Padotuskorkeuden tulkinta - apua tarvitaan

[Kuuno]

Meillä on vanha talo, jonka putkiremontin lupaprosessiin liittyy padotuskorkeuden mittaaminen. Olen kujalla tulkinnasta. Ymmärtääkseni mittaamisessa tulkitaan lähimmän kaupunginviemärin kaivon korkeutta suhteessa kellarimme lattiakaivoon. Liitoskohtalausunnossa kaupungin jätevesikaivon korkeus on kartassa +100,08 ja jätevesiliittymästä on mainittu seuraavat asiat:
- Normaali padotuskorkeus +98,89
- Poikk. pad. kork. 0,00
- Erotus 0.11

Pystyykö näillä tiedoilla jotenkin laskemaan kuinka paljon meidän lattiakaivon ja kaupungin kaivon erotus voi maksimissaan olla, että vältymme joltain pumppaamosysteemiltä?

Olin siinä käsityksessä, että jos meidän kaivo on yli metrin erotuksella, vältymme pumppaamolta. Mutta sitten kun keskustelin asiasta viranomaisten kanssa, ymmärsin kommenteista, että kaivon nimenomaan tarvitaan, jos erotus menee yli metrin.

Kiitti jo etukäteen.

[esai]

Parikymmentä vuotta sitten tehtiin kellariin wc ja ko. asiat piti myös selvittää.
Talo Kalkussa.
Meillä korkeudet ovat seuraavanlaiset:
- + 109.45 = runkoviemärin pohjan korkeus liitoskohdassa
- + 109.63 = tonttiviemärin liitoskorkeus
- + 110.83 = padotuskorkeus ( 1,2 m liitoskorkeutta ylempänä)
- + 111.10 = alin viemäröintitaso meidän kellarissa

Viemäröinti onnistui normaalina viettoviemärinä, ilman pumppausta.

[Kuuno]

Parikymmentä vuotta sitten tehtiin kellariin wc ja ko. asiat piti myös selvittää.
Talo Kalkussa.
Meillä korkeudet ovat seuraavanlaiset:
- + 109.45 = runkoviemärin pohjan korkeus liitoskohdassa
- + 109.63 = tonttiviemärin liitoskorkeus
- + 110.83 = padotuskorkeus ( 1,2 m liitoskorkeutta ylempänä)
- + 111.10 = alin viemäröintitaso meidän kellarissa

Viemäröinti onnistui normaalina viettoviemärinä, ilman pumppausta.

Teillä oli siis kellarin alin taso runkoviemärin yläpuolella. Me ollaan taas runkoviemärin alapuolella. Tämä meidän tulkinta on lopulta senttipeliä ja koska tulkittava lukema voidaan ilmoittaa ihan itse, olisi hyvä tietää miten tämä kokonaistulkinta menee, ettei tarvitsisi tehdä ylimääräisiä investointeja. Viemäri on ollut nykyisellä paikalla vuodesta 1949, joten pumppaamolle ei ole tarvetta sanoopa määräykset mitä tahansa.

[PoS79]

Eikös tuossa padotuskorkeuden laskemisessa ratkaisevaa ole alin viemärikaluste? Eli siis alin taso, jolla on wc, lattiakaivo tai muu, josta pasha voi tulvia ulos. Onko Kuunolla kellarissa tälläisiä varusteita vai tuleeko ensimmäiset kalusteet vastaan maanpäällisissä kerroksissa?

[eesau]

Meillä on vanha talo, jonka putkiremontin lupaprosessiin liittyy padotuskorkeuden mittaaminen. Olen kujalla tulkinnasta. Ymmärtääkseni mittaamisessa tulkitaan lähimmän kaupunginviemärin kaivon korkeutta suhteessa kellarimme lattiakaivoon. Liitoskohtalausunnossa kaupungin jätevesikaivon korkeus on kartassa +100,08 ja jätevesiliittymästä on mainittu seuraavat asiat:
- Normaali padotuskorkeus +98,89
- Poikk. pad. kork. 0,00
- Erotus 0.11

Pystyykö näillä tiedoilla jotenkin laskemaan kuinka paljon meidän lattiakaivon ja kaupungin kaivon erotus voi maksimissaan olla, että vältymme joltain pumppaamosysteemiltä?

Olin siinä käsityksessä, että jos meidän kaivo on yli metrin erotuksella, vältymme pumppaamolta. Mutta sitten kun keskustelin asiasta viranomaisten kanssa, ymmärsin kommenteista, että kaivon nimenomaan tarvitaan, jos erotus menee yli metrin.

Meillä oli ihan sama prosessi meneillään muutama vuosi sitten. Liitoskohtalausunnossa lukee jätevesiliittymän kohdalla:

Pohjan korkeus +103,03
Alin liit.kork. +103,14
Norm. pad. kork. +104,26
Poikk. pad. kork. 0,00
Erotus 0,11

...ja sitten vielä (epäintuitiivisesti) vesiliittymän kohdalla:

Alin viem. taso +104,28

Viemärin alin kaivo on kellarissa ja putkifirman mies remontin yhteydessä sanoi, että oli senteistä kiinni että saatiin vesilaitokselta hyväksyntä. Nyt kun tuota katson niin eipä tota olis osannut suoraan tulkita ennenkuin kävin kellarissa lunttaamassa seinään raapustettuja laskelmia, joissa yhdessä oli päästy tulokseen joka on tuo "alin viem. taso" tuossa lausunnossa. Ts. ilmeisesti meillä nyt sitten jäätiin kaksi senttiä padotuskorkeuden päälle.

Ainut googlella nopsaan löytämäni asiaa käsitellyt teksti (opinnäyte Metropoliaan) sanoo seuraavaa "Liitoskorkeus kuvaa putken vesijuoksun korkeutta. Padotuskorkeudella tarkoitetaan korkeutta, jolle viemärivesi voi vesihuoltolaitoksen verkossa kiinteistön kohdalla enintään nousta. Rakentamalla padotuskorkeuden yläpuolelle varmistetaan, etteivät viemärit tulvi kiinteistöön." Ts. jos meillä olisi jääty muutama sentti alemmas, vesilaitos ei olisi enää taannut ettei meillä jossain poikkeustilanteessa ala kaupungin viemärin takia kikkareet lillua kellarin lattialla, ja olisi todennäköisesti vaatinut jotain erityisratkaisuja tehtäväksi. Siispä tässä tapauksessa pitäisi alin viemäröintitaso osua korkoon +98,90 jotta oltaisiin kirjaimellisesti kuivilla. Täytenä uunona ja vain tämän yhden peruskorjauksen verran viemäriasioita opiskelleena voisin kuvitella, että jos viemärinne on yli metrin tuota korkeammalla, kaupunki haluaisi kaivon väliin tasaamaan korkeuseron tuomaa painevaikutusta oman verkkonsa suuntaan. Jos taas olisitte tuota alempana, ei pelkkä kaivo auttaisi padotustilanteessa, koska kaupungin putki tuuppaisi kaivoon kuraa, ja jos liitos taloon olisi alempana kuin kuran taso kaivossa, kura liikkuisi taloon päin... Ainakaan vakuutusyhtiö ei tuossa tilanteessa maksaisi penniäkään vesivahingosta, vaikka tilanne varmasti hyvin poikkeuksellinen olisikin.

muoks: Voi tietysti olla myös niin, että tulkintasi on ihan oikea, ja kaupunkia kiinnostaa vain ettei heidän verkostoonsa liitetä mitään joka alkaisi imeä itseensä viemäriverkoston sisältöä normaalitilanteessa, ja tämän sallitun tason sitten ovat määritelleet tuolla "alle metri padotuskorkeuden ali"-määritelmällä (+ se kaivo ja mahdollisesti jotain joka estää virtauksen väärään suuntaan / pumppu).

Mutta kyllä sen kaupungin instanssin pitäisi kyetä selventämään asia, olkoonkin että siinä voi joutua nolaamaan tyhmänä itsensä kun kysyy "itsestään selvää" asiaa. Kuitenkin jos ei kysy, joutuu arvaamaan, ja sitten on aika ikävää jos arvaus ei mene oikein kun pitäisi saada hyväksyntä, tai kun vakuutusyhtiö myöhemmin kertoo, että sulkevat vesivahingot kotivakuutuksenne turvan ulkopuollelle viemäröintitason takia... Sinänsä tuo vakuutuskysymys miusta henkilökohtaisesti riittää jo siihen, ettei kannata lähteä tekemään riskillä, koska ratkaisustaan saa vastata myös jos päätyy myöhemmin myymään taloaan (sillä kuka haluaisi maksaa kunnon hinnan talosta, jonka kellariin saattaa valua viemäristä likavettä?). Toki miullakaan ei ole kokemusta tilanteesta, jossa runkolinja on ylempänä.

Korostetaan nyt tässä lopuksi vielä, että ylläoleva ei ole asiantuntijan näkemys vaan järkeilyä ja tuumintaa ja voi sisältää pahojakin asiavirheitä :)

[Kuuno]

Soitin viranomaiselle. Oli hauska puhelu. Kysyin tulkitsenko oikein ja kerroin, että "olemme kaupungin viemärin alla, joten jos meidän viemäri menee tuon 98,89:n alle, tarvitsemme pumppausjärjestelmän, eikö vaan?"

Sain alkuun vastauksen, "ei, vaan juuri päinvastoin" ennen kuin hetken päästä tuli kommentti "ei kun, joo olet oikeassa".

Näin ollen: jos meidän kaivo on korkeintaan 119 cm matalammalla, emme tarvitse mitään. Jos taas meidän viemäri on 120cm tai enemmän alempana kaupungin viemäristä, tarvitsemme pumppausjärjestelmän.

[eesau]

Kiva kun kerroit tän virallisen tulkinnan, tietääpä vastedes että siinä on kohtuu reilu marginaali. Tai siis että tuo alin liitoskorkeus, joka omasta liitoskohtalausunnostasi ilmeisesti puuttuu (tai et sitä ainakaan tohon ollut siteerannut), tarkoittaa kirjaimellisesti juuri sitä miltä kuulostaa.

[amujahonu]

Meillä on vanha talo, jonka putkiremontin lupaprosessiin liittyy padotuskorkeuden mittaaminen. Olen kujalla tulkinnasta. Ymmärtääkseni mittaamisessa tulkitaan lähimmän kaupunginviemärin kaivon korkeutta suhteessa kellarimme lattiakaivoon. Liitoskohtalausunnossa kaupungin jätevesikaivon korkeus on kartassa +100,08 ja jätevesiliittymästä on mainittu seuraavat asiat:
- Normaali padotuskorkeus +98,89
- Poikk. pad. kork. 0,00
- Erotus 0.11

Pystyykö näillä tiedoilla jotenkin laskemaan kuinka paljon meidän lattiakaivon ja kaupungin kaivon erotus voi maksimissaan olla, että vältymme joltain pumppaamosysteemiltä?

Olin siinä käsityksessä, että jos meidän kaivo on yli metrin erotuksella, vältymme pumppaamolta. Vieraile osoitteessa possukasinot-fi.com saadaksesi uusimmat tarjoukset. Mutta sitten kun keskustelin asiasta viranomaisten kanssa, ymmärsin kommenteista, että kaivon nimenomaan tarvitaan, jos erotus menee yli metrin.

Kiitti jo etukäteen.

Padotuskorkeus: Korkeus, johon jätevesi voidaan painovoimaisesti johtaa. Ylittääkö padotuskorkeus, tarvitaan pumppaamo.
Normaali padotuskorkeus (+98,89): Kaupungin viemärin normaali padotuskorkeus. Tämä on se korkeus, johon jätevesi yleensä voidaan johtaa painovoimaisesti.
Poikk. pad. kork. (0,00): Tämä viittaa todennäköisesti siihen, että viemärissä on poikkeuksellinen padotuskorkeus, joka on nolla. Tämä voi liittyä esimerkiksi viemärin kaltevuuteen tai muihin erityispiirteisiin.
Erotus (0,11): Kaupungin kaivon korkeuden (+100,08) ja normaalin padotuskorkeuden (+98,89) välinen erotus.