Takan perustukset yläkertaan

Kaipaatko vinkkiä ikkunoiden kunnostukseen? Mitä tehdä pinkopahveille?
Vastaa Viestiin
Hudeen
Jäsen
Jäsen
Viestit: 50
Liittynyt: La Maalis 29, 2014 21:21
Paikkakunta: Vantaa

Takan perustukset yläkertaan

Viesti Kirjoittaja Hudeen »

Mitä mieltä palstalaiset ovat kuvien kaltaisesta takan paikasta? Takka on 60-luvulla rakennetun täystiilitalon yläkerrassa. Välipohja on betonia. Aikaisemmin kulmassa on ollut avotakka, mutta nyt siihen on tulossa reilut 1500kg painava tiilerin varaava malli. Kuvissa näkyy kenkien osoittamana kellarin betonista valettujen väliseinien paikat. väliseinät muodostavat t-risteyksen takan alla. Paikka on selvästikin suunniteltu siten, että se ottaa kuorman vastaan kellarin väliseinien kautta. Hieman tuossa kuitenkin mietityttää, että seinät taikka risteys eivät ole takan massakeskipisteen kohdalla ja etenkin vasempaan etukulmaan ja hormin ja seinän kulmaan jää aika pitkä matka tukipisteistä.

Riittääkö tuohon, jos teen 15cm betonikakun, joka on tiheästi raudoitettu 12mm harjateräksellä? Sitä en epäile, etteikö kellarin tukevat seinät jaksaisi kevyesti kannatella kokonaiskuorman, mutta syntyykö edellämainittuihin kulmiin sellainen kuorma, jonka aiheuttamaa vääntöä suunnittelemani betonivalu ei kestä? Kuvissa näkyvä betoniholvi on varmasti myös jotenkin kiinni itse hormissa, eli sitä kautta tukee myös näitä kulmia ainakin jonkin verran, mutta rakenteesta ei voi olla aivan varma purkamatta sitä. Olisiko ollut tällä foorumilla, kun joku sanoi, että nykyään ei hormiin saa tukea mitään tulisijasta aiheutuvia kuormia. Asiaa olen hetken funtsinut, mutta en ole silti ymmärtänyt, mihin tämä perustuu. Jos hormiin saisi tukea osan kuormasta, olisi helppo ankkuroida muutamat harjateräkset hormiin vahvistamaan rakennetta.

Sen verran vielä kuvista, että pohjalla näkyvät reiät ovat jonkin mystisen ilmanvaihtokanavan reiät. Jostain syystä vanhan avotakan alta oli vedetty mineriittituubi, joka tuosta jatkui johonkin makuuhuoneen alle. en ole missään nähnyt toista päätä siitä putkesta.. Joka tapauksessa se tullaan muuraamaan umpeen ja takalle avataan aivan kulmaan uusi täyden tiilen kokoinen savuhormi. Oikea savuhormin linja näkyy kolmannesta kuvasta, jossa näkyy osittain umpeen muurattu entisen avotakan liittymä.



https://drive.google.com/folderview?id= ... sp=sharing
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18275
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Takan perustukset yläkertaan

Viesti Kirjoittaja pvalila »

Jos nuo Reinot osoittavat kellarissa olevien seinien kohdan niin aika lähellä optimaalista kohtaa ne tukea antavat.

Jos painopiste vähän hormin puolella ehkä onkin niin aika vähän takan luulisi siihen suuntaan tukeutuvan.

Nykymääräyksillä ei liene juuri mitään vaikutusta siihen, kuinka vanhojen talojen statiikka aikoinaan tehtiin: jos vanhan talon hormi on puoli vuosisataa ollut välipohjaa kannattava elementti niin kyllä se tuota työtänsä jatkaa vaikka byrokraatit moisen kieltäisivät.

Kun varaavaan takkaan sommitellaan tuhat kiloa "ylimääräisiä" kiviä (jotta siihen saadaan varaavuutta) niin sama kapasiteetti saavutettaisiin 180 litralla vettä.

No, teoriassa kiviin voidaan varata yli sadan asteen lämpötila, mutta käytännössä ei.
Jusku
Jäsen
Jäsen
Viestit: 65
Liittynyt: Pe Marras 20, 2015 10:19
Paikkakunta: porvoo

Re: Takan perustukset yläkertaan

Viesti Kirjoittaja Jusku »

Mystiset ilmakanavat ovat ilmeisesti tuoneet takkaan korvausilmaa. Ilmeisesti jossain vaiheessa sitten menty tukkimaan reikä kivijalasta. Kannattaisi tutkia minne kanava johtaa. Onhan niitä pieniä kameroita, joilla tutkitaan viemäreitä. LVI-liikkeestä äijä paikalle tsekkaamaan, ellei itsellä kiinnostusta. Korvausilmarööri käyttöön uuden tulisijan kanssa, niin hyvä tulee. Varsinkin jos on painovoimainen ilmanvaihto.
Hudeen
Jäsen
Jäsen
Viestit: 50
Liittynyt: La Maalis 29, 2014 21:21
Paikkakunta: Vantaa

Re: Takan perustukset yläkertaan

Viesti Kirjoittaja Hudeen »

Ilmakanava ei mennyt takan alle. Siinä oli vain mutkapala, joka jatkoi kulmasta matkaansa seinän takana olevan käytävän alta yläkerran vessan lattian alle. Kun purin ja rakensin vessan lattian uusiksi, niin silloin näin, että kyseinen tuubi jatkoi siitäkin ehjänä vessan takana olevan makuuhuoneen alle. Makuuhuoneessakin vaihdoin vanhan lattian uuteen, mutta en tietenkään sieltä purujen seasta muistanut jäljittää sitä putken päätä. Tämä on tosiaan yläkerrassa, eikä kellarissa tai ulkoseinissä näy mitään ulostuloa putkelle. Toinen pää siis meni takan alla olleen mutkan kautta suoraan ilmanvaihtohormista pihalle. Ei ole kyllä mitään hajua, mikä tämä on ollut. Muuten tunnen talon läpikotaisin jokaista taloteknistä yksityiskohtaa myöten, mutta tuo putki on täysi mysteeri..

Tämä nykymääräys vaan sikäli tuli mieleen tuossa hormiin tukeutumis asiassa, että esimerkiksi sähköjä uusiessa ne pitää vetää uusien sääntöjen mukaan. Tuli vaan mieleen, että voiko tässäkin taas joku keksiä aiheen nipottaa, jos osa takan painosta tukeutuisi hormiin nykysääntöjen vastaisesti? Itse olen täysin samaa mieltä, että tuollainen massiivinen ehkä jopa toistakymmentä tonnia painava hormi ei varmasti hätkähdä, jos pieni osa takan kuormasta johdetaan siihen. Ennenhän niitä takkoja rakennettiin pelkästään sen hormin varaan lyömällä ratakiskot koko perusmuurin läpi ja valamalla takan perusta kiskojen varaan. Välillä näiden määräysten kanssa on vain aivan hukassa, kun lukee tai kuulee jostain määräyksen, mitä ei ole perusteltu missään, ja vaikka kuinka pohtii päänsä puhki, ei ymmärrä, mihin tämä määräys perustuu..

Vesihän on lämpökapasiteetiltaan yksi parhaista aineista. Voisi suunnitella sellaisen takan, jossa muuraa sinne takan sisään isoja kaasupulloja, jotka on sopivasti täytetty vedellä. Sopivalla lämpötilalla se kaikki vesi ajetaan superkriittiseen tilaan kovassa paineessa ja se saadaan sidottua siihen maksimäärä lämpöä, jonka se luovuttaa tulen hiivuttua. :)

Eikö kuoritakassa se kivisydän lämpene huomattavan paljon lämpimämmäksi kuin 100 astetta? Laskin Tiilerin kulma laurille sen painaessa 1800kg ja varatessa 44kWh energiaa, että kivikasan lämpötila keskimäärin olisi 98 astetta huoneenlämpöä korkeampi, jos tiilen lämpökapasiteetti olisi 900j/K*kg. Menee siis aika lähelle arvioitasi. En tiedä, oliko tämä sattuma, vai onko tässä oikeasti jotain takana, mitä en osaa ottaa huomioon?
Vastaa Viestiin