SOLSTRAND, uusi kestävä talo järjellä

[MATRUUSI]

Tämä foorumi on ollut monesti avuksi vanhaa taloa korjatessa, nyt kuitenkin vanha taloa alkaa käydä pieneksi (eikä viitsi enään laajentaa) joten muutto on luultavasti edessä muutaman vuoden sisään.
Koska vanhan korjaaminen/laajentaminen on jo koettu looginen askel on oman rakentaminen

Jo tässä vaiheessa on käynyt selväksi ettei pakettitalo ole oikea ratkaisu.
Talon pitäisi olla rakennettu kestämään ja toimimaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja kustannustehokkaasti.
Koska haluan pitää asumiskustannukset järkevällä tasolla talon budjetti (sis maarakennus) on 200KEur jolla saadaan m2 hinnaksi noin 1000Eur kun talon koko on 200m2 (makuuhuoneita 4, keittiö+khh, "ruokasali", olohuone, työhuone, 2 x wc)

Seuraavat ajatukset ovat pyörineet päässä:

-Talon muoto suorakulmio, 1,5 kerrosta. -> kustannustehokasta
-Pilari- tai tolppaperustus -> kustannustehokasta + ei huolta kosteudesta
-Jyrkkä peltikatto -> lumi ei kasaannu + lisää tilaa yläkertaan.
-Puutalo "hengittävällä" rakenteella -> toimii ja kestää
-Painovoimainen ilmanvaihto -> Saako tähän luvan nykyään?
-Esilämmitetty tuloilma, putki maan alla -> Onkohan mahd kosteus ongelma?
-Lämmitys ILP + sähkö + takka -> investointikustannus halpa, ylläpito halpa, korjaus halpa
-Iso muuri varamaan takan/takkojen lämpöä ja hyödyntämään auringon lämpöä
-Talon isot ikkunat etelään, pohjoiseen pienet ikkunat
-Talon "aktiiviset" osat etelään ja "passiiviset" pohjoiseen
-Sähkö pinta asennuksena (vaikka listojen alle tms)-> nopeampi, halvempi, huollettavissa.
-Vesi pinta asennuksena -> ei mahd vuotoa rakenteiden sisään
-Viemäröinti suoraan talon alle -> ei mahd vuotoa rakenteiden sisään
-Mahdollisimman avoimet tilat jotta ILP lämmittämä ilma liikkuu
-Olohuone avoin ylös jotta lämmin ilma saadaan liikkumaan yläkertaan

Avoimia pohdintoja

-Voiko muurin rakentaa toisen kerroksen kattoon saakka, saisiko tällä siirrettyä takan varaamaa lämpöä toiseen kerrokseen paremmin? Tuleeko kustannus / rakenteet vastaan?
-Saisiko muurista "massavaraajan"? Eli esim sähkövastuksilla? Onko mitään järkeä?
-Aurinkosähköpaneelit, löytyykö jo kattoon integroitavat halvalla? Voisi tuottaa sähköä vettä tms varten.
-Hybridilämminvesikattilassa ei järkeä jos ei vesikiertoista lattialämmitystä?


Ideoita, kokemuksia ja kommentteja otetaan mielellään vastaan.

[ramirez]

Muurista senverran että yhdellä ystävällä on alakerran tulisijan pellit toisen kerroksen katonrajassa, muuri /hormi lämittää kakkoskerroksen samalla rahalla kun alakerran. Tämä on ollut hyväksytty vuosituhannen alussa, en tiedä kalpaako enää.

Itse rakentaisin hirsitalon tolppien päälle rosssipohjalla 1,5 kerroksisen, sekä isolla keskimuurilla

[Halpis]

-Puutalo "hengittävällä" rakenteella -> toimii ja kestää
-Painovoimainen ilmanvaihto -> Saako tähän luvan nykyään?

Uskoisin että nykyiset energiamääräykset tuottavat suuria ongelmia näiden ehtojen kanssa. Taitaa nykyään olla pakollista laittaa niin paksut eristeet että kastepiste tulee eristeen sisään, eli hengittävä rakenne ei toimi. Panu Kailalla on jokin idea nykyisille eristysnormeille, kannattaisi ehkä konsultoida häntä.

Samaten jos ei ole lämmöntalteenottoa (koneellista ilmanvaihtoa) niin kokonaisenergiankulutus, vai mikä käsitteen nimi onkaan, nousee ja vaatii edelleen paksumpia seinäeristeitä...

Bioenergia (puu tai pelletti) taas pudottaa tuota kerrointa eli näistä kun päälämmitysmuoto niin saa laittaa hieman ohuemmat seinät tai painovoimaisen ilmanvaihdon.

-Hybridilämminvesikattilassa ei järkeä jos ei vesikiertoista lattialämmitystä?

En ihan tiedä mitä tarkoitat mutta puhallinkonvektoreilla voit hyödyntää tehokkaasti matalalämpöistä lämmitysvettä.

Ideoita, kokemuksia ja kommentteja otetaan mielellään vastaan.

Juuri noista nykyisistä rakennusnormeista johtuen varmaan monikin kunnostaa vanhan talon mielummin kuin ryhtyy uuteen...

Nuo sinun speksisi uudelle talolle sopivat minusta erinomaisesti perinteisesti rakennettuun taloon. Ehkä sinun kannattaisi kuitenkin harkita ison vanhan talon ostoa?

[PetteriKivimäki]

Tuosta jyrkästä peltikatosta: minä menisin mansardikatolla, yläkerran tilat olisivat järkevämmän malliset. Ja kattolyhty yks olis kiva.

[Jenkka]

200m2 ja 200keur kuulostaa hyvin haasteelta pk seudulla, mutta kai se on mahdollista.

Vuonna 2003 rakensin n. 160m2 + autokatos/talli ja rahaa meni silloin ilman tonttia n. 170-180.000 euroa. Tein itse tuolloin aivan järjettömästi.

Perustamisolosuhteet, maamassojen vaihdot, joudutko louhimaan kanaalia takatontilta, rakennatko 2 kerroksista, tuleeko nosturille käyntiä tontille ja ties mitä.

Jos rahoitusta tarvitsette, niin oletan, ettei pankki lähde tuolla budjettiajatuksella rahoittamaan. Jos rahoitusta ei tarvitse, niin silloinhan moista asiaa ei tarvitse miettiäkään.

[kakkaroolari]

Nämä pitäs täyttää 2012 energiasäädökset mm. ilman lämmöntalteenottoa ja ilman muovista höyrynsulkua. Hannu Rinteen kirjasta bongattu.

http://www.k3-talot.fi/

[juha1]

mansardikatto olis aika hieno ja tilaa löytyy vintillä tarvittaessa lisää.

jos tolppa/pilariperustus, niin miten sitten vesijohtojen jne eristyksen olet ajatellut, etteivät pääse jäätymään? liikkuva vesi ei toki jäädy ja viemärivesi lämpimänpää yleensä, mut kaipa sinne jonkinlainen eristys pitää laittaa, jos joskus talo on tyhjänä jonkun viikon talvella ja vesi ei liiku mihinkään.. tai toivottavasti ei liiku.

vaiko hieman uretaania päälle ja varalta sähkövastus sinne sekaan pahimmaksi ajaksi? sähkötkin saattaa toki poikki mennä, on sekin nähty tänä talvena viimeksi..

[Matti Alander]

Uudenkin talon voi tehdä ja se on yleisesti helpompaa kuin vanhan korjaaminen. Siitä saa helpommalla myös mieleisensä, mutta budjetti ylittyy ehkä yleisimmin.
Kalliimpia rakenteita löytyy: Keittiöstä ja pesutiloista, näiden kustannus on helposti runkoa korkeampi. Tekniikkaan saa innostuessaan kulumaan paljonkin, jäitä hattuun.
Talosi on melko suuri nykyisin kysyttäviin ja suuressa talossa tilaa hukataan helpommin. Kaksikerroksisessa talossa portaat ja niiden ympärys hukkaa tilaa pääsääntöisesti ja rakennettavista neliöistä kertyy lopullinen kustannus.
Tietysti tontti on varsin ratkaiseva, millaista taloa voidaan toteuttaa, onko tasamaata vai rinnettä.
Vanhan korjaus on ollut opettavaista ja kirjoituksestasi voi päätellä rakenteiden kohdalla hieman ylivarovaisuutta, mikä sinänsä ei ole pahitteeksi. Meillä on kohtuullisen hyvät rakennustapaohjeet ja niitä kannattaa noudattaa, rakennusalalla on hieman liikaa mutua liikkeellä, mikä artikkelististasikin aavistuksen mukana.
Energian kulutuksen vaatimukset ovat suunnittelussa keskeisiä ja määrittelevät paljolti hankkeeksi ratkaisuja. Ilmanvaihdon koneellistaminen on pakollista, eikä ilmanvaihtokoneessa ole mitään pahaa, vaan päinvastoin. Perinnerakentajat ovat sitten vähän oma rotunsa ja omasta mielestäni ajatukset menevät joskus hieman yli.
Sitten hieman asiaa, jossa on mukana myös omia mielipiteitäni, joita voi vapaasti suodattaa, mutta myös rakennusfysiikan tosiasioita. Vesijohtoja ei tarvitse pinta-asentaa, ne sijoitetaan suojaputkiin. Samoin on sähköjen kanssa, ne voivat sijaita aivan sisäverhouksen takana, eristekerroksiin niitä ei syvälle saa sijoittaa.
Hengittävyyttä puussa mainostetaan usein hieman väärinkin, todellisuudessa puu on erittäin höyrytiivistä ja kosteus ilmasta pääsee vain noin sentin puun sisään, josta sitä sitten pääsee sisäilmaan kosteutta tasaamaan. Siis sisäpinnoite on tärkeää kosteustasapainoon vaikuttava tekijä. Hienosti sanottuna puu toimii pinnoitteena hygroskooppisella alueella.
Uudet talot ovat nykyisin niin hyvin eristettyjä ja ilmatiiviitä, että lämmityksen ja sisäilman viihtyvyyden kannalta on ajatus suunnattava mielummin talon ylilämpiämisen estämiseen, kuin kylmän pelkoon. Keskusmuureilla ja muilla monimutkaisilla kalleillakin rakenteilla tuskin kannattaa ratkaisua hakea.
Vesikierto lattiaan jakaa hyvin lämpöä koko taloon ja pinnoitteena mahdollisimman paljon puuta, koska lämpöä tarvitaan harvakseltaan on kivilattia helposti viileä. Nykyisillä energian kulutuksen määräyksillä lämpöä voidaan parhaiten ilman ongelmia varata vesivaraajaan, massiivirakenteet voit unohtaa.
Vesitakka on nykypäivää, ei turhaan ylilämmitä huonetilaa ja siihen aurinkopaneelit katolle, niin hybridi on valmis. Saadaan myös sivutuotteena alhainen ET luku, joka nostaa talon arvoa. Koska ainakin vaimoväki yleensä takan haluaa ja sen hinnan kun vähentää vesitakan ja varaajan hinnasta on kohtuullisen edullinen ratkaisu.
Perustukset ratkaisee tontin olosuhteet, maanvaraiset ratkaisut ovat edullisempia ja nykytekniikalla saadaan aivan toimivia myös kosteusteknisesti.
Paras ja myös kosteusteknisesti toimivin ratkaisu on omasta mielestäni betonirunko, joka on tehty paksulla lautakuorella ja tuuletusraolla. Sisustuksessa paljon kosteutta sitovaa puuta. Suosittelen tutustumaan lämpimään alapohjaan, eli matalaan kellariin, jossa betonilattia esim. ontelolaatoilla. Suljettu kattojärjestelmä on myös energiataloudellinen, sekä kosteusteknisesti toimivampi ratkaisu.
Kivitalon ja puutalon edut voidaan kätevästi yhdistää, saadaan parempaa ääneneristävyyttä, eikä narise eikä notku.
Maalämmönsiirtimiä on periaatteessa kahta versiota ilmaa siirtävät ja vesikiertoisia. Rehaun maalämmönsiirrin on erittäin tehokas ja putkistot ovat antikondenssi versiota, jossa hopeaa sekoitettu materiaaliin, lisäksi löytyy kondenssikaivo ja suodatin ulkoa putken päästä. Toimii loistavasti ja lähes ikiliikkujan tavoin. Vesikiertoiset ovat teholtaan vaatimattomampia varsinkin jäähdytyksessä, mutta kustannuskin melko pieni.
Siinä sitä pohdittavaa ja kirjoitettavaa riittäisi, mutta tästähän ei pitänyt tulla kirjaa. Menestystä hankkeelle.

[nymana]

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10 ... -loputtava

Diplomityössä mittakaavana on kerrostalo, mutta samat asiat pätenee pientalossa.

[MATRUUSI]

Kiitos kaikille vastauksista, tätä toivoinkin, mahdollisuutta pallotella ideoita jne.
Vastailenpa järjestyksessä

Pelti toisessa kerroksessa, jepp tämä toimii.
Hirrestä rakentaisin mutta budjetti tulee luultavasti vastaan, tosin tämä vaihtoehto pitää vielä selvittää tarkemmin.

Pelkään myös että ekovillalla eristäminen kasvattaa seinän paksuutta mahdottomuuksiin, eli "hengittävyys" ei toimi enään.
"Ekolämmityksellä" voi vähän kompensoida. Pitää paneutua asiaan paremmin.
Ja juu Panu Kailaa on varmaan konsultoitava jossain vaiheessa.

Mansardikatto, kalliimpi eikä ulkonäöllisesti tässä projektissa. Tarkoitus olisi "luoda" moderni ulkonäkö tyyliin "modern barn", vähäeleinen ulkonäkö säästänee myös jonkun verran rahaa.

Talo rakennetaan kehä III ulkopuolelle eli PK-seutu lisältä vältytään.
Kaivuu, massanvaihto jne. nämä pidetään minimissä, eli tontti ei näitä vaadi. Nosturin toivon tarvitsevani vain kattotuoleja varten, nehän kannattaa tilata valmiina eikä tehdä paikan päällä pitkästä?
Pankki, eiköhän lainaa oteta n 300KEur mutta ei nosteta kaikkea. Omarahoitus ei onnistu jos ei nykyisestä päästä eroon hyvällä hinnalla, eli toiminee 99% varmuudella vakuutena rakennus lainalle.

K3 projektia on seurattu, pitäisi käydä paikanpäällä Fiskarsissa katsomassa ja juttelemassa suunnittelijoiden/rakennuttajien kanssa.

Sisääntulevan veden jäätyminen, styrox+uretaani+lämmityskaapeli. Toimii nykyisessäkin jossa uusi putki vedetty osaksi ilmassa.

Itselle rakennetaan eikä myytäväksi, taitaa näin maaseudulla olla mission impossible päästä taloista eroon jos ei satu olemaan veden äärellä. Siksi myös konservatiiviset rakenneratkaisut, talo pitää varmasti toimia ja pitkään.
Taustalla myös muutama vuosi uudessa OKT talossa eli modernit rakenneratkaisut ja tekniikka tuli surullisen tutuksi. LTO konetta ei tule enään ikinä mutta PILP voisi pakon edessä olla vaihtoehto.
Rajallinen budjetti karsii myös tekniikan käyttöä, esim maalämpö, lattialämpö, eri perustukset jne.

Kiitos linkistä YLE artikkeliiin, en ollut tähän törmännyt ennen.

Yleisesti voisi sanoa että suuri osa suunnittelua ohjaa tyydytys löytää hyviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, kestäviä sellaisia. KISS, Less is more, jne ovat jo tuttuja ja toimivia ohjeita.
Parhaillaan mietin miten saisin järkevästi suunniteltua tilat niin että kaikki vesi olisi ns yhdessä paketissa, ei ripoteltu ympäri taloa. Unelma olisi erillinen sauna/suihku/KHH/kuivatus/jne rakennus mutta ei riitä raha eikä vaimo ole kovin innostunut tästä.

Kannattaako omasta metsästä sahauttaa lankkuja kun tämä tarkoittaa lankkujen n 300km siirtoa työmaalle?
Mikä on keskimääräinen % säästö jos käytetään oman metsän antimia?
Hitto, pitäisiköhän selvittää jos omasta metsästä saisi hirsiä....tässä voisi jo olla muutama lantti säästettävänä.

[warixenjalka]

Ainakin voisit miettiä, että rakentaisit kosteat tilat muutaman portaan alemmas (maanvaraiselle lattialle), kuin muu rakennus. Tällöin saisit helposti niihin betonilaatan, lattialämmityksen ja vesieristyksen, joka ei ratkeile nurkistaan (kuten joskus voi puurakenteen eläessä sattua). Bonuksena mahdollisen vesivahingon sattuessa puurakenteet eivät ole vaarassa. Ainiin - Vesijohtojen ja viemärien eristyksessäkin pääset vähemmällä.

[MATRUUSI]

Tämä käynyt mielessä. Miksi pari askelta alemmaksi?

[warixenjalka]

Koska siellä ei tarvitse olla niitä puu- tai muita orgaanisia rakenteita. Lisäksi näin ei tarvitse korottaa maata siitä kohdasta niin paljoa ylös. Muuallehan oli tulossa rossipohja. Tämä nyt ei perustu muuhun kuin omiin pähkäilyihin piharakennuksen kanssa, jossa toteutin "märän pään" noin. Pihasauna Warixenjalan tapaan -ketjussa projektista.

[MATRUUSI]

Aivan tottakai, en miettinyt asiaa tolta kantilta.
Jatkoon!

[Jenkka]

Hyvä suunnittelija osaa tehdä järkevät perustussuunnitelmat eri talon osiin.

Yleistä on käsittääkseni ollut tehdä samaan korkoon, mutta pesutilat liittolaatalla (jos talossa muutoin puurakenteinen rossi), joka on helppo tapa kun ei ole kyseessä suuret pinta-alat. Eri tasoon tehdyissä rakenteissa täytyy tätä nykyä ottaa huomioon myös se, ettei alaohjauspuut saa olla kahta puolta valujen sisässä.