Varmaan juttua jo toisaalla, mutta laitetaan uusiksi. Eli kuinka paljon tuota painetta oikein tarvitaan radiaattorilämmitteiseen järjestelmään? Entä kuinka paljon teidän järjestemissänne on painetta?
Itselläni on kahdessa kerroksessa vesipatterit ja paineita pidän noin puolessa baarissa. Tuon alle jos menee alkaa ilmaus-operaatio mennä vastakkaiseen suuntaan.
Joskus tein niin että ilmauksen jälkeen laskin paineet n. 0,2. Nyt olen tosiaan pitänyt tuossa puolen baarin tuntumassa, tuntuis olevan aika sopiva paine tähän taloon.
Ilmeisesti edellisellä omistajalla verkoston paine käväissyt joskus korkealla, kun muutamassa kohdasta vesi suihkunnut tapeteille, putkiston kierteiden välistä siis.
Niin, Editassa on 3 kuution varaaja ja radiaattorit kahdessa kerroksessa ja rinnalla masun kokoinen (tosi miehen) kalvopaisunta-astia.
Verkoston paine
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Verkoston paine on sopiva silloin, kun kylmässä järjestelmässä ylimmän patterin ilmausruuvista tulee vielä vettä. Eli riippuu järjestelmän korkeudesta.
Jos paine laskee liian pieneksi (tai jos ilmauksen jälkeen tiputtaa paineen alas) niin ylimpiin pattereihin muodostuu alipaine, ja pikkuhiljaa järjestelmään imeytyy ilmaa - yleensä ilma löytää tiensä jostain, vaikka järjestelmä ei vuotaisikaan (ilma menee pienemmästä huokosesta läpi kuin vesi).
Peruspaineena voidaan ajatella jotain 0.2baria ja sen päälle 0.1bar/korkeusmetri. Eli 8m korkeassa järjestelmässä noin 1bar on sopiva. Huomaa, että korkeus mitataan painemittarista ylöspäin.
Myös paisuntasäiliön esipaine olisi hyvä tarkistaa, mutta silloin säiliön pitäisi olla irti järjestelmästä, ja taas - sopiva esipaine riippuu siitä kuinka paljon järjestelmässä on korkeutta paisuntasäiliöstä ylöspäin.
3m² varaajan rinnalla pitäisi olla vähintään 300L paisuntasäiliö, jos järjestelmä on sellainen että varaaja päästetään välillä kylmäksi asti (puulämmitys)
Mulla on järjestelmän kokonaiskorkeus noin 3m ja verkostopaine vaihtelee järjestelmän lämpötilan mukaan 0.6 - 1.2bar
Edit: Kirostusvihre
Jos paine laskee liian pieneksi (tai jos ilmauksen jälkeen tiputtaa paineen alas) niin ylimpiin pattereihin muodostuu alipaine, ja pikkuhiljaa järjestelmään imeytyy ilmaa - yleensä ilma löytää tiensä jostain, vaikka järjestelmä ei vuotaisikaan (ilma menee pienemmästä huokosesta läpi kuin vesi).
Peruspaineena voidaan ajatella jotain 0.2baria ja sen päälle 0.1bar/korkeusmetri. Eli 8m korkeassa järjestelmässä noin 1bar on sopiva. Huomaa, että korkeus mitataan painemittarista ylöspäin.
Myös paisuntasäiliön esipaine olisi hyvä tarkistaa, mutta silloin säiliön pitäisi olla irti järjestelmästä, ja taas - sopiva esipaine riippuu siitä kuinka paljon järjestelmässä on korkeutta paisuntasäiliöstä ylöspäin.
3m² varaajan rinnalla pitäisi olla vähintään 300L paisuntasäiliö, jos järjestelmä on sellainen että varaaja päästetään välillä kylmäksi asti (puulämmitys)
Mulla on järjestelmän kokonaiskorkeus noin 3m ja verkostopaine vaihtelee järjestelmän lämpötilan mukaan 0.6 - 1.2bar
Edit: Kirostusvihre
Viimeksi muokannut Asko, Pe Joulu 01, 2006 21:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
>>Meillä järjestelmän mitaarissa paine ei ole ilmoitettu baareina vaan metreinä. Miten voin verrata näitä lukuja toisiinsa?
>>Preuspaineena voidaan ajatella jotain 0.2baria ja sen päälle 0.1bar/korkeusmetri. Eli 8m korkeassa järjestelmässä noin 1bar on sopiva. Huomaa, että korkeus mitataan painemittarista ylöspäin.
Peruspaine 0,2bar = 2m + (1m * jokainen metri ylöspäin). Suunilleen 3 tai 4 jos painemittari on kellarissa ja mahdollisten kellarin pattereiden lisäksi myös asuinkerroksessa patterit (jos vintillä kanssa, niin kertyy ainakin kolme yksikkö lisää = 7). Näin ainakin itse olen asian ymmärtänyt.
>>Preuspaineena voidaan ajatella jotain 0.2baria ja sen päälle 0.1bar/korkeusmetri. Eli 8m korkeassa järjestelmässä noin 1bar on sopiva. Huomaa, että korkeus mitataan painemittarista ylöspäin.
Peruspaine 0,2bar = 2m + (1m * jokainen metri ylöspäin). Suunilleen 3 tai 4 jos painemittari on kellarissa ja mahdollisten kellarin pattereiden lisäksi myös asuinkerroksessa patterit (jos vintillä kanssa, niin kertyy ainakin kolme yksikkö lisää = 7). Näin ainakin itse olen asian ymmärtänyt.
Yksi vedenkorkeusmetri vastaa 0.1 Baria, eli 10m vesipatsas aikaansaa yhden Barin paineen.Sara kirjoitti:Meillä järjestelmän mitaarissa paine ei ole ilmoitettu baareina vaan metreinä. Miten voin verrata näitä lukuja toisiinsa?
Metriasteikolla varustettuja painemittareita on käytetty erityisesti avopaisuntaisissa lämmitysjärjestelmissä. Mittarista näkee suoraan veden pinnankorkeuden järjestelmän ylimmäisenä olevassa paisuntasäiliössä.