Kellarin betoniseinän kunto

[30luvunhirsitalo]

50-luvun rintamamiestalon kellarikerroksessa betoniseinälle kertyy kalkkihuurretta. Tämä johtunee salaojituksen puutteesta, joka tullaan rakentamaan pikimmiten. Kellarin yhdessä nurkassa, alaspäin tulevien puurappusten alla, on betoniseinä tummunut. Betonin pinnalla on jotain mustaa/tummaa, ja myös portaiden tukipuuna oleva lankku on mustunut. Mitäköhän tuo betonin pinnalla oleva musta on, korjautuukohan ongelma salaojituksen myötä? Varmaankin ainakin vaurioitunut (kostunut) puuosa tulisi poistaa ja vaihtaa. Kuva havainnoi enemmän. Salamalla otettu kuva ehkä vähän korostaa betonin värieroja...

http://aijaa.com/1aUoPD

http://aijaa.com/gMoyLp

[lmfmis]

Voisi olla jokin sieni joka on tuossa laudassakin. Kasvuolosuhteet poistamalla lakkaa tietty kasvamasta. Voisi poistaa mekaanisesti...

Kosteus seinään nousee myös perustuksen alta, että kaikkea ne salaojat ei ratkaise. Varmasti helpottaa.

[Matti Alander]

Kuva on kuin tupakoitsijan keuhkoista, mutta kosteudestahan nämä aiheutuvat.
Pelkkä salaojitus ei auta, sillä saadaan rajattua ainoastaan pohjaveden pintaa. Ongelmana on vedenpainetta maan ja perustuksen välissä sekä kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä.
Kalkkihärmä on suoloja ja mineraaleja, jotka pyrkivät ulos kosteuden mukana rakenteesta.
Kosteusvaurio on lähes aina monen tekijän summa ja nythän oikeastaan on kyse peruskorjauksen tarpeesta kellarissa. Viileää kellarinseinää rasittaa edellä kerrottujen lisäksi myös viileän betonin kondenssi, varsinkin kesäaikaan.
Nykyinen rakenne on aikoinaan ajateltu sisäänpäin kuivuvaksi, mutta nyt peruskorjauksen yhteydessä on syytä muuttaa rakenne ulospäin kuivuvaksi. Puurakenteet on purettava vähintään metrin terveeseen ja kellarissa työskennellessä käytettävä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia.
Lukemalla tätä palstaa selviää varmasti miten remontti on toteutettava, tarvittaessa voin kyllä kerrata aiheen, koska kertaus edelleen on opintojen äiti.

[30luvunhirsitalo]

tarvittaessa voin kyllä kerrata aiheen, koska kertaus edelleen on opintojen äiti.

Mielelläni ottaisin kertausharjoituksen tästä aiheesta, vaikka foorumia olenkin läpi käynyt. Kellari ei tällä hetkellä ole muussa kuin kodinhoitohuone/saunakäytössä, mutta jossain vaiheessa oli ajatus oleskelutila alakertaan suunnitella.

[tiinaus]

Itse poistaisin puurappuset kokonaan ja rakentaisin metalliset tilalle. Ilmankuivain olisi myös hyvä hankinta kellariin. Kun teet kellaritiloja asumiskäyttöön, niin mieti sen kellarin lattian uudelleen tekemistä. Matti Alanderilla on hyvät ohjeet tähän kuin myös salaojituksen tekemiseen.

[juha1]

Itse poistaisin puurappuset kokonaan ja rakentaisin metalliset tilalle. Ilmankuivain olisi myös hyvä hankinta kellariin.

metalliset olisivat kosteuden suhteen hyvät, proppaisi kiinni vaan betoniin, jos se vaan kestää..

tosin itse olen päätymässä tällä menolla kestopuuhun, siihenkään ei pitäisi home kovin helposti iskeä. alle toki varalta betonilaatta ja huopa väliin. jos nyt joskus sattuu kosteus nousemaan vahingossa. eihän sitä koskaan tiedä, kun salaojat toimii pumpun varassa.. toisaalta, kuivuuhan se sitten taas kun vesi kuivuu. no johan meni taas vaikeaksi..

[lmfmis]

Kyllä kestopuun pinnalla home elää ihan ok. Laho ei iske. Sieni sekin, mutta erilainen...

[Matti Alander]

Rintamamiestalon kellari on hyvinkin yksinkertaisesti operoitavissa ja muutettavissa kuivaksi, sekä huomattavasti energiaa säästäväksi. Pelastuksena pahemmille vaurioille on ollut korkea sokkeli. 70 luvun matalat valesokkelit ovat merkittävästi herkempiä vaurioitumaan puurunkoon asti.
Alunperin kellaritilat on tarkoitettu: Varastoiksi, autotalleiksi, sekä vaatimattomammaksi kerran viikossa käytettäviksi sauna ja pesutiloiksi. Usein rintamamiestaloissa on myös sauna ollut eri rakennuksessa.
Kosteuseristeenä yleensä Bitumi tai vastaava, sisä tai ulkopuolella. Parhaissa rakenteissa voi olla käytetty myös tiilisiä rivinteerauksia sisäpuolella.
Kellarin seinät ovat kuivuneet sisään päin ja ilmanvaihtoa on hoideltu piipun tuuletushormeilla, sekä seinien korvausilmaventtiileillä. Yläkerran puuosat ovat näin säilyneet kohtuullisen hyvin.
Kellareiden kimppuun ovat sitten vuosien varrella käyneet remonttimiehet, kauniimpaa on yritetty saada rujon betonipinnan peitteeksi ja pommi on saatu usein aikaiseksi muovimatoilla sun muilla uuden maailman keksinnöillä. Ongelmana on ollut kokonaisuuden oivaltamattomuus ja myös lisääntynyt veden käyttökin.
Suunnittelu on tärkeä vaihe ja vanhan korjaaminenkin hieman erillaista, kuin uuden rakentaminen. Jonkin moinen rakennusfysiikkan hallinta on myös eduksi, naapurineuvot kannattaa aina kyseenalaistaa ja pyytää perusteluja.
Kellarin rakenne muutetaan ulospäin kuivuvaksi ja eristämällä ulkopuolelta saadaan myös energian kulutusta laskettua. Usein kuultu väite, että eristäminen toisi kosteusongelmia, ei aina pidä paikkaansa. Se voi olla myös ratkaisu kosteuden kuivumiseen.
Usein virhe tehdäänkin jo suunnitteluvaiheessa ja ajatellaan pelkkää tiivistämistä ja tuulettamista, sekä pyritään käyttämään materiaaleja, jotka tunnetaan hyvin kosteutta kestäviksi. Käytetään peltirankaa, painekyllästettyä puuta tai hyvin tiiviitä lämmöneristeitä.
Tiivistämällä kosteus yleensä vain helposti vaihtaa paikkaa, kyllästettykin kestää vain aikansa, homehtuu kuitenkin ja tiivis eriste ottaa kosteutta hyvin hitaasti sisäänsä, mutta myös kuivuu todella huonosti ja vettyy hiljalleen.
Aina jo suunnittelussa on otettava huomioon miten rakenne pystyy kuivumaan, sen ilmeisesti jo esi-isämme olivat oivaltaneet ilman raamatun paksuisia rakennustapaohjeitakin.
Kellarin seinää rasittaa etupäässä: Kapillaarinen kosteudennousu, maakallistuksien virheellisyydestä johtuva vedenpaine, kylmän betoniseinän kondenssi myös kesäaikaan, joskus myös salaojituksen ongelmat, mutta silloin jo yleisesti kellarissa kahlataan vedessä.
Talon ympärys kaivetaan auki, pohjalle uusi Salaojaputki 100 mm 5 -11 mm sepelipatjalle. Putken selkä pidettävä anturan alapuolella ja vältettävä maan häiritsemistä anturan alla.
Halkeamien paikkaus, seinien puhdistus ja kuivumista haittaavan bitumit poisto. Maanalaiseen osaan vähintään 100 mm kerros salaojittavaa hengittävää lämmöneristystä. Mikäli halutaan tehdä vieläkin paremmin ja tehokkaammin kuivuva, niin suosittelen 200 mm kerrosta.
Rännivesiputkituksella johdetaan syöksytorvien vedet kauemmaksi rakennuksesta, suosittelen käytettäväksi kunnollisia kumitiivisteellisiä viemäriputkia. Ei kasva juuret sisään ja asentaminenkin helpompaa.
Maakallistukset lopuksi ulospäin kallistettuna 200 mm vesitiivillä kerroksella , vähintään 3 metrin etäisyydellä talosta.
Vanhan korjauksessa joudutaan monenmoisiin kombromisseihin, joiden kuvaileminen tässä veisi lopun työpäivää ja kello rientää. Aiheesta kiinnostuneet voivat lähetellä sähköpostia, niin lähetän salaojittavien eristeiden asennusohjeita, rakennustapaohjeita ja tyyppikuvia eri ratkaisuista. Yksi kuva kertoo kuitenkin enemmän kuin tuhat sanaa.

matti@malander.fi

[30luvunhirsitalo]

Mikä olisi hinta-arivonne kellaritilan muuttamisesta asuinkäyttöön ja nykyisen kosteuden poistaminen kellarista. Kyseessä olisi siis täydellinen remontti, jossa myös sauna/suihku uusittaisiin. Kaikki ammattityönä tilattuna. Korkeutta ei kellarissa tarvitsisi muuttaa.