Lattiasieni

[japeni]

Ostin vuoden vaihteessa vanhan rintamamies talon. kohtalaisen hyvässä kunnossa katot yms ei olleet vuotaneet. Sitten alkoi remontti seinistä purettiin tapetit ja pahvit että näkee ettei piile mitään yllätyksiä, ja eihän sieltä mitään tavanomaisesta poikkeavaa löytynyt. Seuraavaksi purettiin lankkulattia ja sieltähän löytyi vesiputki joka oli tuotu alapohjan läpi ja oli tihkunut jo jonkin aikaa. noh kaikki märät muhat lapioitiin pois ja sahattiin alapohjan laudoitus pois josta sitten löytyi toinen yllätys eli ilmeisesti lattia sieni?
Usean illan olen netistä yrittänyt tietoa kaivella mutta melko heikosti ainakin minun google taidoilla olen saanut selville.
Eli kysymykset kuuluu riittääkö kivijalan kuumakäsittely+kastuneiden lankkujen vaihto ja mielessä oli ottaa noin metri ylimääräistä vielä varmuuden vuoksi.
Kannattaako boracol rh20 ruiskuttaa vielä kaveriksi( luin yhden viestiketjun että ei kannata koska sisältää jotain ainetta mistä se saa lisää ravintoa ja toiset taas suosittelee laitettavaksi)

Ja lumien sulamisen myötä löytyi syykin (tai ainakin osa syyllinen) tuuletusluukut oli tukittu vesivaneerilla ja styroksilla. Ne kaikki aukaistu nyt.

Miten on Muilla kokemuksia/tietoa asiasta?. Iso kiitos jo etukäteen
Vielä tuosta toisesta kuvasta, muutama rakentaja sanoi että tuo olisi ainakin tavallista alapohjassa keväällä?! mutta miten muilla kokemusta.

[tiinaus]

Mitä itse olen saanut selville kyseisestä sienestä, on a) sieni ei tykkää vedosta b) lähtee kuumakäsittelyllä, muistaakseni +60 c) ei tykkää myös boorista d) ei elä matalassa kosteuspitoisuudessa

Omassa projektissa poistettiin puolen metrin matkalta puuosat, kuivatetaan kellari ja tehdään maanvaraiset betonilaatat uusiksi. Sinuna poistaisin kaikki vähänkään saastuneen materiaalin, avaisin kissanluukut (oletkin jo tehnyt) ja käsittelisin toholla ne kiviosat, mitkä pystyy käsittelemään ilman suurta vaaraa tulipalosta. Kun kissanluukut ovat auki, niin hujun luulisi käyvän ryömintätilassa = sienen kasvuolosuhteet häviävät. Minun kokemukseni rossipohjista ovat pienet, mutta luulen että keväällä kun luukut avaa, niin ryömintätilan tulisi olla sienetön. Mieti myös, tekisitkö lisäluukkuja kivijalkaan. Niitähän kannattaa olla reilusti, ainakin kulmissa ja niin, että veto käy koko ryömintätilassa.

[Jorkkeli]

Kuvien perusteella tuolla saattaisi kasvaa myös tavallista pintahometta, mutta eiköhän se lähde samoilla keinoilla kuin lattiasienikin.

Yksinkertaisin estää sienikasvustoa rehottamasta uusiksi lienee juuri tuo alapohjan tuuletuksen palauttaminen. Tutkaile vielä onko joitain tuuletusluukkuja jäänyt esim. talon laajennusten alle piiloon.

Selluvillan käyttö uusissa eristeissä kuulemma myös estää sieniä kasvamasta boorikäsittelynsä ansiosta.

[PanuP]

Kellarisieni ja lattiasieni ovat tuntomerkeiltään samankaltaiset.
Lattiasienen tunnistaa siitäkin, että sen syömä puu katkeaa käsivoimin helposti poikkisyyhyn.

Tuossa jotain muuta Serpulasta: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 13&t=23027

[japeni]

Kiitos vastauksista.
Pohja laudat oli kyllä kovia missä tuota oli pahiten. Ainoastaan kosteita muttei kovinkaan lahoja, mutta siitähän ei ole tarkkaa tietoa kauanko tuo sieni on tuolla ollut. Ainakaan netistä en löytänyt kovin tietoa siitä että kuin nopeasti se sitten sen puun syö?
Jos tuo onkin kellari sieni niin kun kaikki korjaukset on tehty, kannattaako sinne laittaa boracol rh10 vai rh20? Kokemuksia tästä?

[PetteriKivimäki]

Minulle on kellarisieni tullut tutuksi. Se on usein pelkkä rihmamainen valkoinen (alive and kicking) tai mustunut (rest in peace but not dead) kasvusto.

Minulla on kellarisieni lemmikkinä työhuoneella, Erkki-sieni! Kosteutta ottanutta väliseinää purkaessani jätin 50 v. kuivina olleet vanhat kosteusvaurioituneet laudat lojumaan pihalle muutamaksi kuukaudeksi ja kellarisieni mokoma laudanpätkässä virkosi kosteutta saadessaan uudestaan henkiin ja alkoi kasvattaa uutta valkoista, siis elävää rihmastoa!



Minä välillä sitä kastelen ja katson miten kehittyy.

[kappalainen]

Sienet voivat olla ei-aktiivisena kuten myös monet homalajit,. Ne aktivoituvat mm vain tietyissä kosteus ja lämpöolosuhteissa. Tästä johtuu esim kausittainen haju rakennuksessa. Lattiasieni saattaa olla levinnyt laajallekin, vaikkei sitä näe, siksi on paras poistaa varmuuden vuoksi niin paljon ympäriltä rakennetta kuin kohtuudella voi. Joskus korjattu rakenne on vuosia kunnossa, kunnes ääriolosuhteet, mm. poikkeuksellisen märkä vuodenaika aktivoivat jäänteet ja haju yllättää.

[Matti Alander]

Tuuletetuissa rossipermannoissa on yllättävänkin paljon ongelmia, johtuen monistakin syistä. Minulla on Ruotsalainen tutkimus, josta syyt helposti selviävät, tarvittaessa voin lähettää sähköpostilla muitakin saman aiheen tutkimuksia.
Tässä tutkimuksessa on todettu Ruotsissa olevan 175000 ongelmaista rossipohjaa, Suomeen suhteutettaessa varmaankin meillä n. 100000.
Vanhoissa versioissa usein syynä käyttötottumusten muuttuminen, remontit jolloin kuivaavaa lämpöä ei johdu riittävästi rakenteen läpi. Piippuja ei käytetä ja siirrytty mahdollisesti sähkölämmitykseen.
On tullut vastaan kohteita missä ei ole auttanut Salaojitukset , eikä eristämiset, maakallistukset ja rännivesijärjestelmät. On kapillaarista kosteudennousua ja kondenssia, yleensä monen tekijän summa.
Ongelmissa kieriskelee liian usein uudehkojakin taloja, joissa puurakenteisia lattioita. Tällöin ratkaisuksi on otettu kiinteä laadukas sorbtio ilmankuivaaja, erinomaisesti ovat toimineet ja rakenteet kuivuneet.
Sorbtio periaatteella toimivaa kuivainta ei pidä sekoittaa halpoihin muutaman kympin tai satasen kondenssikuivaajiin. Kuivaaja asioissakaan ei kannata mennä siitä missä aita on matalin.
Kunnon toimivan kuivaajan ja ohjaavan hygrostaatin asennuskulut ovat muutamia tuhansia €uroja ilmanvaihtoputkineen. Homma on ratkaistu ja voi nukkua yönsä paremmin. Energian kulutuskin on melko vähäistä, eikä sitäkään tarvitse pelätä. Lattioista tulee lämpimämpiä, kun tuuletusluukut voidaan sulkea.