Sokkelin kissanluukkujen määrä ja auki vai kiinni talvella?

[HanhiEmo]

Huomenta päivää arvon rintsikkalaiset. Liityimme emännän kanssa tähän hienoon joukkoon viime kesänä ja nyt on käynyt askarruttamaan tuo rossipohjan tuuletus. Elikkäs sokkelissa on vain 1 kissanluukku (tai sitten muut ovat hyvin piilotettu ;)) ja kävin tutkimaan sitä niin se mokomahan on vielä tukittu villalla. Eikös tämä ratkaisu ole tuulettumisen kannalta erittäin huono ratkaisu, voisiko tästä johtua talossa lievästi oleva "omakotitalon" tuoksu. Yksi seinistä on myöskin painunut, syynä voisi olla rossipohjassa mätääntyvä puu??
Tuo yksi kissanluukku olisi varmaan hyvä avata vaikka se talvi (ainakin almanakan mukaan) onkin tulossa. Lisä reikien tekokaan ei varmaan pahaa tekisi, iso lentävä timanttilaikalla löytyisi :).
Ottakaa kantaa arvon toverit

[Toppo]

Kyllähän se nyt on rossipohjaisen talon kannalta elintärkeää että se tuulettuva alapohja kanssa tuulettuu.. Meillä luukkuja on kolme ja öljypoltin vielä imee korvausilmansa alapohjasta (kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti), mutta kyllä on niin kuivaakin että pölisee.. Suosittelisin lämpimästi ryömimään nenä ja silmät tarkkana talon ali (jos siis ryömintätilaan pääsyä on?) ja vähintäinkin toisen luukun avaamista kierron mahdollistamiseksi. Tiedä sitten luukkujen välttämättömyydestä kuivimpaan ja kylmimpään talviaikaan, mutta enpä ole itse ryhtynyt edes silloin tukkimaan..

[HanhiEmo]

Joo nyt kyllä taas ihmetys lisääntyy. Availin sitä luukkua ja eihän sieltä löytynyt kuin ilmaputki josta on pannuhuoneeseen tullut öljypolttimen ilma, tämäkin selvisi vasta -78 muutos rakennuspiirustuksista. Tuo meitin talon pohja on kyllä niin julmetun matala että ei sinne varmasti mitään asiaa ole ryömiskelemään. Maanpinnasta sokkeli on korkeimmalta kohdalta alle 40cm näin silmämääräisesti sanottuna. Alkaa jo ihmetyttää että mikäs tämä systeemi on, luulisi talon lattian olevan jo melkein maassa kiinni eristeitten kera... Mitenkäs tässä nyt etenisi kun kiinnostaisi kuitenkin kovasti tutkia asiaa, kun tämä kesäkin vielä jatkuu :)

[miksa]

Huomenta päivää arvon rintsikkalaiset. Liityimme emännän kanssa tähän hienoon joukkoon viime kesänä ja nyt on käynyt askarruttamaan tuo rossipohjan tuuletus. Elikkäs sokkelissa on vain 1 kissanluukku (tai sitten muut ovat hyvin piilotettu ;)) ja kävin tutkimaan sitä niin se mokomahan on vielä tukittu villalla. Eikös tämä ratkaisu ole tuulettumisen kannalta erittäin huono ratkaisu, voisiko tästä johtua talossa lievästi oleva "omakotitalon" tuoksu. Yksi seinistä on myöskin painunut, syynä voisi olla rossipohjassa mätääntyvä puu??
Tuo yksi kissanluukku olisi varmaan hyvä avata vaikka se talvi (ainakin almanakan mukaan) onkin tulossa. Lisä reikien tekokaan ei varmaan pahaa tekisi, iso lentävä timanttilaikalla löytyisi :).
Ottakaa kantaa arvon toverit

Yleisesti ottaen tuo sinun rossipohja on aika petollinen. Rossipohjassa kaiken a ja o on tuuletettavuus. Talvella tuuletus voi olla pienempi, se on makuasia. Nykyaikana minimi rossipohjan korkeus on 80 cm eli sinne pitaa pystya menemaan sisalle ja katsomaan mika on tilanne. Yksi tuuletusaukko ei riita ja jos se viela on tukittu niin tillanne on huono. Tuohon sisalla olevaan hajuun syyna voi olla se, etta talosi korvauilma tulee rossipohjasta. Sinuna jattaisin rossipohjaan menevan aukon tukkimatta ja tekisin ensi kesana lisaa tuuletusaukkoja tarpeen mukaan ja poistaisin rsiipohjasta kaiken orgaanisen aineksen. Tuo on ensiapu.

Lisaa vinkkeja tuon suorittamisen jalkeen saat talta foorumilta kun katsot aiheeseen liittyvia keskusteluja

[miksa]

Jos sinulla on tulisijoja asuin kerroksissa eli rossipohjan ylapuolella niin varmista etta ko kerroksessa on huolehdittu tuloilman saanti talon vaipan lapi. Ts ettei tulisijat ota korvausilmaa rossipohjasta. Jos tuloilma tulee rossipohjasta ja siella on kosteeta ja huono ilmavaihto niin syy sinun asuinkerroksen vanhaan homehtuneeseen tuoksuun aiheutuu tuolta todennakoisesti. Nain on usein. Rossipohja rakenneratkaisuna on vahan kompleksinen. Loytyy hyvia puolia vastaavasti saman verran myos huonoja puolia. Paljon ratkaisee talon alla oleva maapohja ja sen kosteusolosuhteet toimiiko rosiipohja kunnolla.

[Matti Alander]

Rossipohja on varsin vaativa rakenne ja sisältää melko suuren kosteusriskin.
Olen varmaankin käsitellyt rossipohjarakenetta aikaisemminkin, mutta kertaukseksi, jotta oppisimme sen toimintaperiaatteen ja mitä riskejä se sisältää.
Alkuperäisrakenteen ja nykyaikaisen rossipohjan sekoittamine tahtoo tulla kalliiksi. Usein erinomaisesti vuosikymmeniä toiminut rakenne korjataan pilalle ja tämähän koskee muitakin rakenteita, kuin rossipohjaa.
Alkuperäisiissä rossipohjataloissa oli uunilämmitys, jonka perustukset sijaitsivat alapohjassa suuren kiviröykkiön päällä. Tämä suurikokoinen perustus varasi lämpöä alapohjaan. Lattioiden eristeet olivat varsin heikkoja ja myös lattian läpi siirtyi lämpöä rossitilaan. Siis kyseessä oli lämmin alapohja, joka pysyi kuivana lämpötilaerojen vaikutuksesta.
Tietysti rakennus pääsääntöisesti oli rakennettu hyvälle talon paikalle mäennyppylälle, josta vesi valui aina alaspäin. Perustukset olivat umpikivi järkäleitä, joissa ei ollut kapillaarisuutta.
Nämä rakenteet olivat yleisesti niinsanottuja multapenkkirakenteita, joilla pyrittiin sisäpuolelta eristämään rossitila mahdollisimman lämpimäksi, samalla myös routimattomaksi.
Yksi tai kaksi kissanluukkua tehtiin paremminkin kissaa varten, kuin tuuletusta.
Tuulettamisperiaatetta on alettu käyttää vasta paljon myöhemmin.
Rossipohjan keskeisimpiä ongelmia nykyään onkin sen lämpötila, joka pyrkii laskemaan alle kastepisteen.
Siis korjatessa rakenteita on vesien johtamisen lisäksi keskityttävä rossitilan lämpötilaan, jotta kosteus ei Kondensoituisi tilassa.
Tulisijojen käyttämättömyys ja lattioiden lisäeristäminen laskee huomattavasti rossitilan lämpötilaa.
Lämpötilaa taas saadaan nousemaan eristämällä sokkelipalkkeja, kuten ennenvanhaankin ja lisäämällä eristettä maata vasten.
Tuuletusluukkuja ei kannata laittaa myöskään liikaa, koska tämä myös jäähdyttää rossitilaa talvisaikaan ja pitää sen liian viileänä. Keväällä hyvin kylmä maaperä siirtää kylmää rossitilaan melko pitkään ja ulkoa tuleva lämmin lumien sulamisesta kyllästynyt ilma virratessaan rossitilaan kyllästyy helposti pisaroiksi.
Lämmin ilma tietysti pyrkii vähitellen tullessaan myös lämmitämään tuuletustilaa, mutta parempi olsi jos tila pystyttäisiin pitämään mahdollisimman lämpimänä ympäri vuoden.
Siis yksinkertaistettuna rossipermantojen ongelmat perustuvat pääsääntöisesti tuuletustilassa vallitsevaan lämpötilaan.
Tietysti talon vedenohjaus pitää olla myös kunnossa.
Mikäli rossipohja on hyvin matala, on sinne vaikeaa saada asennettua eristystä maan päälle ja ei haluta energian hukkaa lattian läpi on yksinkertaisinta sulkea tuuletusluukut ja asentaa kiinteä ilmankuivain rossitilaan.
Ilmankuivaajat kuluttavat energiaa melko vähän ja ovat pitkäikäisiä ja kokemukseen perustuen erittäin toimivia.
Myöskin hankintakustannukset ovat varmasti pienemmät, kuin koko lattiarakenteiden uusiminen, puhumattakaan ihmisten hoidon kustannuksista sairaista taloista johtuvista terveysongelmista.
Kotisivuiltamme kohdasta Fuktisol - artikkelit löytyy mielenkiintoista luettavaa rossipermannoista, joista edelläkerrotut selviävät vielä laajemmin.

[Oto Hascak]

Rossipohja on varsin vaativa rakenne ja sisältää melko suuren kosteusriskin.

Vaativia rakenteita ja kosteusriskejä on periaatteessa talo kuin talo täynnä.

Nämä rakenteet olivat yleisesti niinsanottuja multapenkkirakenteita,

Multa-/multipenkki ja rossipohja on kaksi täysin eri asiaa, vaikka molemmat enemmän tai vähemmän tuulettuvia alapohjarakenteita ovatkin. Jos kyseessä on alapohja, jossa ei lattiassa eristeitä ole, niin silloin on täysin luonnollista, että huonetilan lämpö pitääkin maaperän "sulana".

Tulisijojen käyttämättömyys ja lattioiden lisäeristäminen laskee huomattavasti rossitilan lämpötilaa.

Nyt kysyn ihan uteliasuudesta, että mihin perustuu väite, että rossipohjan (ei siis multapenkin) alla olisi lämpötila plussan puolella? Yleisesti näin aina väitetään, mutta onko sitä kukaan ikinä mitannut? Helppohan tuo olisi todeta viemällä Tammikuussa lämpömittari rossin alle ja muutaman kerran käydä vilkaisemassa sen tuloksia. Talon olisi hyvä vaan olla sellainen, jonka uunit ovat aktiivisessa käytössä ja eristeetkin mahdollisesti vanhoja.

Perustukset olivat umpikivi järkäleitä

Onko tuo umpikivisokkeli nyt oikeasti sitten niin lämmin rakenne, että muurinperustukset ja maaperänlämpö pitävät tuuletustilan oleellisesti lämpimämpänä kuin ulkoilman? Ei kiven lämmöneristävyys kuitenkaan kovin rautainen ole ja yleensä tuppaavat saumatkin olemaan enemmän tai vähemmän auki. Sitten kun rossipermannossa on sitä eristettä helposti se 400 milliäkin, niin kuinka suuri/pieni on ulkoilman ja tuuletustilan lämpötila ero vai onko lämpötiloissa edes oleellisesti eroa? Onko kukaan mitannut?

Entäs sitten ne rossipohjalliset talot, jotka on perustettu ainoastaan nurkkakiville eli tuuletustila on kauttaaltaan auki? Miten ne pysyvät kuivina ja terveinä, kun se lämpötila siellä rossin alla on mitä on?

Olkoonkin, että rossipohja olisi laskennallisesti täysin toimimaton rakenne ja tuhoon tuomittu, niin silti ne jostakin mystisestä syystä toimivat. Oikeastaan kaikki vähintään 50 vuotta talot on paperilla täysin toimimattomia, mutta kaikesta huolimatta... Vikojahan noistakin löytyy, mutta tuppaavat yleensä olemaan korjattavissa. Vakavammat vauriot liittyvät yleensä rakennusvirheisiin, huollon puutteeseen ja vääriin materiaaleihin. Tiivistettynä tietämättömyyteen.

Multapenkki on sitten enemmänkin jo susi, mutta siinäkin osattiin jo aikoinansa ottaa huomioon se, että alimmat hirret ja lattiavasat on kengitettävä muutaman kymmenen vuoden välein. Ei se tullut silloin kenellekkään yllätyksenä. Aikansa tuo palveli, mutta rossipohja sen syrjäytti.

[HanhiEmo]

Noniin olikin tullut mukavasti tietoa, kiitos siitä.
Tuossa viikonloppuna kävin tutkiskelemaan lisää tuota yhtä ainutta kissanluukkua josta pikistää se pannuhuoneen ilmastointiputki niin havaitsin että joka puolella putkeahan on betonia. Nyt taas kävi miettimään että olisiko talo muutettu betonilaatan päällä asuvaksi samalla kun lämmitystapa on muutettu koska lattiathan ovat varmasti olleet auki kun vesiputket on vedetty pattereita varten
Tätä betonilaatta hommaa ei varmaan pääse tutkimaan kuin ottamalla lattiaa auki?
Emännän vanhemmat kävivät tuossa viikonloppuna ja sanoivat heti että heiiii nythän täällä ei haise omakotitalo yhtään. Heidän viimeksi käydessään oli huippuimuri ollut rikki kuukauden päivät ja nyt se oli taas toiminnassa ja pauhunut viikon putkeen. Itselläni on niin huono hajuaisti että en tällaisia havaitse ja itse kun siellä asustelee niin eipä niitä eroja niin huomaakkaan.
Talossa on tällä hetkellä vain yksi tulisija joka on varmaan ensimmäisiä takkasydämiä a'la Upo ja tuohan kierrättää ilmaa ja ottaa palamisilman luukkujen läpi.
Että sellaista tällä kertaa, alkaa se talvikin tulemaan ku piti jo ikkunat skrapata autosta

[Pekka Huhta]

Mä olen tähän asti pitänyt Alanderia ihan asiantuntevana noiden alapohja-asioiden suhteen, varsinkin kun en oo itse niiden kanssa niin mahdottomasti teiskannut. Mutta ei herrajjesta jos samaan lauseeseen sotketaan rossipohjat ja multipenkit samaksi rakenteeksi, niin tippuu kyllä mun silmissä koko asiantuntemukselta pohja pois. Toivottavasti kyse oli enempi kirjallisesta kun tiedollisesta lipsauksesta.

Joka tapauksessa tuossa yllä on nyt puurot, vellit ja vetelät niin sekasin että tuota mä en syö ollenkaan ja maistelisin kyllä varovasti muitakin Alanderin juttuja jos noin perustavanlaatuiset asiat menee sekaisin.

Huh.

Pekka

[ansi]

Nyt ensinnäkin pikkasen huolestuttaa tuo teidän ilmaisu "haisee omakotitalolle" Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mitä tarkoitat omakotitalon hajulla??? Meidän omakotitalo ei ainkaan haise juuri millekään homeremonttien jälkeen, paitsi ruualle kun on ruokaa tehty jne.

Aika usein (ei tietenkään aina) kun joku puhuu esim. vanhan talon hajusta tai mummolan hajusta, pitäisi hälytyskellojen soida ainakin jonkin verran. Ja sitten pitäisi saada hieman tarkempi määritys hajuista. Minun mielestä kaikkien homekokemusteni jälkeen ainoa hyväksyttävä "vanhan talon" haju on selkeästi erotettavissa oleva hieman vuosikymmenien pölyllä kyllästetyn purueristeen haju, joka meillä on vintillä, missä purujen päällä ei ole mitään.

Homeelle altistumiseni ainoa hyvä puoli on, että haistan nykyään homeen/sädesienen suorastaan yliherkästi. Erotan siis taatusti, mikä haju on huolestuttava ja mikä ei. Toisaalta ei ole kiva kun kaupungilla kävelee todella usein vastaan sisäilmaongelmaisia, bussissa tms. pienessä tilassa tällainen kohtaaminen voi saada minulla aikaan jopa voimakkaan pahoinvoinnin. Myös monet liikekeskukset yms. tuntuvat olevan nykyään homeessa, puhumattakaan virastotaloista, kouluista jne.

Nyt en halua sua kuitenkaan huolestuttaa!!! Mutta määrittele hieman tarkemmin tuota hajua. Ja kannattaisi varmaan kurkata sinne lattian alle jostain kohtaa. Nyt saataa nimittäin olla mahdollista kertomastasi päätellen ja omiin kokemuksiin verraten, että teidän talo todella seisoo betonilaatan päällä, eikä olekaan rossipohjainen. Silloin kannattaa varmistaa, onko rakenne tuonut ongelmia. Rakenne voi olla hyvinkin alkuperäinen, eikä remontissa muutettu. Jos se on jälkikäteen muutettu rossista betoniksi, niin todella isoja ongelmia voi olla mm. lattiasienen muodossa mikäli valun sisään on jätetty puurakenteita kuten alaohjauspuut.

Älä siis suotta huolestu näin joulun alla, kun ressiä riittää muutenkin, mutta teeppä pieni reikä jonnekin päin lattiaa, kunhan pyhien yli päästään niin tulee asialle vähän varmistusta.

Hyvää joulunodotusta sulle ja emännälle!!!

[chuci]

Noniin! HanhiEmon emännyys ilmoittautuu..

Ilmaus "haista omakotitalolle" tarkoittaa sellaista märän puun ja tunkkaisen ilman sekoitusta. Tuoksua ei huomaa kotona ollessa vaan siinä vaiheessa kun tulee vaikka töistä kotiin tai on ollut pihalla pitkään.. Nenä tottuu aika nopeasti hajuihin. Paskakin tuoksuu joskus ihan kotoisalle, terveisiä vaan Kultsille ;)
Toinen missä talon tunkkaisen hajun tuntee on vaatteet. Esim. töissä joskus vaatteet haisee ihan omakotitalolle, tosin nyt nämä rievut ei tuoksu kyllä millekään.

Minähän en mistään tiedä mitään, mutta liekkö se tunkkaisuus johtunut ihan vaan siitä toimimattomasta huippuimurista?

[miksa]

Miten on hoidettu tuloilman saanti?

Tuo sinun haju tulee melko varmasti alapohjasta ja voipi olla merkki jostakin ongelmasta.

[HanhiEmo]

Tuloilman saantia ei oikeastaan ole edes hoidettu. Korvausilma tulee luonnollisten häviöitten kautta

[chuci]

Yksi kiinteistönvälittäjä -tuttu veikkasi myös tuota huonoa korvausilmaa. Kertoi että normaalisti pitäisi verhojen heilua ja varpaiden jäätyä tuollaisessa talossa... Eli aletaanko tekemään reikiä ikkunoihin vai..? :)

[ansi]

Tuo tarkempi määritelmä hajusta on kyllä mielestäni syy tsekata alapohjaa hieman tarkemmin. Eli ennen kuin teette reikiä ikkunoihin, niin kannattaisi tosiaan tehdä muutama sinne lattiaan ja katsoa se alapohjan rakenne/kunto. Ihan oman mielenrauhanne takaamiseksi. Asian vetkuttelu saattaa pahentaa ongelmaa, mikäli sellainen on.

Toivotaan ja uskotaan, että teillä kaikki on kunnossa. Alaphjan vaurioiden korjaaminen on aika ruljanssi, tältä palstalta jokunen, itseni mukaan lukien, löytyy, jotka tuon ison rempan kynsiin on joutunut. Neuvoja ja opastusta siis on tarjolla, jos teillä jotain siellä on. Tutkikaa siis ihmeessä tarkemmin, niin ei tarvitse arvailla enempää.