Oletteko eristäneet sokkelin maanpäällistä osaa jotenkin? Hyviä poppakonsteja hommaan?
Talossa ulkovuoraus on asennettu siten, että tuuletusraon rimoitus on suunnilleen samassa tasossa kuin sokkelin ulkopinta. Eli suoraan sokkelin päällä ei tilaa juuri ole.
sokkelin maanpäällisen osan lämpöeristys
Re: sokkelin maanpäällisen osan lämpöeristys
Meillä on sokkeli 10cm paksumpi kuin mihin ulkovuoraus loppuu ja siinä on sellainen pelti pokattuna päälle. On edellisen asukkaan tekemä ja itsellä siihen on jo silmä tottunut, niin en ala purkamaankaan.
Mutta jos teillä on uusi ulkovuoraus tuuletusraon kanssa, niin miten sokkeli ei ole jäänyt sen syvemmälle?
Jos seinään ei halua pykälää, niin on kai pakko tehdä sokkelin yläosan eristäminen sisäpuolelta.
Mutta jos teillä on uusi ulkovuoraus tuuletusraon kanssa, niin miten sokkeli ei ole jäänyt sen syvemmälle?
Jos seinään ei halua pykälää, niin on kai pakko tehdä sokkelin yläosan eristäminen sisäpuolelta.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: sokkelin maanpäällisen osan lämpöeristys
Paras rakenne on aina ulkopuolinen eristäminen, jolloin kellarin kondessistakaan ei ole huolta. Rappaus Eps 100 mm on hyvä vaihtoehto ja pinnan lopputulos erinomainen, kunhan käyttää kunnon laasteja ja kulmavahvikkeita, sekä tukiverkkoja. Maanpinnan alapuolella sitten mielellään ulospäin hengittäviä salaojittavia lämmöneristeitä, vähintään 100 mm kerroksena.
Kauttaaltaan lämmin sokkeli säilyy taas paremmin mahdollisesti vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Kombromissina voidaan käyttää esim. seuraavaa rakennetta: Maanpinnan alapuolisen osuus ulospäin hengittävällä eristeellä ja sisäpuolelle kevytsoraharkoista muuraus, kivilla väliin ja ulkopuolen eristeen kanssa 300 mm ristikkäin.
Rintamamiestalojen suurimpia kosteusongelmia aiheuttavia tekijöitä on kapillaarinen kosteudennousu, jolloin uudisrakentamiseen tehdyt rakennustapaohjeet eivät välttämättä ole toimivia. Silti ne kannattaa aina lukaista, koska sisältävät hyvää ja tarpeellista tietoa kokonaisuudesta.
Nykyisin suunnittelijoiden koulutuksessa korostetaankin myös rakenteen mahdollisuutta päästä kuivumaan, jos jostain syystä pääsee kuitenkin kastumaan. Esimerkiksi lätäköitymistä aiheuttaneet ja kuivumista heikentäneet muovikalvot esim. lattioiden alla on jo ohjeistuksista poistettu.
C 2 kosteus on ympäristöministeriön rakennustaohje, jossa on vaatimuksia, sekä ohjeistuksia varsin laajalti aiheeseen liittyen. Ajatus siellä kuitenkin keskittyy uudisrakentamiseen, joka ei välttämättä aivan sellaisenaan käy korjausrakentamiseen.
Kauttaaltaan lämmin sokkeli säilyy taas paremmin mahdollisesti vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Kombromissina voidaan käyttää esim. seuraavaa rakennetta: Maanpinnan alapuolisen osuus ulospäin hengittävällä eristeellä ja sisäpuolelle kevytsoraharkoista muuraus, kivilla väliin ja ulkopuolen eristeen kanssa 300 mm ristikkäin.
Rintamamiestalojen suurimpia kosteusongelmia aiheuttavia tekijöitä on kapillaarinen kosteudennousu, jolloin uudisrakentamiseen tehdyt rakennustapaohjeet eivät välttämättä ole toimivia. Silti ne kannattaa aina lukaista, koska sisältävät hyvää ja tarpeellista tietoa kokonaisuudesta.
Nykyisin suunnittelijoiden koulutuksessa korostetaankin myös rakenteen mahdollisuutta päästä kuivumaan, jos jostain syystä pääsee kuitenkin kastumaan. Esimerkiksi lätäköitymistä aiheuttaneet ja kuivumista heikentäneet muovikalvot esim. lattioiden alla on jo ohjeistuksista poistettu.
C 2 kosteus on ympäristöministeriön rakennustaohje, jossa on vaatimuksia, sekä ohjeistuksia varsin laajalti aiheeseen liittyen. Ajatus siellä kuitenkin keskittyy uudisrakentamiseen, joka ei välttämättä aivan sellaisenaan käy korjausrakentamiseen.

