Kallion ja perusmuurin väli auki talven?
Kallion ja perusmuurin väli auki talven?
Kyseessä rinnetalo, rakennettu suoraan kallion päälle, ja kallio viettää kohti taloa. Rakoa kallion ja talon välissä on nyt kesän kestäneen louhimisen jälkeen 1,0 - 1,5m. Pahasti vaan näyttää siltä ettei ehditä enää tekemään louhimisia betonointeineen, pienpoistoineen, salaojan putken urien laikkaamisineen, jne, valmiiksi ennenkuin on lumi maassa. Haittaako yhtään mitään vaikka kallion ja perusmuurin väli täyttyisi lumella, sieltähän se keväällä sulaa pois? Tuskin se jäähän kuitenkaan menee, perusmuurista varmaankin falskaa niin paljon lämpöä (ja kalliosta nousee lämpöä myöskin) ettei jäätymisvaaraa ole (ja mitä se jää haittaisi, tuskin se nyt sentään taloa hajottaa?)
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kallion ja perusmuurin väli auki talven?
Haasteellisia ovat nämä kallioon kiinni rakennetut talot kosteuden hallinnassa. Yksi etu kuitenkin on, eivät roudi, joten huoletta voit antaa olla talven yli.
Remonttia voi kyllä hyvin tehdä talvellakin ja etujakin talvirakentamisesta löytyy: Työvoimaa helpommin saatavilla, kaivannon seinämät ei sorru, maa kantaa koneita paremmin, tontin pinnat säästyvät vaurioilta paremmin jne...
Salaojittavien eristeiden etuna on bitumointien tarpeettomuus ja näin ollen asentaminen on mahdollista talvisin ilman suurempia ongelmia. Pakkanen ei aiheuta ongelmia, miltei päinvastoin, runsas lumentulo on työtä hankaloittavaa. Kuitenkin mielestäni vesisadetta parempi.
Kellarin seinän kuivuminen lämmityskaudella on erittäin tehokasta, kun ulkona on pakkasta ja sisällä parikymppiä lämmintä.
Vesihöyryn osapaine-ero on tällöin suurimmillaan ja sokkelista aukikaivettaessa pakkaskelillä näkyy jopa ulkoilmaan haihtuvaa vesihöyryä.
Rintamamiestalojen kellarien vierustat ovat pääsääntöisesti talvellakin aivan sulia ja jos eivät olisi niin jäätynyt maa tekisi tuhojaan perustuksille. Siksi kellarin lämmittäminen on eduksi myös vanhojen rakenteiden kestävyydelle.
Perustuksien salaojaremontteja talvella tehtäessä ja muutenkin kannattaa salaojittavia eristeitä käytettäessä kuljettaa 1/3 osaa ylijäämämaasta heti ennen jäätymistä pois.
Takaisin laitettava massa on kätevää peittää talvi aikaan pressulla niin pysyy sulana pari kolme päivääkin, kun maan lämpö ei pääse heti karkaamaan.
Salaojitus sepelihän ei käytännössä jäädy, koska siitä puuttuu kosteutta sitova hienoaines.
Kalliossa kiinni oleva rakenne on tosiaankin talvitöissä täysin huoleton, koska kallio ei roudi ja savimaallakin talon kellarin lämmittäminen pelastaa työaikaisen anturan alapuolisen routimisen mahdollisuuden. Tietysti aina voi myös käyttää tilapäistä lämmöneristystä esim. muutama rulla kivivillaa maaperän päälle, niin ei varmasti jäädy.
Remonttia voi kyllä hyvin tehdä talvellakin ja etujakin talvirakentamisesta löytyy: Työvoimaa helpommin saatavilla, kaivannon seinämät ei sorru, maa kantaa koneita paremmin, tontin pinnat säästyvät vaurioilta paremmin jne...
Salaojittavien eristeiden etuna on bitumointien tarpeettomuus ja näin ollen asentaminen on mahdollista talvisin ilman suurempia ongelmia. Pakkanen ei aiheuta ongelmia, miltei päinvastoin, runsas lumentulo on työtä hankaloittavaa. Kuitenkin mielestäni vesisadetta parempi.
Kellarin seinän kuivuminen lämmityskaudella on erittäin tehokasta, kun ulkona on pakkasta ja sisällä parikymppiä lämmintä.
Vesihöyryn osapaine-ero on tällöin suurimmillaan ja sokkelista aukikaivettaessa pakkaskelillä näkyy jopa ulkoilmaan haihtuvaa vesihöyryä.
Rintamamiestalojen kellarien vierustat ovat pääsääntöisesti talvellakin aivan sulia ja jos eivät olisi niin jäätynyt maa tekisi tuhojaan perustuksille. Siksi kellarin lämmittäminen on eduksi myös vanhojen rakenteiden kestävyydelle.
Perustuksien salaojaremontteja talvella tehtäessä ja muutenkin kannattaa salaojittavia eristeitä käytettäessä kuljettaa 1/3 osaa ylijäämämaasta heti ennen jäätymistä pois.
Takaisin laitettava massa on kätevää peittää talvi aikaan pressulla niin pysyy sulana pari kolme päivääkin, kun maan lämpö ei pääse heti karkaamaan.
Salaojitus sepelihän ei käytännössä jäädy, koska siitä puuttuu kosteutta sitova hienoaines.
Kalliossa kiinni oleva rakenne on tosiaankin talvitöissä täysin huoleton, koska kallio ei roudi ja savimaallakin talon kellarin lämmittäminen pelastaa työaikaisen anturan alapuolisen routimisen mahdollisuuden. Tietysti aina voi myös käyttää tilapäistä lämmöneristystä esim. muutama rulla kivivillaa maaperän päälle, niin ei varmasti jäädy.