sokkelin eristämis idea? mitä mieltä?

[kaasari]

Terve foorumilaiset olen uusi täällä ja kaipaisin mielipiteitä ideaan.

Ideani on että entäpä jos kiinnittäisi sokkeliin jollain "tappi" keinolla pienisilmäistä teräsverkkoa 30-40cm etäisyyteen seinästä ja täyttäisi tämän välin lecasoralla? Toimiiko lecasora kapilaarikatkona? Maan alla se on miltei aina kosteana mutta luulisi sen valuttavan liian veden alaspäin salaojia kohti, ja tuskin niin kosteana on että seinän läpi tulisi vai? Toimiiko lecasora lämpöeristeenä? Paras lämmöneristehän on ilma ja lecasora on kovin ilmavaa. Lecasorahan on luonnosta joten maan alla se ei kai miksikään muutu.teräsverkkohan ruostuu aikanaan mutta siihenkin voi lyödä ohuen betonilaastin jotta joskus jos jostain syystä joutuu kaivamaan uudestaan esiin niin saa lecasorat nätisti talteen. Hengittävyyttäkään tällainen synsteemi ei tukkisi. Mitä mieltä olette? Onko tässä jokin tärkeä pointti mikä itsellä pääsee unohtumaan? Sitten jos kuulostaa järkevältä idealta niin hyviä ideoita maan päällisen osan eristämiseen otetaan mielellään vastaan, mielessä kävi sama systeemi laudoitukseen asti.
Fuktisol/isodräniä ei tarvitse mainostaa tiedän jo tuotteen.

[lmfmis]

Et saa niin paljon lecasoraa että olisi tehokas lämpöeriste ja kapillaarikatkokin vaatii 30 senttiä...

Nykyisin on paljon parempia materiaaleja tuohon hommaan.

[kaasari]

Eli siis kapilaarikatkona toimii mutta vaatii paksuutta ja lämpöeristeenä kehno.päästäähän se lecasora kyllä ilmaa kulkemaan niiden lecasora palleroiden välistä aika helposti mutta jos se verkko onkin tiiviisti betonilla rapattu niin olisi sellainen lecasora pesäke jossa ei ilma paljon pääsisi vaihtumaan kun muutenkin maan alla. maan päälle tulevaan osaan voisi kai turhan paksuuden vuoksi fuktisolin laittaa vai tarviiko siihen enään kapilaarikatkoa eli kelpaako styroxi?. Sitten vielä sellainen asia tuli mieleen kun kellaritila on noin puolet talon pinta-alasta niin mitähän mahtaa olla siellä seinän takana jonne ei ole ovea.tyhjä tila vai maalla täytetty tila? Kun eristää sokkelin ulkopuolelta millä nyt ikinä eristääkään niin kannattaako sitä turhaa ylimääräistä puolikasta alkaa eristämään muuta kuin sisäpuolelta? Eli koko taloa ympäriinsä kun kellaritilat on vain puolet talosta.

[lmfmis]

Sen pitää vielä olla kapillaarilecasoraa.

Liikkumaton ilmahan on kaikessa eriste, mutta 500 m/s liikkuvat ilmamolekyylit ei hataraan lecasoraan pysähdy....

[Zaffodi]

Kai tuo voisi jotenkin toimia mutta hirveä homma ja lecaa menee sitten kaupallisiin tuotteisiin nähden moninkertaisesti. En oikein näe että olisi toteuttamiskelpoinen.

[Matti Alander]

Vastaava tuote on jo keksitty, siinä kevytsoraa on asennettu säkkeinä seinän vierustoille. Etuna on maan keventäminen tarvittaessa, mutta muuten tulee suuret ja kalliit massanvaihdot.
Tuotenimi on muistaakseni Geosäkki ja olen nähnyt jopa jossain käytettävän. Kevyt soraa tosiaankin tarvitaan hyvin paksu kerros, koska eristyskyky on heikko ja juuri kalliimpaa kapillaarikatko versiota.
Säkkitavaran hinnasta tietämättä, niin kuution suursäkit ei kapillaari versiota noin 150 € kpl ja 40 metrin ympärykselle puolitoista metriä syvälle menekki olisi noin 40 kuutiota hukkaprosenteineen, taitaa hintaa kertyä myös kohtuuttomasti ?
Toimivahko idea kuitenkin rakennusfysiikan puolesta.

[kaasari]

http://www.taloon.com/leca-sora-ks820-8 ... Group=2142

[kaasari]

74,33€ / kuutio. Jos menee 25cm paksuudella niin yhdellä kuutiolla eristää 4 neliötä. 40:4= 10. 10x74.33= 743.3€
Rappausverkko teräs 500 mm x 25 m rulla silmä/lanka 19x19/1,0 mm sinkitty hinta 69,5€. Menekki 5 rullaa 5×69,5= 347,5.
347,5+743,3= 1090€. Rappausbetonin ja hintaa en laskenut mukaan kun verkon ja lecasoran hinnat oli ensimmäiset hakutulokset ja varmasti löytyy vielä halvemmalla.harsokangas myös auttaisi ettei lecasora mahdu silmien välistä. Ajatus on siis se että lecasoraa on 25cm paksusti jonka molemmin puolin sekä päällä on betonia.toisella puolen sokkeli ja toisella puolen sekä päällä ohut rappaus teräsverkko raudoituksella. Pohjalla on salaojaputki.
Geosäkki tiedoista en mistään löytänyt että se olisi mitään erikoisempaa lecasoraa vaan tavallista lecasoraa kalliisiin pusseihin pakattuna. Ja jotenkin tuntuu hullulta ajatus etteikö kosteus/vesi joka betonirappauksen läpi tulee menisi alaspäin lecasoraan tultaessa vaikka lecasora olisi ihan tavallista lecasoraa.(kukkaruukussa sen huomaa kun sekoitat lecasoraa mullan sekaan ja kastelet altapäin niin lecasora ohjaa kosteutta ylöspäin, mutta jos laitat 10cm multaa,10cm lecasoraa ja taas 10cm multaa ja kastelet altapäin siis ruukun pohjassa olevista rei'istä niin kosteus ei tulekaan pintaan asti kun välissä on ilmaa ja kapillaarikatko).yksinään mullan ympäröimänä se ohjaa kosteutta mutta yhdessä kun niiden välissä on ilmaa se on eri asia. kapillaari ilmiöhän on veden nouseminen ylöspäin vastoin painovoiman lakia jotakin materiaalia pitkin, kapillaarikatkolla siis tarkoitetaan ettei näin tapahtuisi ja pystysuunnallisesti tarkoitetaan ettei kosteus jatkaisi matkaansa sokkeliin. Kapillaarikatko vaatii 30cm kuulostaa rakennusmaailman perättömältä jutulta joten ihan vain ärsyyttääkseni viilaan siitäkin sen 5cm pois :)

paljonkos se fuktisol nyt sitten maksaa ihan vain verratakseen? Siitä nyt kuitenkin on sellainen kuva että muovi mikä muovi, se ei maahan kuulu ja se sieltä vielä ylös kaivetaan. Toki lämpöeristeenä se on hyvä mutta onhan maa itsessäänkin lämpöeriste ja aina voi sisäpuolelta eristää vaikka tukkimalla villasukka joka koloon jos haluaa olla erinlainen.

[kkk]

Lecasoran lämmönjohtavuus kolminkertainen, ( kuiva) kostea 30 % taas nelinkertainen normihyvään eristeeseen (eps, finnfoam, villat...) verrattuna.Esim meillä 7 cm eps sokkelin ulkopuolella , jota vastaisi siis 21-28 cm lecaa, meillä sisäpuolella vielä 5 cm eps.

Nyt tulee mieleen,että laittais ensin 5 cm eps betonia vasten ja sitten 15-20 cm lecaa, tämä vastaisi yht 10 cm eps:ää, joka on aika hyvä eriste.
Eps:llä on noin sama vesihöyrynvastus kuin betonilla.

Lecan täyttö voisi ? mennä vaiheittain niin, ilman verkkoa, että kangas pystyssä lecan ja ympäröivän välissä, molemmn puolin täyttää vaiheittain aina vähän ja pitelee kangasta pystyssä? Voi olla vähän työlästä, mutta näin olen joitain täyttöjä tehnyt, kun kuvissa kangas pystyssä ja eri maalajit molemmin puolin.

[kaasari]

Kiitos kkk hyvistä ideoista. Tämä on se mitä kaipasinkin, hyviä ehdotuksia ja jonkinlaista hyväksyntää idealle. Onko teidän rintsikoissa kellaritilat koko talon pinta-alan verran vai puolet pinta-alasta.en ole ikinä käynyt missään muussa rintamamiestalossa sisällä ja kokonaisuutena rintamamiestalo on täysin uusi tuttavuus. Jos on vain puolet niin miten olette tehneet "ylimääräisen" puolen kapilaarikatkot? Eihän sillä pitäs olla mitään väliä onko siellä varsinaisesta kellarista noin 4-5 metrin päässä tyhjän tai maalla täytetyn tilan takana oleva sokkeli märkänä. Meinasin vaan ku talo savipatjalla ni ei varmaan hirveästi ylimäärästä kannattais kuivattaa sitä ympäröivää savea ettei talo ole kohta ihan vinossa. Tietysti varsinaisesta kellarista ylimääräiseen tilaan päin vois pari metriä varmuuden vuoksi kapillaarikatkoa vetää mutta ei varmaan ihan koko talon ympäri.

[kaasari]

Niin ja kiitos myös muillekkin keskusteluun osallistuneille tietysti!

[Nihan]

Mitenkäs tuo lecapapu saadaan pysymään kotelossa kun tehdään täyttöjä? On sen verran kevyttä kamaa että saattaapi maamassat painaa sitä ylös. Verkon voi tietysti kääntää ja kiinnittää ylhäällä sokkeliin.

[kaasari]

Totta, sehän voi pursuta sieltä ylös kun maa alkaa sitä painamaan ajan kanssa. Siksi alunperin ajatus olikin se verkko kiinnittää niillä tapeilla sokkeliin halutun etäisyyden päähän.tappien tehtävä estää verkkoa painumasta sokkeliin päin. Tappi nyt on vähän hassu sana mutta jos ymmärrätte mitä tarkoitan, jokin teräs putki esimerkiksi tai harjateräksen pätkä joka taivutettu neliöksi. (Tapiksi varmaan keksitään jokin soveliaampi ja parempi konsti vielä). Sitten se verkko oli tarkoitus taivuttaa ylhäältä sokkeliin kiinni ja ohuen betonirappauksen ajatus on peittää verkko betonin sisään niin se pysyy kasassa pidempään maan alla, kun joskus (en minä vaan arkeologi) kaivaa esiin niin ei löydy pelkkää ruosteeksi hävinnyttä verkkoa. Toinen ajatus betonilla on pitää savimaa erossa lecasorasta ettei ajan kanssa maan matoset ja muut mönkijät kuljeta maata lecasoran väliin jolloin kapillaarikatko huononee.kolmas ajatus betonilla on ikäänkuin imeä kosteutta itseensä lecasorasta tasaisesti. Lecasora ei siis ole missään kohtaa kosketuksissa maan kanssa. Alhaalla salaojaputken päällä olisi harso ja jotakin raskaampaa vettä hyvin läpäisevää soraa ikäänkuin pitämässä putkea paikoillaan paremmin ja estämässä maa kosketuksen lecasoraan.

[kaasari]

Eihän sitä itellensä rakenna vaan tulevaisuuden arkeologeille! Hah :D

[jenblo]

Fuktisol on arvokkaampi, kuin esim. Finnfoam cw-300 kellarineristys levy, jota itse laitettiin. Meidän talon sivut on yhteensä n. 38m pitkä. Ostettiin 23 pakkausta, joissa 4,5m2 per pakkaus sekä Finfoamin routalevyt samalle matkalle. Niiden hinnaksi tuli yhteensä n.2000e. Ja mikäli joku sattuu haluamaan lisää hintatietoja kellarin ulkopuolisesta eristämisestä niin tässä on tarjolla tuoretta tietoa. Eristelevyjen lisäksi suodatinkangas(salaojitusta varten) 499e 6mx150m, bitumisivelyliuos anturan ja vähän matkaa perusmuurin päälle n.50e/kpl ja 1 purkki riitti, bitumikermi 4rll anturan päälle ja perusmuurin alaosaan vähän matkaa yht. n.200e, saneerauslaastia meni noin 7 säkkiä maan yläpuoliseen levyjen kiinnitykseen ja krokokiinnikkeet (maan yläpuolelle) n.60e,
Salaojien kaivaminen+sadevesi (ulkopuolisen toimesta), soratäyttö, 3 m syvä betonikaivo mihin mahdolliset vedet ohjautuu, koska ei ole mahdollista yhdistää kunnalliseen verkkoon yhteensä 9000e.
Sitten vielä kaivon käsipumppu ja letku 220e.