Vesikiertoinen lattialämmitys
Vesikiertoinen lattialämmitys
Talossamme on vesikiertoinen kaukolämpö. Tällä hetkellä lämmitys toimii pattereilla, mutta olemme ajatelleet laittaa keskikerrokseen lattialämmityksen. Nyt mietytyttää se, miten lattialämmitys kannattaisi rakentaa. Edullista ratkaisua yritetään etsiä ja itse ollaan valmiita tekemään niin paljon kuin vain tee-se-itse -mies saa tehdä. Onko kellään kokemusta/vinkkejä?
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Homma on haasteellinen, jos rakentamisen kohde on tilaan, jossa on "säästettävät" puulattiat. Tällöin ainoa mahdollisuus putkituksiin on alakautta. Tämä merkitsee myös käytännössä eristeiden vaihtoa sellaisiin joita voidaan asentaa ylöspäin.
Homma on kuitenkin paljon helpompi ylhäältä päin.
Meillä ja kaikissa näkemissäni lattian oletusrakenne on ristiin koolaus, jolloin ensimmäiseen koolingin korkeudelta poistetaan eriste(purut).
Alemman koolingin päälle rakennetaan "perusta", jonka päälle varsinainen lattialämmitys ratkaisu toteutetaan eristein ja esim. gyprocein. Puulattian alle suositellaan sellaisia lämpölevyelementtejä lämpöä levittämään. Uskoisin, että lattiagyproc pystyy samaan kunhan putket on "valussa" kiinni tuohon niiden päälle asennettuihin gyproceikin. Itse putket vedetään päälimmäisten koolinkiruoteiden suuntaisesti ja ruoteesta siirrytään seuraavaan alakautta. (Pakkaselle menevän) kylmän kellarin kanssa on huolehdittava riittävästä eristyksestä tuon putken ja kellarin välissä, jottein putki jäädy.
Tärkeää on myös riittävä eristys ulkoseinän suunnasta, koska uskoakseni muuten tuohon tulee ison lämpötilaeron vuoksi kondenssipiste, jonka kuivumissuuntaa on jokatapauksessa hyvä miettiä.
Tuloveden jakotukki tulee jokaiseen kerrokseen lattian läpi väliseinän ruodeväliin.
Homma on kuitenkin paljon helpompi ylhäältä päin.
Meillä ja kaikissa näkemissäni lattian oletusrakenne on ristiin koolaus, jolloin ensimmäiseen koolingin korkeudelta poistetaan eriste(purut).
Alemman koolingin päälle rakennetaan "perusta", jonka päälle varsinainen lattialämmitys ratkaisu toteutetaan eristein ja esim. gyprocein. Puulattian alle suositellaan sellaisia lämpölevyelementtejä lämpöä levittämään. Uskoisin, että lattiagyproc pystyy samaan kunhan putket on "valussa" kiinni tuohon niiden päälle asennettuihin gyproceikin. Itse putket vedetään päälimmäisten koolinkiruoteiden suuntaisesti ja ruoteesta siirrytään seuraavaan alakautta. (Pakkaselle menevän) kylmän kellarin kanssa on huolehdittava riittävästä eristyksestä tuon putken ja kellarin välissä, jottein putki jäädy.
Tärkeää on myös riittävä eristys ulkoseinän suunnasta, koska uskoakseni muuten tuohon tulee ison lämpötilaeron vuoksi kondenssipiste, jonka kuivumissuuntaa on jokatapauksessa hyvä miettiä.
Tuloveden jakotukki tulee jokaiseen kerrokseen lattian läpi väliseinän ruodeväliin.
-
Vahiksen mamma
- Jäsen

- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
Tämähän oli meillekin ajankohtainen aihe!
Joudumme [jo aiemmin "muutamaan" otteeseen mainittemani] lahovaurion takia purkamaan keskikerroksen lattiat ja tekemään ne kokonaan uusiksi - joten siinä mielessä ei tule ekstratyötä.
Kyselisinkin, millaisia käyttökokemuksia löytyy?
Ja totta kai, pikkupipertäjä kotikolon sisustelijana ilahduin ajatuksesta, että saan kuumottavat sähköpatterit pois käytöstä ja siten "vapaata" tilaa verhoille, sohvalle, ym huonekaluille.
Niin, ja aiheesta löytyy myös täältä
http://www.rintamamiestalo.net/viewtopic.php?t=115
Joudumme [jo aiemmin "muutamaan" otteeseen mainittemani] lahovaurion takia purkamaan keskikerroksen lattiat ja tekemään ne kokonaan uusiksi - joten siinä mielessä ei tule ekstratyötä.
Kyselisinkin, millaisia käyttökokemuksia löytyy?
Ja totta kai, pikkupipertäjä kotikolon sisustelijana ilahduin ajatuksesta, että saan kuumottavat sähköpatterit pois käytöstä ja siten "vapaata" tilaa verhoille, sohvalle, ym huonekaluille.
Niin, ja aiheesta löytyy myös täältä
http://www.rintamamiestalo.net/viewtopic.php?t=115
Valitettavasti pelkkä lattialämmitys ei ole niin hyvä kuin luulisi.
Pattereilla ikkunan alla on muukin tehtävä kun lämmittää huone, se luo lämpöverhon ikkunan eteen. Kaikki ne joita tunnen joilla on ollut pelkkä lattialämmitys, ovat olleet hieman näreissään ikkunoiden kylmän hohkaamisesta ja vedottoman vedon tunteesta.
Lisäksi se patteri ikkunan edessä pistää huoneilman liikkeelle (huomaa heiluvat verhot ja sähköpatterit), samalla lämmittäen ikkunan päältä mahdollisesti tulevan korvausilman (tää koskee vain ikkunaremontin tehneitä).
Pattereilla ikkunan alla on muukin tehtävä kun lämmittää huone, se luo lämpöverhon ikkunan eteen. Kaikki ne joita tunnen joilla on ollut pelkkä lattialämmitys, ovat olleet hieman näreissään ikkunoiden kylmän hohkaamisesta ja vedottoman vedon tunteesta.
Lisäksi se patteri ikkunan edessä pistää huoneilman liikkeelle (huomaa heiluvat verhot ja sähköpatterit), samalla lämmittäen ikkunan päältä mahdollisesti tulevan korvausilman (tää koskee vain ikkunaremontin tehneitä).
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Siksi lämmityskierron alkupään pitää olla ulkoseinällä, jotta saadaan sinne kuumin lämmitys.
Jos tällaista ongelmaa epäilee niin ulkoseinän suuntaan voi laittaa normaalia tiheämmän putkiston esim ikkunoiden eteen.
Mutta, mielestäni huomion arvoinen näkökohta ... ehdottomasti.
Ei perusputkittaja tuollaista ajattele, kun on tottunut tekemään tasavälein. Uudisrakennuksessahan tuo tiheys voi olla suurin piirtein sama.
Jos tällaista ongelmaa epäilee niin ulkoseinän suuntaan voi laittaa normaalia tiheämmän putkiston esim ikkunoiden eteen.
Mutta, mielestäni huomion arvoinen näkökohta ... ehdottomasti.
Ei perusputkittaja tuollaista ajattele, kun on tottunut tekemään tasavälein. Uudisrakennuksessahan tuo tiheys voi olla suurin piirtein sama.
-
Markku&Rintsikka
- Jäsen

- Viestit: 584
- Liittynyt: Ma Heinä 17, 2006 23:01
- Paikkakunta: Nummi-Pusula
Totta haastat, mutta jalalle mukavampi se lämmin lattia.HillyMan kirjoitti:Valitettavasti pelkkä lattialämmitys ei ole niin hyvä kuin luulisi.
Pattereilla ikkunan alla on muukin tehtävä kun lämmittää huone, se luo lämpöverhon ikkunan eteen. Kaikki ne joita tunnen joilla on ollut pelkkä lattialämmitys, ovat olleet hieman näreissään ikkunoiden kylmän hohkaamisesta ja vedottoman vedon tunteesta.
Lisäksi se patteri ikkunan edessä pistää huoneilman liikkeelle (huomaa heiluvat verhot ja sähköpatterit), samalla lämmittäen ikkunan päältä mahdollisesti tulevan korvausilman (tää koskee vain ikkunaremontin tehneitä).
Markku
Rintsikka asuja jo vuodesta 2005. Noin 200m2 kolmessa kerroksessa, on siinä sinkulla siivoamista.
En minä mikään utelias ole .... een
En minä mikään utelias ole .... een
Meillä tulee korvausilma ikkunan päältä, eikä ikkunaremontilla/ ikkunoilla ole mitään tekemistä sen kanssa. Meillä siis erilliset korvausilma venttiilit ikkunan yläpuolella seinässä.HillyMan kirjoitti: Lisäksi se patteri ikkunan edessä pistää huoneilman liikkeelle (huomaa heiluvat verhot ja sähköpatterit), samalla lämmittäen ikkunan päältä mahdollisesti tulevan korvausilman (tää koskee vain ikkunaremontin tehneitä).
En laittais
Vastustan vesikiertoista lattialämmitys monestakin syystä. Kuten edelläkin todettiin, ikkunan alla tarvitaan patteria estämässä ikkunavetoa. Veden levittäminen koko lattian alalle on riski. Seuraaviakin kokemuksia on:
Vanhaan puutaloon laitettiin lautalattian alle vesikiertoinen lattialämmitys, sellasten metallikourujen varaan. Ennen kuin remppa kerkesi valmistua oli jakotukki valuttanut kellariin vettä litratolkulla. Lautalattiat kuivuivat lämmityksessä liikaa ja aukesivat ponteista.
Asumme 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa (rintsikka on vapaa-ajaksi). Tässä on lattialämmitys, joka toimii hapettumisen takia "laikuittain". Ikkunoista vetää. Kohta on aika uusia koko systeemi, pakko vaihtaa pattereihin, koska ei voi koko talon lattioita piikata auki.
Tähän aina sanotaan takaisin, että ne oli ne vanhat kupariputket... Mutta mistä tiedetään muoviputkien todellinen kestoikä? katsopa pihalle talveksi unohtunutta muovilapiota...
Vesikiertoinen patterilämmitys on paras! Kattilan voi vaihtaa ja poltella mitä vaan, mutta pattereista en luovu.
Vanhaan puutaloon laitettiin lautalattian alle vesikiertoinen lattialämmitys, sellasten metallikourujen varaan. Ennen kuin remppa kerkesi valmistua oli jakotukki valuttanut kellariin vettä litratolkulla. Lautalattiat kuivuivat lämmityksessä liikaa ja aukesivat ponteista.
Asumme 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa (rintsikka on vapaa-ajaksi). Tässä on lattialämmitys, joka toimii hapettumisen takia "laikuittain". Ikkunoista vetää. Kohta on aika uusia koko systeemi, pakko vaihtaa pattereihin, koska ei voi koko talon lattioita piikata auki.
Tähän aina sanotaan takaisin, että ne oli ne vanhat kupariputket... Mutta mistä tiedetään muoviputkien todellinen kestoikä? katsopa pihalle talveksi unohtunutta muovilapiota...
Vesikiertoinen patterilämmitys on paras! Kattilan voi vaihtaa ja poltella mitä vaan, mutta pattereista en luovu.
Onko kenelläkään käytössä sekä lattialämmitys että patterit? Siis samassa huoneessa?
Itse olen miettinyt tätä lattialämmitysasiaa kovasti. Meillä kun on talossa maalämpösysteemi, niin varsinkin näillä kovilla pakkasilla sen kehittämä menoveden lämpö (n.42 C) ei oikein riitä patterikiertoiseen systeemiin. (Talon eristämisessäkin on varmasti toivomisen varaa..) Käsittääkseni maalämpö kuitenkin pelaisi parhaiten lattialämmityksen kanssa, jossa riittäisi vähän pienempikin menoveden lämpö. Vaan riittäisikö, jos lämmitysputkisto tulee lautalattian alle? Paksu lautahan vaatii varmasti enemmän "höökää"... Ja kun talo on maanvaraisella laatalla, riittääkö putkiston vaatima eristetila? (Laatan yläpinnasta lattian yläpintaan n. 400mm.) Ja miten tosiaan käy painovoimaisen ilmanvaihdon, ikkunoiden vetoisuuden tunteen jne...??
Huhhuh, kylläpä voi olla paljon kysymyksiä yhden asian ympärillä...
Jos tästä olisi tuoreita kokemuksia tai mielipiteitä niin olisi mukava kuulla.
Itse olen miettinyt tätä lattialämmitysasiaa kovasti. Meillä kun on talossa maalämpösysteemi, niin varsinkin näillä kovilla pakkasilla sen kehittämä menoveden lämpö (n.42 C) ei oikein riitä patterikiertoiseen systeemiin. (Talon eristämisessäkin on varmasti toivomisen varaa..) Käsittääkseni maalämpö kuitenkin pelaisi parhaiten lattialämmityksen kanssa, jossa riittäisi vähän pienempikin menoveden lämpö. Vaan riittäisikö, jos lämmitysputkisto tulee lautalattian alle? Paksu lautahan vaatii varmasti enemmän "höökää"... Ja kun talo on maanvaraisella laatalla, riittääkö putkiston vaatima eristetila? (Laatan yläpinnasta lattian yläpintaan n. 400mm.) Ja miten tosiaan käy painovoimaisen ilmanvaihdon, ikkunoiden vetoisuuden tunteen jne...??
Huhhuh, kylläpä voi olla paljon kysymyksiä yhden asian ympärillä...
Jos tästä olisi tuoreita kokemuksia tai mielipiteitä niin olisi mukava kuulla.
Hyvä siitä tulee kun vähän maalaa...
Mielipide:
Laita vaan patterit + lattialämmitys.... Itse ainakin laittaisin... Jos tulee tosi tosi kylmä niin onpahan varaa valita millä lämmittää... Ittellä ihan sähköpatterit (ei päällä), takka + leivinuuni.... (-29 pakkasta... sisällä 19 - 35 astetta.... vesijohto jäässä) No, vanha on vanha...
Itsellä on ja lattiaremontti tulossa ja koska emäntä sen lattialämmityksen haluaa niin kai se pitää laittaa. Meille tulee todennäköisesti uiva kipsilevylattia ja siihen lattialämmitysputket sisälle. Kunhan alusta on tarpeeksi jäykkä niin luulisi, että tuollaisen lattian voi jopa laatoittaa. Parketti siihen ainakin menee päälle ilman ongelmia.
Vanhat hyväkuntoiset patterit saatan säilyttää lattialämmityksestä huolimatta. Ainakaan ei tule vedontunnetta ikkunoista. Ja koska taas lattialämmitystä voi ajaa matalalämpöisellä vedellä niin sen lämmönlähteeksi käy vaikka ilma-vesilämpöpumppu kunhan hinnat vähän laskevat.
Vanhat hyväkuntoiset patterit saatan säilyttää lattialämmityksestä huolimatta. Ainakaan ei tule vedontunnetta ikkunoista. Ja koska taas lattialämmitystä voi ajaa matalalämpöisellä vedellä niin sen lämmönlähteeksi käy vaikka ilma-vesilämpöpumppu kunhan hinnat vähän laskevat.
Jos matalammalla kiertoveden lämpötilalla haluaa enemmän lämmitystehoa, täytyy patterissa olla enemmän pinta-alaa. Lattialämmityksen pieni menoveden lämpö perustuu juuri siihen että pinta-alaa riittää. Pattereissa tarkoittaa useampia levyjä, enemmän pituutta ja korkeutta sekä lisäripoja levyjen väliin. LVI-suunnittelija osaa kertoa tarkemmin. Toisaalta 3-levyinen, 60 cm korkea ja pari metriä pitkä patteri on jo aika rajun näköinen ja tarvitsee kunnon koolaukset seinän sisälle että sen saa kiinni.juhapaas kirjoitti:Meillä kun on talossa maalämpösysteemi, niin varsinkin näillä kovilla pakkasilla sen kehittämä menoveden lämpö (n.42 C) ei oikein riitä patterikiertoiseen systeemiin.
Tuli tässä vielä mieleen, että jos kuvitellaan että lisäisin nyt olemassa olevan patterisyteemin rinnalle vesikiertoisen lattialämmityksen, niin onko mitään käsitystä siitä mitä se vaikuttaa menoveden lämpötilaan yleensä? Putkiston pinta-ala lisääntyy roimasti, eli samoin veden jäähtyminen lisääntyy roimasti eikö? Meinaan että palaako vesi varaajalle sitten tyyliin 10 astetta viileämpänä...?
Vai onko tossa joku "oikea" tapa toteuttaa tuo, ettei tule niin hurjat lämpöhäviöt??
En tiedä mistään mitään, kunhan spekuloin. (Toim.huom.)
En tiedä mistään mitään, kunhan spekuloin. (Toim.huom.)
Hyvä siitä tulee kun vähän maalaa...
Oma lattialämmitysjäjestelmäni ottaa patterikierrosta tarvitsemansa määrän lämmintä vettä oman termostaattinsa ohjaamana, periaatteessa sellainen itsenäinen kierto omalla pumpullaan. Patteriverkon lämpö saa vaihdella, ja se ei vaikuta lattialämmityksen veden lämpötilaan. Kesällä suljen patteriverkosta kierron lattilämmityksen jälkeen menopuolelta, ja pääkiertovesipumpun myös. Lattialämmityksen oma pumppu hoitaa tarvitsemansa lämpimän veden tarpeen kattilasta.
Olemme uutta taloa miettimässä ja meille arkkitehti ehdotti lattialämmitykseen sellaista rakennetta että eristeen päälle tehdään raakalaudasta pohja, sen päälle koolaus ja siihen lattialämmitysputkisto. Sitten tuo koolausten väli täytetään hiekalla ja laudat ruuvataan pontista kiinni. Tällöin hiekka levittää lämmön tasaisesti (eli ei tarvitse niitä lämmönlevityskasetteja). Heillä itsellään on tällainen ratkaisu ja lattia tuntui mukavalle kun kävin paikan päällä testaamassa. :) Periaate siis meni suurin piiretin noin, ihan tarkkaa rakennetta en nyt muista...
-Antti
-Antti


