Sadevesiviemärin rakentaminen

[30luvunhirsitalo]

Sain tarjouksen kunnalta sadevesiviemärin vetämisestä tontille (5 700€). Onko kokemusta työn kilpailutuksesta - onko kunnan tarjous yleensä se edullisin?

[PetteriKivimäki]

Miten noin kaameasti?

Itse askartelin omalle tontille kokoomakaivon ja imeytyskentän ja vedin sadevesiviemärin niille, samaan kaivantoon kun salaojat. Kokonaiskustannukseksi tuli jotain 600€, kun kaivurikuski kävi muutenkin minikaivurillaan kylässä: kauhia kivipesä, johon päälle kokoomakaivoksi tori.fi:stä ostettu PVK (perusvesikaivo), josta sahasin pohjan pois. Rännien alle sadevesivesikaivot, joista viemäriputkilla vedet PVK:lle.



Sinne häviää vedet jonnekin alamäkeen.

[Matti Alander]

Hintakysymykset ovat niin pyöreitä ja kun kaupunki vielä on tarjoamassa saadaan politiikkaakin mukaan.
Eri kaupungeissa määräyksissä eroja, paikat erillaisia, matkat erillaisia, materiaalit erillaisia jne... Mitä työhön kuuluu on rakentamisen vertailujen ikuinen riesa: Asfaltointi, pihatyöt, kaivulupamaksut, liittymämaksut ym.
Periaatteessa yksityisen yrityksen pitäisi aina olla kaupungin usein raskasta organisaatiota tietysti halvempi, mutta jos verorahaa on mukana voi tilanne olla päinvastoin. Läheskään kaikissa kaupungeissa kunta itse ei tällaisia tonttiliittymiä tee laisinkaan, vaan ainoastaan valvoo esim. Kaivulupien kautta töiden suorittamista katualueilla määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Pelkän hinnan kysymisen lisäksi kannattaa myös kysyä laatua, Petterin kuvissa näkyy hyvin laadukkaat kumitiivisteiset muoviputket ja kaivot, sekä asialliset sepeliarinat. Toisenlaisiakin vuotavia muoviputkia ja savisia kaivantojakin on nähty.
Suurissa kaupungeissa vaaditaan yleisesti suunnitelmat ja kaupungin hyväksynnät, jolloin pieleen menon mahdollisuus vähenee.
Hulevesien johtaminen on kiellettyä naapurin tontille, jos kunnan hulevesiputkitus on lähellä tätä ongelmaa ei tule. Monissa kaupungeissa on vanhoja kiinteistöjä , jopa pakotettu hulevesien johtamiseen oikeaan hulevesiverkkoon, näistä toimenpiteistäkin johtuen on sitten toteutettu imeytyskuoppia tontille. Imeytyskuoppien toiminta on ollut kirjavaa ja talvisia paannevesiongelmia on aiheutunut, joten kunnan hulevesiverkkoon liittyminen on varma ja toimiva ratkaisu.
Näin oman kotikunnan Kaarinan Teklan puheenjohtajana on varsin hyvä tieto mitä hulevesi viemäriverkossa kustantaa veronmaksajille, 50 prosenttia vuotovesiä ei ole halpaa lystiä.
Nykyisin useissa kaupungeissa on suuri puhdistamo keskus kaupungissa ja Kehyskunnan rajalla mittari kaivo, joka armottomasti mittaa jätevesien määrät. Lasku kehyskunnille lähtee jätevesitaksan mukaisesti. Nykyisin yleistyneet osuuskunnat haja-asutusalueilla päästelevät verkkoon myös paljon hulevesiä ja samalla periaatteella mittarit raksuttaa jätevesitaksaa osuuskunnalle. Siinä sitten on vielä oman kunnan bisnes välissä, ennenkuin jätevesi on keskuspuhdistamolla ja monet pumput jauhavat sähköä menemään, hulevesi on erittäin kallista myös osuuskunnille viemäriverkossa.
Tyypillisesti meni taas allekirjoittaneella ohi aiheen, mutta toivottavasti herätys meni perille hulevesien kustannuksista yhteiskunnalekkin . Tonttiliittymän toteuttamisen hintahaarukka selviää parhaiten pyytelemällä tarjouksia ja olemalla tarkkana mitä sisältävät, hintahaarukka voisi olla 5 - 15000 € alveineen.

[30luvunhirsitalo]

Otin tämän asian kanssa aikalisän, ja pohdin asiaa hieman tarkemmin.
- Miksi sadevesiviemäri rakennettaisiin? 1)Sadevedet jäävät lammikoina pihalle, 2) kattovedet valuvat talon vieruksille

Tilanteeni:

Piha hiekkamaata (maa-aines uusittu pihalle), joka imee veden (lammikoita ei synny kovallakaan sateella. Piha on loivasti kaartuva talosta poispäin nurmelle (pl. yksi talon sivu, jossa maanpintaa kaivettu talosta poispäin viettäväksi.

Jos varmistan, että kattovesi kulkeutuu pois talon reunoilta (esim- hyödyntämällä kattovesisäiliöitä) http://www.cleanairgardening.com/woodgr ... in-barrel/
ja pidän huolen, että piha ei lätäköidy, miksi tarvtisen sadevesiliittymää kunnan verkostoon?

Alunperin tämä ajatus syntyi siitä, kun syksyllä alkaa salaojaremontti. Remontin tekijä otti puheeksi sadevesijärjestelmään liittymisen samalla (näkemättä kohdetta ja tietämättä yllä esitettyjä speksejä)...

[Matti Alander]

Aikaa ja harkintaa suunnitteluun kannattaa aina käyttää runsaasti ja tehdä sitten kerralla ja kunnolla. Pihan repiminen auki, vaatii myös kalliit pihankorjaustyöt , jotka kannattaa huomioida.
Nykyisin rakennetaan paljon kalliitakin ja suurikokoisia terasseja, niiden alle ei huonokuntoisia ja toimimattomia putkistoja tai kaapelointejakaan kannata jättää.
Kaikki kosteuskuorma jonka tontilta ja talon ympäriltä saa pois on aina eduksi toimivuudelle. Hulevesien keruussa kasteluun on aina järkeä, mutta ylivuoto pitää kuitenkin järjestää ja se hoituu turvallisimmin, sekä ilman jäätymisen ongelmaakin kunnan sadevesiviemäriin.
Olemassa oleva liitos kunnan verkkoon nostaa myös talon arvoa ja sitä osataan jo nykyisin kysyäkin taloa ostaessa. Yleisintä ja kustannustehokkainta on hulevesiliitos toteuttaa salaojitus remontin yhteydessä.

[kappalainen]

Rakensin kukkapenkin. Ensin iso laaja monttu, sitten hiekkaa, kivipesä kankaan sisään, päälle savipaakkuja ja hienoa hiekkaa, sitten ihan perussoraa, ja lopuksi multaa, päälle kangas rikkaruohoille. Kivipesään menee putki, johon pintavedet ohjattu. PIeneen osaan kukkapenkin ulkopuolelle tuli eriste, joten maaperä ei jäädy ja kevätvedetkin imeytyvät. Pysyy kukkaset kosteana yli kuukauden kuivuudessa aamusta iltaa paahteessa etelärinteellä ilman kastelua. Vesien hyötykäyttö, eikä tartte kippoihin kerätä ja samalla poistui suurin osa pintavesistä. Nähdäkseni laki ei kiellä tällaista...Imeytyskaivoa ei saanut tehdä, mutta kukkapenkin sain. Olen oppinut tämän politiiikoilta, kun nimitystä vaihtaa, laki kohtelee erilailla.
Paitsi USA:ssa sadevesienkin kerääminen on paikoin kielletty.

Aloittajan kustannusarvio on kyllä korkea. Salaojat ja sadevesiputket maksoivat tänne tonnin ja jollain kerjussa oli 600. Ja päälle eristeet, mihin niitä laitettiin. Jos putkissa on tarpeeksi kallistusta ne eivät jäädy.

[30luvunhirsitalo]

Petterin kuvissa näkyy hyvin laadukkaat kumitiivisteiset muoviputket ja kaivot, sekä asialliset sepeliarinat. Toisenlaisiakin vuotavia muoviputkia ja savisia kaivantojakin on nähty.

Muutama tyhmä kysymys: mikä tekee sepelin pistämisestä kouruihin oleellisen tärkeää? routiminen?jäätyminen? Eikö putki voi olla taipuisaa salaojaputkea, vai onko kovalla muovilla merkitys (vai onko merkitys ennenkaikkea liitoksilla)

[Matti Alander]

Tyhmiä kysymyksiä ei ole on aina parempi kysyä, niin asiat selviävät.
Sepeliarinalla saadaan kantavuutta, turvaa vedenohjaukseen salaojituksessa, myös putken asennus on helpompaa sepeliarinaan. Muoviputken ympärille ja alle saa asentaa korkeintaan 20 mm raekokoa, jotta putki ei rikkoonnu. Esimerkiksi salaojituksessa käytetty sepeli 5 - 11 tai 8 - 16 mm on itsestään tiivistyvää, eikä painumia synny.
Luokiteltu SN 8 luokan salaojaputki on peltosalaojaputkeksi kutsuttua kurkkuletkua merkittävästi kestävämpää. Ylivuotinen aurinkoa ottanut valkoinen tai keltainen peltosalaojaputki on miltei käsin rapisteltavissa rikki. Asenna sitten sellaista.
Tuplaputkessa myös sileä sisäkuori, joka ei kerää lietettä ja painumiakaan ei synny niin helpolla. Sadevesiputkissa käytetään aina kumitiivisteitä, salaojaputkissa ei tarvetta. Paras putki on kuitenkin viemäriputki, jossa kunnolliset tiivisteet estämässä vuotoja ja juurien sisään kasvua. Rännisuppilonkin saa asuntomessuista poiketen asennettua suoraksi.
Rännisuppilotkin kannatta hankkia vuotamattomina versioina ja hieman korkeampina, jotta eivät turhaan tulvi yli.
Muoviputkissa ja kaivoissa, voi olla huomattaviakin laatueroja, halpa ja hyvä harvemmin samassa paketissa. Tukeva saippuan haju muovituotteessa viittaa kierrätysmuoviin ja laatu heikompi.
Sepeliarina on myös C 2 rakennustapaohjeessa ja niitähän kannattaa aina noudattaa, niin ei tarvitse jälkikäteen selitellä.

[30luvunhirsitalo]

Tyhmiä kysymyksiä ei ole on aina parempi kysyä, niin asiat selviävät.
...C 2 rakennustapaohjeessa ja niitähän kannattaa aina noudattaa, niin ei tarvitse jälkikäteen selitellä.

Tähän liittyen kysymys:
- Useasti viitataan remonteissa rakennustapaohjeisiin. Onko rakennustapaohje jokin virallinen "säädöskokoelma", jossa ohjataan rakentamista, esitetään käyttöiät yms? Kuka sen on tehnyt/kuka siitä on vastuussa? Missä ohje saatavilla?

Olisiko tällaisen ohjeistuksen hyvä olla paremmin saatavilla rakentajille/remontoijille - vai olenko vain huono etsimään tietoa?

[Hekuli]

Tyhmiä kysymyksiä ei ole on aina parempi kysyä, niin asiat selviävät.
...C 2 rakennustapaohjeessa ja niitähän kannattaa aina noudattaa, niin ei tarvitse jälkikäteen selitellä.

Tähän liittyen kysymys:
- Useasti viitataan remonteissa rakennustapaohjeisiin. Onko rakennustapaohje jokin virallinen "säädöskokoelma", jossa ohjataan rakentamista, esitetään käyttöiät yms? Kuka sen on tehnyt/kuka siitä on vastuussa? Missä ohje saatavilla?

Olisiko tällaisen ohjeistuksen hyvä olla paremmin saatavilla rakentajille/remontoijille - vai olenko vain huono etsimään tietoa?

Tuolla aika hyvin selitetty. http://www.ym.fi/Rakentamismaarayskokoelma