Kellarin muuttaminen lämpimäksi asuintilaksi

[chili**]

Ollaan katseltu 1960 rakennettua taloa ja yritetään arvioida remontista aiheutuvia kustannuksia. Talon kellarista on ehkä n. puolet saunaa, kylpyhuonetta ja takkahuonetta. Lisäksi on yksi pienehkö huone, jossa on seinissä jonkinlaiset eristykset, ei lattialämpöä. Huone on kai ollut jonkinlaisena vierashuoneena, lämmitys sähköpatterilla. Loput tilasta on viileää, tällä hetkellä toimii varastona. Ajatus siis olisi tehdä lopustakin kellaritilasta täysin lämmintä tilaa. Työtä emme pelkää, mahdollisimman paljon tehtäisiin itse, mutta tällaisesta ei ole kokemusta, ei tietämystä.

Kysyn nyt viisaammilta, että paljonkohan projektiin saa rahaa varata? Arviolta 40-50 neliötä on remontoitavaa tilaa. Minkä kaiken voi harrastelijaremppaajat itse tehdä ja säästää työn osuuden kustannuksissa?

[lmfmis]

Eipä ole kauheasti töitä joita ei voi itse tehdä. Ehkä sellaiset jää tekemättä joissa on jokin eikoistyökalu kuten viemäriputkien sukitus yms

Jos itse tekee, niin jäljelle jää materiaalit ja jätemaksut. Lämpimäksi tuollaisen kellarin saa silloin alle viiden tonnin helposti. Tuossa on siis massojen vaihdot (500) , uusi eristetty lattia (1500) ja lämmtys (putket tai kaapeli 400) ja tasoitukset (200) ja perussähköt (oman maun mukaan). Kaikkia lukuja saa ylöpäin kun valitsee paremmat materiaalit ja tarkemmat työtavat. Työkalut on investointi joten ei lasketa tähän.

Sitten kun paikalle pyytää ukkoja, niin se on viis tonnia kerta

[PetteriKivimäki]

Kellari taitaa olla näissä kaikista haastavin osa taloa.

En halua olla ilonpilaaja-maanvaiva, mutta kehottaisin ensin tutustumaan ammattimiehen kanssa, saako kellaria ylipäätään muutettua asuinkäyttöön sopivaksi. Ks esim tuo topic:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=20348&f=9

Varsinkin jos aiotte käyttää ammattiapua kellarin muutoshommissa, niin heitä kiinnostaa taatusti rakennuslupa-asiat, vaikka meitä omatoimirakentajia "ei aina" jaksa luvat ja pykälät kiinnostaa..

[PanuP]

Vaikka ei viranomaisten toivomuksille korvaansa lotkauttaisikaan, niin rakennusteknisesti asuinhuoneen rakentaminen 60-lukulaisen talon kellariin saattaa olla työläs homma. On melko hyvin etukäteen selvitettävissä, miten homma tulee hoitaa oikein, mutta se vaatii asiantuntemusta ja kohteeseen tutustumista. Eli vaikka työn toteutus suurimmaksi osaksi hoituisikin omatoimisesti, kannattaa suunnittelussa käyttää jotakuta jolla on kokemusta.

[Sepi_s]

Hei,sain juuri valmiiksi kellarirempan. 60m2, lähes kaikki uusiksi: lattia..lattian eristykset.. salaojat lattian alle.. uudet viemärit.. sähköt kaikki.. 2xsuihkua.. pinnat antiikkilaastia..kaakelia ja maalia.. 2 hyoneeseen kaapit ja altaat ja uus wc ja sauna. Totaalikustannus n. 22keur.. aikaa meni 4kk. Ei ole kaduttanut..aiemmin olin tehnyt jo sähköjä. Itse voi tehdä paljonkkn jos on aikaa.. esim purku.. suunnittelu.. työn valvonta.. jätehuolto..kalusteet ja kaikki hankinnat niin pysyy hinnat näpeissä. Siitä vaan tekemään!

[chili**]

Kiitos vastauksista!

Tarkennan vähän suunnitelmiamme :) Kellariin olisi tarkoitus tehdä kodinhoito- ja lämmintä varastotilaa sekä yksi huone, olkoon sitten vaikkapa askartelu- tai harrastehuone. Jälkimmäisenä mainittu on nyt sähköpatterilla lämmitetty, seinät eristetty.

Vanha lattia pitäisi siis piikata auki. Sen kai pystyy itse tehdä. Ehkä kaivaa vähän lisää syvyyttä, sen kuin tarttuu lapioon :) Pohjan tasoitus? Lattialämmitys ja valutyöt pitänee antaa ammattilaiselle, niistä ei ole itsellä minkäänlaista kokemusta.

Seinien eristykset, kai niistäkin itse selviää?

Huomioksi vielä, että täällä kirjoittelee nainen, joka ei oikeasti tiedä näistä asioista oikein mitään. Käytännön toteutus ja parempi tietämys ja ymmärrys on enemmän toisen osapuolen vastuulla :)

[lmfmis]

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen: Kaiken tuon pystyy harrastelijaremppaajat itse tekemään mitä tuossa luettelit, eihän se siitä ole kiinni.

Esimerkiksi kaivaminen onnistuu lapiolla ja maat liikkuu ämpäreissä. Valutkin voi helposti tehdä itse, kurat vaikka teidän lattiavaluun kannatta ostaa pumpattuna, 150eur per kuutio, jos teillä 40 m2 on se neljä kuutiota eli 600 eur. Säkeissä ei tule paljoakaan halvemmaksi. Lapiot 50 eur kpl ja ämpärit 5 eur kpl. Piikkauskone bilemasta 250 eur. Eristeet maksaa 500 eur. Raudoitusverkko ei käytännössä mitään. Menihän tuossa jo tonni.

Urakaksi saat tuolle luultavasti 10-20 000 euroa riippuen missäpäin suomea asut. PK seudulla yläkanttiin.

Itse tekemällä jälki on sitten sen näköistä kun osaa itse tehdä

Se, että jos ei usko osaavansa onkin ihan toinen kysymys. Se pitää arvioida itse.

[Liukong]

Mikäli kellaria ei ole jo ennästään eristetty ulkopuolelta niin ainakin useimmat joutuvat tuohon hommaan tilaamaan jonkun joka kaivaa kellarin ulkopuolelta auki. tämän hinta riippuu sitten aikapaljon siitä missäpäin ollaan remonttia tekemässä, onko tuttua konemiestä, onko tontilla tilaa kaivaa. sittenhän se on hienoa kun kaikki pinnat on sisällä uutta ja maakosteus vetää systeemin homeeseen.

jos ulkopuolella on jo salaojat ja vähintään patolevyt seinissä eikä rakenteessa ole kosteutta, pääsee omalla työllä tosiaan aika halvalla. työtä on kyllä paljon.

Täällä on nyt rempattu 35m2 autotallia ja vieressä olevia saunaa kylppäriä ja tulevaa takkahuonetta. alkuperäisien lattioiden pinnoista on menty 0,5m alaspäin seiniä jatkamalla, jotta saadaan 20cm eristettä eikä huonekorkeus kärsi n220-230. alkaa pikkuhiljaa kiven kantaminen riittää. maasto on soraharjua käytännossä nyrkinkokoista kiveä ja hienoa hiekkaa.

koko homma aloitettiin jo -13 keväällä, kaivamalla talo ympäri auki ja eristämällä ulkopuolelta, salaojat, sadevesikaivot, rännit, syöksyt, viemärit, vesijohdot uusimalla.
ulkopuolen osuus salaojittavalla eristeellä oli jotain 5k€ luokkaa. työt omasta takaa vain kaivuuhommista maksettiin.

[chili**]

Salaojia ei ole tehty, ei kuulemma ole kukaan katsonut tarpeelliseksi, koska talo on korkealla kohtaa kukkulan päällä. Mutta eristyksiä ulkoapäin? Ei hajuakaan..

[Sepi_s]

eristys sisällä: Kannattaa tsekata kaikki viimeisimmät kellarinrakennusartikkelit. muistaakseni yhdessäkään ei suositella eristystä sisällä. ulkopuolelle eristäminen on helppoa ja nopea: vaan kaivu auki ja levyt kiinni seinään. eli tarvitset minikaivurin tai tutun kaivurimiehen. tuntitöinä en tätä aloittaisi. meillä tehtiin ulkopuoli viime keväänä ja sisäpuoli marras-helmikuu. kyllä nyt kelpaa saunoa.

[Matti Alander]

Alkuperäinen rintamamiestalon kellari on niinsanottu puolilämmin rakenne, joka kuivuu sisäänpäin.
Pahin ongelma kellarin rakentamisessa lämpimäksi tilaksi on kosteus ja niistä yleisin kapillaarinen kosteudennousu.
Uutta sisustusta ei missään nimessä tule asentaa ennenkuin kosteustekniset ratkaisut on suunniteltu tai yleensäkin oivallettu kosteuden käyttäytyminen perustuksissa.
Lyhyesti ja yksinkertaistettuna, lämmöneristys sisäpuolella, kellarinseinä yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä. Lämmöneristys ulkopuolella kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Vesijohtojen ja viemäreiden kunto selvitettävä ja tarvittaessa uusittava ennen uuden teräsbetoni lattian valamista, ettei hetimiten tarvitse aukoa.
Kellarin muuttaminen lämpimäksi maksaa ja teettää työtä, mutta ei ole kovin kannattavaa talon arvolle, eikä terveydellekkään positiivista toteuttaa väärillä ratkaisuilla.
Tätä palstalta ja tästä osiosta löytyy vastaus lähes kaikkiin kysymyksiisi, ei muuta kuin kahlaamaan palstaa ja suunnittelemaan.

[samsara67]

Jos kellariin tulee ns. askarteluhuone niinkuin meillä, ei lattiaa ole pakko valaa betonista. Itse kaivoimme lattialta eloperäisen materiaalin pois saveen asti, jonka päälle suodatinkangas, kerros sepeliä n. 20 cm, seuraavaksi 50mm finnfoam jonka päälle koolauslaudoitus n. 600 välein ja päälle mokkilaadun lattialauta. Eli ns. Uiva lattia, ilman pintakäsittelyä. Finnfoam eristää maasta nousevan kosteuden ja laudat on jätetty n. 10mm irti seinästä joka on betonitiiltä. Seiniä ei ole eristetty mitenkään, pinnassa omatekoinen "kalkkimaali" lateksista, maidosta ja saumauslaastista tehtynä.

[Matti Alander]

Ruotsissa takavuosina tehtiin vähän samantyyppisiä lattiarakenteita ja ongelmaksi muodostui lattian tiiveys. Lattiarakenteiden alla on lähes aina mikrobikasvustoa ja ongelmaksi voi muodostua itiöiden kulkeutuminen huonetilaan lattian rakosista.
Toinen ongelma voi olla Radon tiiveys, tämän näkymättömän ja hajuttoman kaasun kanssa on syytä olla valppaana.
Puulattia kellarin rakenteena pidetään riskirakenteena yleisesti, koska niiden kanssa on ollut paljon ongelmia. Betonirakenne on myös lähes tunteeton mahdollisille tilapäiselle vedenpääsylle lattialle, niin vuotojen kuin esim. Salaojituksen toimintahäiriöissäkin.
Oma mielipiteeni on että betoni on lattiarakenteena ehdottomasti turvallisin ja vieläkin turvallisempi, kun eristeet ovat betonilattian alla. Lisäksi riittävän hyvän eristyskyvyn omaavina ja Diffuusiavoimina, eli mahdollisimman vähän vesihöyryn liikettä vastustavina.
Myös Radon tuuletuksen asentaminen, jos vähänkin on epäilystä Radonin esiintymisestä on järkevää lattiaremonttien yhteydessä.
Betonilattialla on taipumuksena kutistua kuivuessaan ja lujittuessaan, voidaan reuna-alueet kätevästi tiivistää tukiverkolla ja vedeneristeellä.
Käyttämällä lattian alla Diffuusioavoimia eristeitä, vältetään kahteen suuntaan kuivumisen ansiosta myös betonilaatan käyristymisen ilmiötä.