Tiilien säänkestävyys

[Vesse]

Onko reikätiilten säänkestävyys myytti? jos ei, niin mihinkä perustuu? olen nimittäin nähnyt reikätiilipiippuja, joista tiilet ovat lohkeilleet, mutta vanhoissa umpitiilipiipuissa vain saumat ovat rapautuneet.

[ramirez]

Onko ne reikätiilet ollu hormitiiliä, säänkestäviä?

[maenjuh]

Joskus voi olla syynä sekin, että on käytetty vääränlaista laastia, jolloin sauma ja tiili käyttäytyvät eri tavoin. Liikaa sementtiä sisältävä laasti halkaisee tiilen, muistan jostain lukeneeni. Tällaisia seiniä joskus näkee.

Tollanen pointti tuli mieleen. Sitä en osaa sanoa, kuinka pitkä kokemus reikätiilistä ylipäänsä on piipuissa. Ainakin vanhoissa purkamissani piipuissa on ollut umpitiili ylös asti.

[ramirez]

En minäkään ole nähnyt kauaaa reikätiiliä hormitiilinä, nykysin niitä saa. Komppaaan tota laastijuttua.
Ennen vaaan oisattiin se laastinteko että laasti murenee tarvittaessa ajan kanssa ja siitä selviää uudelleen saumaamisella. Nykysin käytetään turhan kovaa laastia mikä kyllä kestää saumoisssa mutta tiilet ei kestä.

[ajl]

Onko reikätiilten säänkestävyys myytti? jos ei, niin mihinkä perustuu? olen nimittäin nähnyt reikätiilipiippuja, joista tiilet ovat lohkeilleet, mutta vanhoissa umpitiilipiipuissa vain saumat ovat rapautuneet.

Oikein vanhat umpitiilipiiput on muurattu savilaastilla, tiilet on käytännössä lähes irtonaisena kasana, homma pysyy pystyssä lähinnä painovoimalla ja piipun voi purkaa ihan käsipelillä.

[Vesse]

En minäkään ole nähnyt kauaaa reikätiiliä hormitiilinä, nykysin niitä saa. Komppaaan tota laastijuttua.
Ennen vaaan oisattiin se laastinteko että laasti murenee tarvittaessa ajan kanssa ja siitä selviää uudelleen saumaamisella. Nykysin käytetään turhan kovaa laastia mikä kyllä kestää saumoisssa mutta tiilet ei kestä.

En usko tuohon laastin kovuusjuttuun, sillä lämpöliike hormin päässä on sen verran pientä. se kalkkilaasti tai laiha kalkkisementtilaasti vain on ollut sen verran "huonoa", että se on rapautunut.

[Vesse]

Onko reikätiilten säänkestävyys myytti? jos ei, niin mihinkä perustuu? olen nimittäin nähnyt reikätiilipiippuja, joista tiilet ovat lohkeilleet, mutta vanhoissa umpitiilipiipuissa vain saumat ovat rapautuneet.

Oikein vanhat umpitiilipiiput on muurattu savilaastilla, tiilet on käytännössä lähes irtonaisena kasana, homma pysyy pystyssä lähinnä painovoimalla ja piipun voi purkaa ihan käsipelillä.

Tiedän, mutta tuota en kysynyt, vaan siitä, onko reikätiilien säänkestävyys myytti vai ei. "Taloustulisijat" -kirjassa vuodelta -54 ei nimittäin mainita reikätiiliä ollenkaan tiilien säänkestosta puhuttaessa.

[Vesse]

Kiitoksia vastauksista, kyselisin kuitenkin joitakin perusteluja, jos jollakin on.

[jarkkis]

Entisaikaan käytettiin piipunpäissä tiilen poltossa kovaksi palaneita,ns.rautapalaneita tiiliä,ne ovat hyvin kestäviä säätä vastaan ja niiden veden imukyky on pieni.Ne olivat silloin umpitiiliä.Entisajan tiilenvalmistuksessa syntyi polttoasteeltaan monenlaista tiiltä.Siis noista rautapalaneista vaaleiksi jääneisiin ja siltä väliltä.Niistä sitten valikoitiin sopivat tiilet käyttötarkoituksen mukaan.Huonosti palaneet tiilet kelpasivat lähinnä suojamuurauksiin,rivinteerauksiin tms.kuivissa sisätiloissa käytettäviksi.

Mulla on se käsitys että nykyisin käytettävän säänkestävän reikätiilen reiät antavat laajenemisen varaa mahdollisen kosteuden jäätyessä tiilessä.Reikätiileen myös laasti tarttuu lujemmin.Nykyään piipun kylmässä oleva osuus muurataan M100/600 muurauslaastilla ja lämpimässä huonetilassa savilaastilla tai savi-ja em.muurauslaastin seoksella.Piipun päässä lämpötilat on normikäytössä niin alhaiset ettei hyvin sitova laasti tuota ongelmia.Piipunpään rapauttaja on ennenkaikkea kosteus ja sitä seuraava jäätyminen,hatuttomat,käyttämättömät tai vähäisellä käytöllä olevat piiput ovat alttiita rapautumiselle.Sensijaan aktiivi käytössä oleva piippu ei välttämättä hattua tarviikkaan.

Oikein vanhat piiput on tosiaan usein muurattu savilaastilla,mutta katonpäällinen osa on silloinkin tehty kalkkilaastilla.Sotien jälkeisenä aikana piiput muurattiin kokonaan kalkkilaastilla,uunit savilaastilla.

[Vesse]

Entisaikaan käytettiin piipunpäissä tiilen poltossa kovaksi palaneita,ns.rautapalaneita tiiliä,ne ovat hyvin kestäviä säätä vastaan ja niiden veden imukyky on pieni.Ne olivat silloin umpitiiliä.Entisajan tiilenvalmistuksessa syntyi polttoasteeltaan monenlaista tiiltä.Siis noista rautapalaneista vaaleiksi jääneisiin ja siltä väliltä.Niistä sitten valikoitiin sopivat tiilet käyttötarkoituksen mukaan.Huonosti palaneet tiilet kelpasivat lähinnä suojamuurauksiin,rivinteerauksiin tms.kuivissa sisätiloissa käytettäviksi.

Mulla on se käsitys että nykyisin käytettävän säänkestävän reikätiilen reiät antavat laajenemisen varaa mahdollisen kosteuden jäätyessä tiilessä.Reikätiileen myös laasti tarttuu lujemmin.Nykyään piipun kylmässä oleva osuus muurataan M100/600 muurauslaastilla ja lämpimässä huonetilassa savilaastilla tai savi-ja em.muurauslaastin seoksella.Piipun päässä lämpötilat on normikäytössä niin alhaiset ettei hyvin sitova laasti tuota ongelmia.Piipunpään rapauttaja on ennenkaikkea kosteus ja sitä seuraava jäätyminen,hatuttomat,käyttämättömät tai vähäisellä käytöllä olevat piiput ovat alttiita rapautumiselle.Sensijaan aktiivi käytössä oleva piippu ei välttämättä hattua tarviikkaan.

Oikein vanhat piiput on tosiaan usein muurattu savilaastilla,mutta katonpäällinen osa on silloinkin tehty kalkkilaastilla.Sotien jälkeisenä aikana piiput muurattiin kokonaan kalkkilaastilla,uunit savilaastilla.

Juu, aivan, en vaan missään dokumentissa ole nähnyt perusteluja tuolle reikätiilen käytölle. KS 20/80 muuten tuntuu toimivan kanssa tuossa muurauksessa, heti savilaastin jälkeen paras käsiteltävyys.

[vesahy]

Tiilien eron huomasin silloin, kun runsaan sadan vuoden ikäinen pönttöuuni purettiin. Osa punaisista tiilistä oli täysin kunnossa ja kovia kuin graniitti, osa taas mureni käsissä ihan murskaksi. Kaipa sama huomio koskee myös hormitiiliä. Uuni muurattiin uudestaan tulitiilillä.

[Vesse]

Kysäisin tuota siksi, kun kaikissa tiilitehtaiden ohjeissa puhutaan reikätiilistä säänkestävyyttä vaativiin kohteisiin, mutta rakentamismääräyksissä pelkästään säänkestävistä tiilistä. rautapalaneita tiiliä kyllä saan Potilan tiilitehtaalta.