Meillä on talon vanhassa osassa (rakennettu n. 1870) tuollainen iso koristeellinen kaakeliuuni. En ole missään nähnyt vastaavanlaisesta kuvaa, kiinnostaisi miten vanha tuo on ja missä valmistettu?
Ja itse kysymykseen, niin nuohooja ei nuohonnut uunista poskikanavia lainkaan, kiinnostaisi miten korkealle ne näissä yleensä menee? Kameralla ja/tai peilillä ei oikein näe. Uunilla on koristekruunuineen korkeutta 3,2m.
Koitin sellaisella n. 1,5m vaijerin päässä olevalla nuohousharjalla, mutta se ei oikein taivu tuosta leveämmästä alaosasta tuonne kapeamman yläosan poskikanavaan. Millaisella harjalla nämä korkeammat takat yleensä nuohotaan?
Toimisiko sellainen haspeliharja, jossa ohut vaijeri menisi suorakuoressa (esim. polkupyörän jarruvaijeri) ja päässä olisi harjas jota voisi toisesta päästä pyörittää vaikka akkuporalla? Tavallaan samanlainen joilla nuohotaan iv-kanavia.
Ihan normaalilla vaijeriharjalla ne nuohotaan ja ainakin meillä nuohooja on aina nuohonnut myös poskikanavat, joten kannattaisi ottaa yhteyttä siihen nuohoojaan.
Pystyisikö sitä kokeilemaan yläkautta? Yläosassakin näyttäisi olevan luukku ja todennäköisesti sieltäkin pääsee poskikanavaan käsiksi. Ylhäältä voi pudottaa vaikka narun ja katsoa miten pitkälle se menee.
Keijo kirjoitti:Ihan normaalilla vaijeriharjalla ne nuohotaan ja ainakin meillä nuohooja on aina nuohonnut myös poskikanavat, joten kannattaisi ottaa yhteyttä siihen nuohoojaan.
Pystyisikö sitä kokeilemaan yläkautta? Yläosassakin näyttäisi olevan luukku ja todennäköisesti sieltäkin pääsee poskikanavaan käsiksi. Ylhäältä voi pudottaa vaikka narun ja katsoa miten pitkälle se menee.
Tuosta suttuisesta kuvasta ei oikein saa selvää, mutta se ylhäällä oleva "luukku" on sellainen perhosventtiili (jota ei saa irti), joka toimii ilmanvaihtoräppänänä. Peltejä on kaksi ja nuohousluukut on molemmin puolin alhaalla.
Ylhäällä olevan venttiilin kautta ei yleensä pääse poskikanaviin käsiksi,tavallisesti tuo venttiili johtaa noiden kahden savupellin väliin.Venttiilistä voi olla mahdollista päästä käsiksi lähinnä uunin alaosasta ylös savupiippuun johtavaan kanavaan,ei kuitenkaan alaspäin vieviin poskikanaviin. Venttiilin kannen pitäis olla kyllä irrotettava,samanlailla kuin peltinen nokiluukku.Kun yläpelti on auki ja alapelti kiinni voi venttiiliä pitää auki ilman että lämpö uunista menee harakoille.Venttiilin auki pitäminen uunia lämmitettäessä voi haitata uunin vetoa.Aina ei kakluunin alaosan nokiluukuistakaan pääse kunnolla poskinanavia rassaamaan.Riippuu siitä miten uuni on alunperin muurattu ja miten nokiluukut on sijoitettu.Mitään konevoimaa en tuollaisen uunin nuohoamiseen käyttäisi,nätisti vaan käsityökaluilla,niin ei uunin sisukset vahingoitu.
Vanhoissa uuni-ja hormi rakenteissa voi olla kohtia joita ei ole koskaan uunin historian aikana päästy nuohoamaan.Kuitenkin uuni siitä huolimatta toiminut vuosikymmeniä moitteetta.Johtuen siitä että tämän tyyppinen uuni on erittäin sopiva puun polttoon,puu palaa siinä luonnostaan puhtaasti ja suuremmin nokeamatta.Jos ei sitten käyttäjä omaa hölmöyttään harrasta kitupolttoa.
Savukanavat kääntyvät alaspäin tuollaisessa uunissa tuon ylimmän sileän ja sen alapuolisen kaakelirivin sauman paikkeilla tai sen alapuolella.Uunin nuohoojan pitäis olla perillä uunin rakenteesta,tälläisia uuneja on tehty muutamalla toisistaan eroavalla savukanavien järjestelyllä.Mutta nämä ovat paikanpäällä sevitettäviä asioita.
Kuvan uuni on todennäköisesti Turun kaakelitehtaan valmistama,samalainen uuni esiintyy tehtaan vuoden 1893 kuvastossa.
Viimeksi muokannut jarkkis, Ke Loka 21, 2015 16:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Hieno uuni ja hienot tapetit.Aika lähelle on uunia on tapiseerattu.
Kuten jarkkis jo totesi,poskiin pääsee tai sitten ei.Jos posken lähtö on alemman luukun yläpuolella niin onnistuu ja jos alapuolella niin on vaikeampaa.
Kannattaa aina välillä kurkkia tuonne uunin päälle ettei ole repeämiä.Näissä yläliittymäuuneissa joskus uuni ja piippu elää omaa elämää.
Olisko sulla jarkkis linkkiä tuohon vuoden 1893 kuvastoon jos se löytyy netistä? Itse löysin vain 1909 kuvaston, eikä siitä tuota mallia löytynyt, yksi aika lähellä oleva mutta ei kuitenkaan sama (Edit: Se olikin Tampereen kaakelitehtaan kuvasto). Mutta voi kuitenkin todeta, että valmistaja on varmastikin tuo Turun kaakelitehdas. Seinän toisella puolella on muuten samaisen tehtaan valkoinen Nro 61.
Pitää noita savukanavia koittaa vielä kuvata endoskooppikameralla, siinä on tosin aika jäykkä "vaijeri" ettei oikein pitkälle pääse. Posket lähtee tuosta nuohousluukusta ylös/yläviistoon ja reiän tasalta suoraan taaksepäin kohti hormilähtöä takan takana, jossa molempien puolien kanavat yhdistyy. Tuon sai hyvin todettua kun tulipesän perällä oli reikä, oli varmaan nakattu puita turhan kovaa peräseinään niin oli murentunut. Korjattiin tulitiilillä ehjäksi ja imuroitiin hormin pohja putipuhtaaksi, ei löytynyt suurempia tiilenpalasia tms.
Tapetit on kyllä lähellä uunin kylkeä, yläosassa on joku 15cm väliä mutta alaosassa on melkein kiinni. Seinät on levytetty (gyproc) varmaan 80-luvun alussa kun on sähkötkin uusittu, eli tokkopa torppa palaa sen takia kun ei ole tähän päivään mennessä palanut :)
Viimeksi muokannut ip98, To Loka 22, 2015 9:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Valitettavasti en pysty mitään linkkiä tuohon kysymykseen antamaan,mutta ko.mallisen uunin löysin Turun kaakelin kakluunit-kirjasta,sen takakannessa olevasta kuvastosta,malli nro:99.
Minkäläiset ovat muuten tuon uunin lämmitysominaisuudet,hyvinkö lämpenee ja kestääkö kauan lämpimänä?Uunissa näyttää olevan muutaman sentin taustarako niinkuin vanhoissa kakluuneissa yleensäkin,niin että lämpö pääsee huoneeseen myös uunin takaseinämästä.Uuni on päällepäin hyväkuntoisen näköinen,vaikka on kaiketi yli sata vuotta vanha ja varmaan paljon käytetty.
Ok, eli mallinumero on 99. Kiitos paljon tiedosta.
Hyvin tuo lämpenee ja kestää lämpimänä saman mitä tuo uudempi nro 61 seinän toisella puolella. Näillä keleillä on tullut poltettua kummassakin pesällinen vuorokaudessa. Tulipesähän tuossa on aika iso, varmaan 2 kertaa isompi mitä tuossa Nro 61:ssä. Jonkin verran on pesä jo rapautunut, että vaatii huomiota tulevina vuosina. Nyt vaan korjattiin tulipesän takaseinä kun oli jo puhki. Erikoista tuossa on tuo tulipesän lattia, en tiedä millainen se on aluperin ollut, mutta nyt se on reilu 5cm alempana kuin luukun alareuna. Eli loppuhiillos palaa vähän kuin poterossa, jättäen aika paljon tuhkaa/kekälettä, jota saa kohentaa aika usein, että saa edes jotenkin palamaan. Luulisi, että palaisi paremmin kun lattia olisi luukun tasalla (kuten tuossa toisessa uunissa, joka jättää todella vähän tuhkaa), niin palamisilma huuhtelisi hiillosta paremmin. Veto on yhtä hyvä molemmissa uuneissa. Vai olisiko tuossa sitten alunperin käytetty sellaista tulikoiraa, jolla saa alimmat puut irti lattiasta.
Joo yläosassa on molemmin puolin rako.
Kovin paljon tuosta ei ole vielä kokemusta, kun keväällä vasta muutettiin. Kaakeleissa on jonkin verran kolhuja, mutta isompia palasia ei puutu mistään. Tuosta kun saisi värikuvan jostain, niin voisi tulevaisuudessa entisöidä maalailuja kun saa isommat remontit ensin tehtyä. On todella koristeellinen niin muodoiltaan kuin maalauksiltaan, on eri vihreän sävyjä ja kultaa. Olisi hieno saada se alkuperäiseen loistoon tai edes lähelle.
ip98 kirjoitti: Erikoista tuossa on tuo tulipesän lattia, en tiedä millainen se on aluperin ollut, mutta nyt se on reilu 5cm alempana kuin luukun alareuna. Eli loppuhiillos palaa vähän kuin poterossa, jättäen aika paljon tuhkaa/kekälettä, jota saa kohentaa aika usein, että saa edes jotenkin palamaan. Luulisi, että palaisi paremmin kun lattia olisi luukun tasalla (kuten tuossa toisessa uunissa, joka jättää todella vähän tuhkaa), niin palamisilma huuhtelisi hiillosta paremmin.
Tuo loppuhiilloksen hidas hiipuminen on juurikin tuollaisen umpiarinallisen uunin tyyppivika.Entisaikaan se haitannut kun elettiin siinä käsityksessä että pellin saa sulkea sinisen häkäliekin sammuttua,vaan nykyisin on toisin...Pesän pohjan voi helposti korjata luukun alareunan tasoon vaikkapa muuraamalla ohuita tulitiiliä savilaastilla pesän pohjalle.Onnistuisi myös tulenkestävällä valumassalla mutta sitä ei tuollaisen uunin kyseessä ollen uskalla suositella.Myös edellisten lämmityskertojen tuhka hiilloksen seassa haittaa loppuhiipumista,hiillos ei saa kunnolla happea.Jos jaksaa poistaa tuhkat pesästä ennen uunin lämmitystä,niin siitä on hyötyä.
Umpiarinallisen uunin pesään voi laittaa myös arinan,niitä saa valmiina,esim.Aalto-arina,tai semmoisen voi rakennella itsekin.Tilavaan pesään onnistuisi varmaan helposti.
tuo on just uunin lämmityksen huono puoli, pellit kiinni kun hiillos mustana, onhan siinä toki järkeä ku aamulla heräät suhteellisen varmasti, mutta lämpöä menee kyllä hukkaan.. ennen tuli laitettua kun oli vaan hieman punaista, mutta häkävaroitin sen verran perusteellisesti möykkäsi, niin sen jälkeen olen odottanut hiilloksen loppuun asti.. aamulla pönttis on vielä lämmin, ennen vanhaan se taisi olla aamullakin melkein jopa kuuma..
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
Kokeilin eilen tehdä venäläisistä tulitiilistä korkeamman pohjan sinne tulipesän pohjalle. Alle hiekkapuhallushiekkaa, jolla sai pohjan tasaiseksi, sitten tiiliä pohjalle, timanttilaikalla sopivat palat reunoille, että sai tiiviin. Lopuksi harjasin vielä hiekkapuhallushiekkaa rakosiin. Koepoltin pesällisen, niin perhana sehän toimi hienosti. Loppuhiillos paloi ihan eri lailla ja pellit sai reilusti aikaisemmin kiinni eikä tarvinnut niin monesti kohentaa tulta. Pohja on nyt vajaa sentin luukun alareunaa alempana.
Katsoo nyt miten se hiekka pysyy saumoissa, jos ei pysy niin muuraa ensi kesänä sitten saviuunilaastilla tiilet paikalleen. Ei nyt kesken lämmityskauden viitti sitä tehdä kun joutuu kuivamaan niin kauan.