on 100mm puru ja sisäpuolella 50mm ekovilla jonka päällä gyproc. Vedeneristeet ja laatat sitten kaikilla seinillä. Jos jotakuta ihmetyttää niin varsinainen runko on hirttä ja molemmissa päädyissä heti alussa tehdyt "jatkot" joissa siis purueristeet ja kylppärit ovat näissä.
Painoa tulisi myös noista harkkoseinistä aika paljon.
En sinänsä ole museoviraston korjauskortistosta raamattua lähtenyt tekemään. Hyviä vinkkejä toki. Itse olen sillä linjalla, että tekee kaiken niin, että on helppo korjata tulevat vauriot ja virheet ja alunperin luoda sellainen pohja mihin on helppo tehdä korjauksia.
Kiviseinässä laattojen vaihto on helppo operaatio verrattuna levyrakenteiseen. Toisaalta kyllä jos ongelma on hirsiseinässä niin infernaalinen purkuhan tuossa kivessä sitten on. Itsellä on jo reunoilta tuettu kelluva laatta, joka kyllä nuo seinän painot vielä kestäisi.
Jokainen tyylillään ja monia toimivia ratkaisuja löytyy.
