Kellarin palauttaminen sisäänpäin tuulettuvaksi

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Vastaa Viestiin
Savotar
Uusi jäsen
Viestit: 4
Liittynyt: Ti Kesä 09, 2015 18:35
Paikkakunta: Savo

Kellarin palauttaminen sisäänpäin tuulettuvaksi

Viesti Kirjoittaja Savotar »

Hei kaikille! Osaisiko joku vastata tähän seuraavaan dilemmaan:

Ostimme tämän nykyisen talomme 3 vuotta sitten, ja pikkuhiljaa silmät alkavat avautua rmt:n periaatteista. Kyseessä siis 50-luvulla tehty talo, jossa koko talon alus kellaria.

Taloon tehty 80-luvulla peruskorjaus, joka ei taida olla ihan vimpan päälle juttu. Tuolloin tehty salaojat, ja ulkoseinässä bitumi, patolevy ja styrox. Sisäpuolella osassa kellaria lisäeritys: koolaus, mineraalivilla, muovi ja paneeli, osassa jätetty betoniseinälle.

Syy, miksi tätä aion alkaa remppaamaan, on huoli salaojien toimivuudesta. Koska tällä hetkellä emme voi alkaa salaojia uusimaan, ajattelin ratkaista asian tuulettamalla seinät sisäpuolelle. Kellarikerroksessa siis kolme tulisijaa (takka, saunan uuni ja öljypoltin, joten uskoisin, että kostean ilman poisto näillä varmistettu?)

Ajatuksena poistaa kaikki mineraalivilla seiniltä (koko maanalaisen sokkelin korkeudelta) ja tasoittaa ja kalkkimaalata pinnat. Kysymys onkin, että onko kellään tietoa, kuinka paljon menetän kellarin lämmöstä poistamalla sisäpuolen eristyksen? Kellari siis ei ole asuinkäytössä, sinne olisi nykyisen takkahuoneen tilalle tarkoitus tehdä alkeellinen kodinhoitohuone (eli ts. raahata pesukone sinne :-D )

Toinen huolenaihe on se, että osaan kellarin lattiasta on tehty kapillaarikatkot ja laitettu styroxia alle, osa kellarin lattiasta on maan päälle valettua betonia. Onko tämä ongelma? Parantaako seinien tuulettuvuuden lisääminen mahdollisen lattiasta nousevan kosteuden poistumista (seinien kautta siis)? Koska tiedostan siis täysin sen, että kahden kapillaarikatkon omaavan lattian välissä olevan seinän alapuolelle ei varmastikaan katkoa ole tehty.

Kellarin huonetilat siis ovat: varsinainen kellari, jossa betoni suoraan maan päällä (seinät betonia), tuuletus oven kautta sisälle päin, kylpyhuone, jossa kaikki mahdolliset vedeneristykset ja kaakelointi, takkahuone, jossa myös lattian osalta kapillaarikatko, loput kellarista, eli pannuhuone, kattilahuone ja autotalli maanvaraisella betonilla.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellarin palauttaminen sisäänpäin tuulettuvaksi

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Salaojitus on pohjavettä varten ja sillä pyritään estämään pohjaveden pinnan tason nousu betonirakenteisiin. Sillä ei sinänsä ole vaikutustusta sisäänpäin pyrkivään maakosteuteen. Talo toimii kuin maanpäälle levitetty pressu ja lattialaatan alla on aina lähes 100 prosenttia suhteellista kosteutta.
Kosteutta maasta ylös pyrkii nousemaan kapillaarisesti, rakenteen huokoisalipaineen vaikutuksesta, mitä tiiviimpi materiaali, sitä suurempi kapillaarisuus.
Toinen on vesihöyrynä kohti huonetilaa työntyvä kosteus, joka taas johtuu vesikaasun osapaine-eroista. Vesihöyryn painetta kohottaa kosteusmäärä ja lämpötila. Lämmöneristetty betonilaatta pyrkii näin estämään maaperän liikaa lämpiämistä. Koska maaperä jäähtyy talviaikaan huonommin talon alta, kuin seinustoilta tulisikin lattiassa käyttää enemmän eristystä ja varsinkin lämmitetyissä lattioissa.
Onko kellarissa tällä hetkellä jotain ongelmaa, remontti on kuitenkin kohtuullisen tuore ja kestävillä muoviosilla ilmeisesti tehty. Salaojituksella estetty vedenpaine, Kellarinseinän ulkopuolisella eristyksellä vähennetty kesäaikaista viileän seinän kondenssia, samoin lattian kanssa. Orgaanisella puurakenteilla on ainakin teoriassa kuivemmat olosuhteet.
Kyllä eristeen poistaminen varmasti kasvattaa lämmitysenergian tarvetta, jos ei ole mitään kosteusteknistä ongelmaa: Kellarin hajuja, paneeleitten mustumista, suolaläiskiä jne... Tuskin rahaa ja vaivaa kannattaa uhrata. Ihmeen hyvin tällaisetkin rakenteet monasti toimivat, vaikka eivät aivan täydellisesti rakennusfysiikan mukaisia olekkaan.
Salaojituksen voi pestä ja tarkastuskaivojen lietteen tyhjentää, eli huolto toimenpiteitä. Maakallistukset varmistaa ja hoitaa sisäpuolen tuuletus, mahdollisesti hormitkin nuohoten.
Kellaria voi siivota ja imuroida pölyt pois. Kellarin seinää vasten välttää mitään kiinteitä asennuksia tai esim. välttää pinoamasta polttopuita seinään kiinni. Pahvilaatikotkin irti lattiasta, kosteudessa on riskinä aina orgaanisen aineen homehtuminen.
Muovimatot ovat yksi pahimmista sisäänpäin kuivumisen estäjistä maanvaraislattioissa, jos niitä löytyy, niin pois vaan. Paneelin takana oleva höyrynsulku harvemmin on niin tiivis, ettei jostain välistä pääse kuivumaan. Tapauksessasi on myös se hyvä puoli, että ulkopuolella on myös eristystä, eikä piilevää kondenssia niin helposti rakenteen taakse pesiydy.
Syöksytorvien veden johtaminen kannattaa myös varmistaa, rakennusten kulmien kostuminen salakavalasti paneelien takana on liian yleinen ongelmien aiheuttaja, joka on teettänyt kalliita remontteja, kosteuden muhiessa näkymättömissä.
Savotar
Uusi jäsen
Viestit: 4
Liittynyt: Ti Kesä 09, 2015 18:35
Paikkakunta: Savo

Re: Kellarin palauttaminen sisäänpäin tuulettuvaksi

Viesti Kirjoittaja Savotar »

Kiitos vastauksesta!

Tällä hetkellä emme ole havainneet kellarissa suuria ongelmia (ei hajua eikä materiaalimuutoksia vielä) Isoimmat havaitut riskit liittyvät juuri näihin tiloihin, joissa on maavarainen lattia. Niissä on havaittavissa suolan nousua pintaan, ja lattiat ovat keväällä lumien sulamisen aikaan ihan kosteatkin. Ajatus eristysten poistamisesta onkin lähtenyt juuri siitä, ettei kosteus pääsisi seinän läpi imeytymään näihin seinän toisella puolella oleviin eristeisiin ja muhimaan siellä.

Salaojien ongelma on siinä, että taloa kiertää kaksi vierekkäistä salaojaputkea, mutta yhtään tarkastuskaivoa ei ole tehty. Ainoa kaivo, mikä salaojiin on liitetty, on taloa kiertävien salaojien ja poistoputken liittymä. Poistoputki on jo todettu toimimattomaksi ja sen pikkuruisen "salaojakaivon" tyhjenemisen hoitaa tällä hetkellä uppopumppu. Oletan siis, että nykyaikaisemmassa salaojaratkaisussa tarkastuskaivoja olisi useampia? Tämän vuoksi emme siis voi olla varmoja, että salaojat toimivat koko talon ympärillä, koska rassilla ei hirveän kauas tuosta ainokaisesta kaivosta pääse. Talossa on myös rännit ja niistä on valumavedet johdettu pois. Kallistukset ok, tosin talo sijaitsee (erittäin) loivassa rinteessä, joten uskon että valumavesiä kyllä toiselta puolelta taloa tulee kallistuksista huolimatta. Kuinka suuri riski tällaisessa rakenteessa on anturan kautta seiniin nouseva kosteus?

Ottaen huomioon tuon suolan kiteytymisen ja kostumisen osassa kellaritiloja, kumpi ratkaisu järkevämpi: jättää eristykset paikalleen ja tarkkailla mahdollisia muutoksia, vai suosiolla avata pinnat ja varmistaa tuuletus?
Vastaa Viestiin