Salaojista kysymyksiä

[zaleo]

Terve, piti tulla kysymään täältä vähän apuja. Olisi tilanne jossa rossipohjallinen talo on ollut aina ilman räystäitä ja vesi valunut suoraan kivijalan viereen, kivijalka mennyt aika haperoksi.

Vähän kaivelin niin tuntui siltä että kivijalka olisi vain 30cm maanpinnan alapuolella, joten suunnittelin tuontyyppistä salaojaratkaisua, onko kannattava vai meneekö kaivaminen hukkaan.


Uudessa salaoja olisi noin 1m syvyydessä ja 1,5m etäisyydellä talosta, patolevyllä vesi ohjattaisiin pois talon viereltä.



*Ajattelin* kun ei tuossa ole ollut eristuksiä viimiseen 60v aikaan, niin tuskin siihen nytkään kannattaa, kuhan vedet ohjaisin pois.

[Vaaleanpunainen talo]

Seuraan tätä mielenkiinnolla. Tilanne on itsellä lähes identtinen mutta perusmuuri ulottuu kuitenkin vähän syvemmälle.

Eikö metrin etäisyys perusmuurista olisi parempi? Mitä kauempana salaoja on, sitä vähemmän se ajaa perusmuuria kuivattavaa tarkoitustaan. Paremman lopputuloksen saanet aikaan, jos perusmuuria vasten laitat Fuktisolia tai vastaavaa.

Routaeristettä en ajatellut itsekään laittaa.

[kakkaroolari]

Mä kyllä korvaisin ton vaakaan laitetun patolevyn routastyroksilla. Ootteko ikinä nähnyt mitä tollasten maahan haudattujen muovien alapuolella on? Aivan 100% vettynyttä liejua, koskaan kun se ei pääse kuivumaan. Tinasavesta tulee kuin hyytelöä.

[zaleo]

Tässävaiheessa kaikki on muutettavissa, vasta on 18tonnia 16-32mm murikkaa pihalla*, mitään muuta ei ole hankittu.

Mutta jos siihen laittaa styroxin, vesi menee siitä juosten läpi? Voi olla että uskallan kaivaa montun auki siihen tasoon josta kivijalka alkaa ja siitä sitten tyyliin 10 asteen kulmassa alas sivulle. Mutta laitanko sitten patolevyn vain kivijalkaa vasten ja styroxin sen pintaa vasten salaojaanpäin. (joka taitaa olla normaali)

toi styroxi ihmetyttää vähän, eikös se sininen fimfoami ole melkein kaikilla rakennuksilla routaesteena (joka on kyllä taitaa olla? vettä läpäisemätöntä kuten toi patolevykin)

*Ei ole 5-16mm pestyä mitä kaikkialla suositellaan, vaan 16-32, mutta melkein vannoisin ettei tossa niin paljoa ole pölyä mukana että salaojan tukkisi.

[Vaaleanpunainen talo]

Tuota saven liejuuntumista epäilen mätäkuun teoriaksi. Routa EPS vettyy ajan mittaan ja lopputulos on identtinen patolevyn kanssa.

No, helppo laukoa näkemyksiä kun tähänastiset ympärikaivuut on tehty hiekkamaalla sijaitseviin taloihin eli omakohtainen kokemus loppuu siihen. Savimaalla oleva haaste on minulle nyt ensimmäinen.

[kakkaroolari]

Jos alla on savi en laittaisi tiivistä muovia päälle. Se ei pääse kuivumaan siinä tapauksessa edes kesäaikaan kuivimpana kautena. Kerran tosiaan yhden kuistin alla oli laitettu muovi maan sisään ja sen yläpuolinen savi oli kuin tinaa (mitä savi nyt on) mutta alapuolella oli todellakin hyytelömäistä vetelää lillinkiä. En väitä että tollasia olosuhteita välttämättä syntyisi aina, mutta uskon nykysuositukseen ettei muovikalvoja tulisi maahan laittaa.

Finnfoamit toimii nykyraksalla kun alla on sepeli kauttaaltaan. Voi ollla hyväkin että pintavesi pysähtyy pintamaahan ja viimeistään siihen foamiin.

Tässä tapauksessa tosin alla on salaoja eli en uskoisi styroksin vettyvän. Tai jos vettyy niin kuivana kautena sen pitäs kuivuakin. Sehän päästää vesihöyryn läpi. Tiiviin muovin kanssa mua alkas pelottaa että savipatja alla kostuu kostumistaan. No on siellä salaoja, voipi olla että on turha pelko.

[zaleo]

ns. Routastyroxihan on sitä ihan normaalia valkoista perus 1*1,2m levyina myytävää? Ei se niin kallista ole etteikö sitä voisi hankkia, Itse vain ajattelin että muovi olisi ohjannut veden peremmin pois. Nyt kun tulee auttamatta mieleen että sadevesi joka menee räystään ohi, menee ensin kivistä läpi styroxiin ja siitä sitten hiekkaan ja näin ollen imeytyy myös kivijalan lähelle.

Aika hiekkapitoista ollut maa, joten *uskon* että toi imee muutenkin ilman salaojia, mutta varmuuden vuoksi kun tuollaista löysin talon alta:



talossa ollut muovitettu sokkeli, kuntotarkastaja käskenyt ottaa pois ja sen seurauksena olkkarin ja eteisen lattiassa olleet tuet oli suoraan hiekan päällä ja kasvamaanhan se oli alkanut...


edit: toi oli pahin tolppa, ja sekään ei ollut alapohjaan asti kasvanut, vaan 5cm päässä (oletettavasti on iskenyt, ilman välityksellähän noi liikkuu) mutta toivossa on hyvä elää.

[Matti Alander]

Seinäsi rapautuu mitä ilmeisemmin kosteuden ja jäätymisen yhteisvaikutuksesta, sekä myös alunperin melko vähäisen sementinkin osuudesta johtuen.
Rakenne on hyvin matala ja salaojitusputken vaikutus enemmänkin teoreettinen, pohjaveden luulisi olevan alempana.
Suosittelen koko perustusrakenteen lämmöneristämistä, jolla olisi myös positiivinen vaikutus rossipermannon kosteuteen. Kaivetaan normaalisti seinän viertä peruspalkin pohjaan asti ja luiskataan kaivannon pohjaa reilu puoli metriä ulospäin, jolloin maaperä perustuksen alla ei häiriinny. Maan pinnan alapuolinen osa eristetään hengittäväällä 100 mm Fuktisol eristeellä ja yläosa rappaus Eps S 100 100 mm vahvuudella. Yläosaan nätti valkoinen tippalista pellistä.
Samalla toteutetaan rännivesille maanalainen putkitus kumitiivisteisillä viemäriputkilla, joihin eivät juuret pääse niitä tukkimaan ja rännisuppilonkin saa suoraan asennettua.
Routa eps-levyn vettyminen johtui väärästä asennustavasta, kun sen päälle asennettiin muovikalvo ei maasta höyrynä noussut kosteus päässyt pois. Sittemin muovikalvo on poistettu ohjeista niin lattioissa, kuin routaeristeenkin päältä. Routaeristeen päälle voidaan asentaa 5 - 10 cm paksu salaojasepelikerros ja kallistaa levyä ulospäin, niin vettyminen pysyy vähäisenä. Käytettäessä hengittäviä salaojittavia lämmöneristeitä, voidaan lämpötilaerojen avulla tapahtuvaa kuivumista edesauttaa asentamalla routaeristys mahdollisimman alas aivan salaoja- ja sadevesiputken päälle.
Maan pinnassa hyvä vesitiivis kerros vettä ulospäin johtamaan on savi tai kuivattu savimatto Bendoniitti, patolevyt ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen.

[zaleo]

Eli jotain tuohon tyyliin (ei todellakaan mittakaavassa):


Varmasti koko sokkelin lämpöeristys olisi hyvä, mutta vahvasti oli ajatuksessa että 5-10v päästä tekisin joko kivijalan uusiksi samalla kellarin taloon tai 15v päästä uuden talon. Niin toi voi olla turhan iso projecti.

Samalla toteutetaan rännivesille maanalainen putkitus kumitiivisteisillä viemäriputkilla, joihin eivät juuret pääse niitä tukkimaan ja rännisuppilonkin saa suoraan asennettua.

tässä on vain 1 syöksytorvi joka heittää vedet mäkeä alas(maanpäälisellä kourulla mallia "tein itse ja säästin"* :) (asennettu 1kk sitten, sitä ennen ei ollut talossa edes räystäitä tälläpuolen).



*joo siihen on tulossa kunnon putket jotka laskee ojiin, mutta toi räystäiden rakentelu oli senverta kiireellinen, etten alkanut hienostelemaan, kuhan saan vedet pois talon vierestä.

edit: Kuten kuvasta näkyy, voisi kuvitella että sokkeli menisi samalletasolle kuin vasemmassa reunassa olevat kellarit menee, mutta kaivauksien perusteella sokkeli menee sivulla vain parikymmentä senttiä :/


Nyt kun lueskellut vähän enemmän (ja tajunnut ettei styroxin idea olekkaan vesisulkuna toimia!) niin mielessä on jotain tuon kaltaista:

Salaoja noin räystään kohdalle ja noin 20cm maanpinnan alapuolelle styroxi. patolevy vain jalkaa vasten.

[kakkaroolari]

Tuon alin kuva on mun mielestä viksuin ja kustannustehokkain. Styroksien päälle voi laittaa sitä mursketta väriksi, mutta ylin 20 cm kannattaa täyttää savella etteivät kaikki hulevedet hojahda heti alas.

[Ruskolainen]

Jotenkin vierastan saven liiskaamista talon viereen. Fuktisol ja vastaavissa kyseistä hölmöyttä tehdään ja seinä on savesta mutainen loppuelämän. Edelleenkin on kohde jonka palstalaisen firma toteuttanut samassa pisteessä savet seinän vieressä.
Sadevesiputkisto puuttuu kuvasta jonka asentaisin ehdottomasti, samalla mahdollinen kosteusrasitus pienenee selkeästi.
Vaikka pintavesiä ei saisi johtaa salaojiin niin itse tekisin niin että täyttö tulee kokonaan sepelillä. Styroksin korvaisin finnfoamilla.
Sateella seinien viereen sataa vähäisiä määriä vettä jotka sepelin läpi valuvat finnfoamin pintaa pitkin salaojaputken seudulle josta salaojia pitkin pois. Finnfoam toimii saven sijaan vettä pitävänä pintana.
Ja näsäviisaat selvittää salaojien väärin toimiva näin toteutettuna, mutta omat kokemukset kyllä osoittavat että on toimiva tapa. Toissa syksynä tehty ja kovien sateiden jälkeen/aikana tutkailtu onko salaojiin tullut vettä eikä vedestä ole ollut tietoakaan.

[Matti Alander]

Turussa savea riittää lähes kaikilla tonteilla ja puutarhapiha niihin on saatu kuitenkin toteutettua. Olkoon uudisrakennus tai korjaus, niin tontti ja piha kääntyy kaivaessa, olkoon savea tai kalliota.
C 2 kosteus on ympäristöministeriön ohje, joka kannattaa lukea ja sielläkin suosituksena on vesitiivis pinta ulospäin luiskattuna. Pintavesiä ei tule salaojitusjärjestelmiin ehdoin tahdoin laskea.
Savi on hyvä materiaali ja jo kauan käytetty vedeneristys, aikoinaan allekirjoittaneen yritys toteuttanut myös Turun linnan vedeneristystä konservaattoreiden valvonnassa ja Savelahan se tehtiin, jota ajettiin paikalle Orikedon silloiselta siltatyömaalta.
Vesitiivis maakallistus ulospäin seinän vierellä on tärkeä toimenpide, eikä ainakaan ole haitaksi. Väärät maakallistukset ja varsinkin rinnepaikoissa takaseinälle rakennetut sepelitäytöt pintaan asti toimineet sadevesikaivoina ja voin kertoa että kosteusongelmia on ollut.
Ketjun aloittaneella on erittäin matala vaurioitunut sokkeli ja sen korjaustarvetta on arvioitava paikalla ja on sinänsä oma asiansa.

[Ruskolainen]

Kyllähän se kiviperustaiseen Turun linnaan sopii mutta betoniperustaiseen omakotitaloon? On siinä sokkelin paksuudellakin eroa 120cm vs 15cm. Ja konservoinnissa tehdään kuten ennenkin sen aikaisilla materiaaleilla ei nykyisillä. Jos olisit muuta ehdottanut niin etpä hommaa olisi tehnyt.
Firmasi tekemiä salaojaremppoja on tullut nähtyä ja jälki ei kyllä aina silmiä hivele. Ne aiemmin mainitsemasi viimeistelytyöt on erittäin usein jäänyt tekemättä ja sokkeli on savesta mutainen (Punomontiellä).
Suositukset on mutta toteutustapoja on muitakin kuin savi. Salaojiin muuten ajautuu se vesi joka sataa räystäiden alle ja se ei paljoa ole ellei räystäät ole 20cm.

[Matti Alander]

Tuskin tästä mitään juupas eipäs keskustelua kannata tehdä, se on totta, että vesitiiviin pinnan voi toteuttaa ehkä muutenkin. Savi on kuitenkin hyvää ja halpaa, jos sitä on saatavilla.
Siitä varmaankin ollaan kuitenkin yhtä mieltä, että maan pinta luiskataan ulospäin ja pintavedet ohjataan kauemmaksi sokkelista.
Salaojaputkitus on tarkoitettu lähinnä pohjavesiä varten, samoin sepelikerros putken alla 100 mm. Hulevedet taas sitten ohjataan maakallistuksilla pintavesikaivoihin ja syöksytorvista suppiloden kautta rännivesien putkituksilla, jotka varustetaan kumitiivistein vuotamattomina.
On totta, että salaojitus kyllä hoitaa vajovedetkin pois rakennuksesta jos se on kunnossa kohtuullisen hyvin, mutta tarkoitukseni oli paremminkin varoitella kovin yleisestä tavasta takavuosina täyttää seinän vierus sepelillä ylös asti. Näin syntyi usein rinnepaikkoihin varsinkin puoli metriä leveä pintavesikaivo talon seinustalle, jonne pintavettä menikin sitten kaatamalla.
Rehellisesti täytyy tunnustaa, että työn jäljen arvostelu nostaa verenpainetta, vaikka ei tietenkään tässä iässä ole terveellistä. Se on varmasti totta, että parannettavaa aina on. Nyt kannattaa kuitenkin huomioda juuri tämän kyseisen mainitsemasi työmaan kohdalta, että urakkaan ei kuulunut ,eikä haluttu pihatöitä. Pihatöistä sitten asiakas tekee suunnitelmat ja varmasti kaunis piha on lopputuloksena.
Salaojituksen korjaus ja hulevesilijan rakentaminen on iso työ pienellä tontilla, piha kääntyy kyllä perusteellisesti ja siksi se kannattaakin toteuttaa, ennen kuin rakentelee terasseja ja siirtonurmikoin, sekä laatoituksin pihaa kunnostaa.
Myyntimiehenkin pahimpia virheitä on väitteleminen, joten siirrytään takaisin asialinjalle. Suosittelen kuitenkin noudattamaan rakennustapaohjeita ja valmistajien ohjeita tuotteiden asennuksissa, ne on tehty parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

[zaleo]

Noniin, parin testikaivuun perusteella talossa on joku keraaminen salaojaputki (savea varmaan)

Eipä tässä kai ihmeempiä kuin anturaan asti kaivaminen, uusi salaojaputki ja sitten isorakeista soraa päälle, katolta tulevat hulevedet tulee menemään eriputkeen sitten lopussa.

Ihan hiekkaa ja kiveä ympärillä, hyvin vähän orgaanista kuten juuria:


Vähän kyllä luulen että tuli turhaan tilattua 18t soraa, toi hiekka ei paljoa vettä vastustele.